Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Vanhurskauden hedelmä on rauha. Jes. 32:17
Eilen kello 11:25 am kirjoittaja Stiina

»  Kuuluuko vastuu hyvinvoinnista kirkolle?
Eilen kello 11:17 am kirjoittaja Stiina

»  Hän antaa meidän levätä Ps. 23:2
Ma Marras 12, 2018 10:08 am kirjoittaja Hellevi

» Ihmisenä olemisen taito
Pe Marras 09, 2018 10:44 am kirjoittaja Hellevi

» Jouko Niemisen puheita
Ke Marras 07, 2018 9:18 am kirjoittaja Stiina

» Raimo Mäkelä / Älkää juopuko viinistä – Älä tee huorin –Älä tapa
Ke Marras 07, 2018 8:16 am kirjoittaja jarrut

» Suhteellinen tekee ehdottomasta suhteellista
Ke Marras 07, 2018 7:49 am kirjoittaja jarrut

» Lampaat ja sudet, kyyhkynen ja käärme,Goljat ja Golgata
Ke Marras 07, 2018 7:34 am kirjoittaja jarrut

» JEESUS - YLIMMÄINEN PAPPIMME
Ma Marras 05, 2018 10:05 am kirjoittaja jarrut

Marraskuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930  

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Minä minä -tauti

Siirry alas

Minä minä -tauti

Viesti  arkikalusto lähetetty Ti Kesä 28, 2016 8:55 am



Minä minä -tauti


Aikuisen itsekeskeisyys on tyhmyyttä ja huonotapaisuutta


Istumme kylässä kahvipöydässä. Puhe on vilkasta, mutta yksipuoleista. Isäntäperhe kertoo kuulumisistaan. Kuulemme heidän työstään, matkoistaan, remonteistaan, vaatteistaan, lastensa tyylikkäistä harrastuksista, kotieläimen mahavaivoista. Lista jatkuu.

Kotimatkalla tuntuu, että kyläilystä jäi tyhjä olo. Syy on selvä. Kukaan ei ollut kiinnostunut meistä. Meidän asiamme eivät saaneet tilaa.

Miten sitten kyläilyn olisi pitänyt edetä? Hyvän tavan mukaisessa kahvipöytäkeskustelussa jokainen saa suurin piirtein saman tilan. Jokainen saa vuorollaan kertoo itsestään, kuulumisistaan, unelmistaan ja ajatuksistaan. Puheenvuoron pitäjää kuunnellaan aidosti ja hänelle tehdään tarkentavia kysymyksiä erityisen mielenkiintoisista yksityiskohdista. Näin ryhmä ottaa yhdessä vastaan hänet ja hänen asiansa. Sitten siirrytään seuraavaan ja kuunnellaan häntä.

Jos ryhmä juuttuu yhteen henkilöön liian pitkäksi aikaa, joku voi siirtää mielenkiinnon seuraavaan kysymällä häneltä vaikka näin: ”Maikku, sinä et ole vielä saanut mahdollisuutta kertoa itsestäsi. Mitä sinun elämääsi kuuluu?” Hyvätapainen ryhmä ymmärtää kysymyksen pointin. On aika siirtyä keskustelukehässä seuraavaan henkilöön.
Sivistyneiden ihmisten keskustelu aaltoilee luonnostaan ihmisestä toiseen. Ilmankin minuuttimittaria ja puheenjohtajaa jokainen saa olla samalla tavalla mukana.

Minä-minä tauti


Aina eivät aikuiset ole hyvätapaisia. Myös heitä voi vaivata pienille lapsille tyypillinen minä-minä tauti. Siihen sairastunut on kiinnostunut vain itsestään. Hän kertoo loputtomasti omista asioistaan olettaen, että ne ovat niin ravitsevaa kuultavaa, että kukaan muu ei halua kertoa mitään itsestään.

Toista ihmistä itsekeskeinen aikuinen kuuntelee oman itsensä kautta. Hän ei eläydy toisen kertomukseen ja kokemukseen, vaan kuunnellessaan hän kaivaa muistilokeroistaan esiin omia vastaavia kokemuksiaan. Jos vaikka joku kertoo kalastusreissustaan, hänen mieleensä nousee muistikuva edesmenneestä isästään ja hänen pilkkivälineistään.

Joidenkin minä-minä tauti on niin niin paha, että he kuulevat toisten puheessa pelkästään kehotuksen jatkaa itse tarinaa eteenpäin. Jos mainitset tällaiselle ihmiselle lukevasi parhaillaan kirjaa Raamatun etiikasta, hän saa tästä aiheen ryhtyä kertomaan, kuinka Joka kodin siivousoppaan mukaan etikka puhdistaa vessanpöntön tehokkaasti.

Itsekeskeisyyteen liittyy joskus pinnallisuus. Mutta ei aina. Jotkut ovat omasta mielestään niin viisaita, että heidän kuuluukin tuoda julki ajatuksensa seikkaperäisesti ja laajasti. Toiset ovat pelkästään kiitollisia, kun saavat kuulla minun puhettani (lue: luennointiani) siitä ja tästä tärkeästä.

Tällaiset tyypit ovat tuttu näky raamattupiireissä. He tuovat mielellään esiin lukeneisuutensa ja latelevat ulkomuistista aiheeseen liittyviä Raamatun jakeita. Näin piiristä sammuu aito keskustelu ja siitä tulee keskinäisen kilpapätemisen kerho. Kuinka ärsyttävä onkaan pitkä opetuspuheenvuoro, joka alkaa tekonöyrästi näin: ”minä en tästä paljon ymmärrä, mutta eikö kuitenkin Sanan mukaan ole niin että…”

Musta aukko kahvipöydässä


Itsekeskeinen ihminen on kuin sosiaalisen tilanteen musta aukko. Hän imee itseensä kaiken ja lopulta täyttää koko tilan itsellään. Syitä tähän on monia.

Joskus kyse on opitusta roolista. Ihminen, joka työssään kohtaa toisia ylhäältä päin, ei välttämättä osaa kohdata toisia samalta tasolta. Silloin hän jatkaa isännän rooliaan vapaa-ajallaankin. Myös ystäväpiiri voi antaa ihailemalleen henkilölle sosiaalisen johtajan roolin.

Jatkuva itsen esiin tuominen voi kertoa sisäisestä turvattomuuden tunteesta. Syvätasolla ihminen kokee olevansa olemassa vain silloin, kun hän itse puhuu tai hänestä puhutaan. Hänen puheensa on kuin lapsen itkua, joka kertoo äidille, tässä minä olen, hoida minua.

Niinpä niin, aikuisen itsekeskeisyydelle voidaan keksiä pehmentäviä selityksiä. Ja löytyyhän niitä todellisia lieventäviä asianhaaroja. Ikä ja uupumus käpertää ihmisen itseensä. Sairaudet ja vaivat vievät mielenkiinnon ympäristöstä

Silti usein tosiasia on, että vain itsestään kiinnostunut on tyhmä ja huonotapainen.

Ja säälittäväkin hän on, sillä hänellä ei voi olla todellisia ystäviä. Ystävyys nimittäin edellyttää vastavuoroisuutta. Molempien on tultava kuulluiksi ja kohdatuiksi. Vain tällaisessa vuorovaikutuksessa syntyy ihmisten välinen kiintymys, jota nimitämme ystävyydeksi.


http://www.karikuula.com/121

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 725
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Pieni purkaus

Viesti  arkikalusto lähetetty Pe Huhti 27, 2018 8:20 am

Ihmisten välisissä kanssakäymisissä on se jo lääkettä, esimerkiksi yksinäisyyteen,
että joku edes hetken on kiinnostunut toisen asioista ja kuulumisista.
Ei sen suuren 'minä-itse-vain' tarvitse aina olla esillä ja etusijalla!


Ja kun hän valittaa vaivojaan ei tarvitse heti kertoa niistä omistaan, vielä
suuremmista vaivoistaan.

Moni vetäytyy omaan koloonsa kun ihmissuhdeterroristit ovat
kyttäämässä kuka sattuu ensimmäisenä kohdalle,
että saisi hyökätä heti omine asioineen toisen kimppuun,
siihen on moni tukehtunut.

Siis olkaamme armollisuusmielisiä toisiamme kohtaan.

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 725
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Minä minä -tauti

Viesti  arkikalusto lähetetty Pe Huhti 27, 2018 8:28 am

[quote="arkikalusto"

Aikuisen itsekeskeisyys on tyhmyyttä ja huonotapaisuutta[/size][/font]

Sivistyneiden ihmisten keskustelu aaltoilee luonnostaan ihmisestä toiseen. Ilmankin minuuttimittaria ja puheenjohtajaa jokainen saa olla samalla tavalla mukana.


Itsekeskeinen ihminen on kuin sosiaalisen tilanteen musta aukko. Hän imee itseensä kaiken ja lopulta täyttää koko tilan itsellään. Syitä tähän on monia.


Jatkuva itsen esiin tuominen voi kertoa sisäisestä turvattomuuden tunteesta. Syvätasolla ihminen kokee olevansa olemassa vain silloin, kun hän itse puhuu tai hänestä puhutaan. Hänen puheensa on kuin lapsen itkua, joka kertoo äidille, tässä minä olen, hoida minua.







http://www.karikuula.com/121[/quote]

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 725
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Minä minä -tauti

Viesti  Stiina lähetetty Pe Huhti 27, 2018 9:29 am

Hyvä aihe tämä myös. Mielestäni on myös perusteltua ystävällisesti kahdenkesken, rehellisesti huomauttaa tällaiselle ihmiselle huonosta käytöksestä. Sitä ei läheskään aina itse huomaa, koska on jostain syystä tarve puhua itsestä. Sitten on ihmisiä, jotka eivät halua puhua itsestään, vaikka olisi mahdollisuuskin ja sitä odotetaan.

Minä odotan, että sanotaan, jos jaan liikaa informaatiota itsestäni ja olen liikaa esillä, koska en tahdo, mutta luonne ja tarve saattaa pettää. Itse en kuitenkaan jaksa, jos ei mitään toinen halua jakaa itsestään.
Miksiköhän täällä on niin paljon lukijoita, mutta vähän kirjoittajia? I love you

Stiina

Viestien lukumäärä : 250
Join date : 04.08.2017

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Minä minä -tauti

Viesti  Hellevi lähetetty To Toukokuu 03, 2018 6:22 am

Olen täälla aikaisemmin maininnut kuinka vanhusten palvelutalossa monet odottavat kuuntelijaa. Hoitohenkilökunnalla ei ole aikaa pysähtyä kaikkia kuuntelemaan, ja moni jää yksin ajatustensa kanssa, silloin todella tarvitaan sitä armollisuutta joka jaksaa kuunnella. Eikä yksinäinen ihminen aina mikään terroristi ole, emmehän me tiedä mitä kunkin sisimmässä liikkuu. Sitäpaitsi terveydenkin kannalta on hyvä saada puhua jonkun kanssa, ettei aivotoiminta lopu ja vanhuuden hiljaisuustauti ota yliotetta!
avatar
Hellevi

Viestien lukumäärä : 218
Join date : 13.11.2017

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Minä minä -tauti

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa