Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Parhaita Raamatunlauseita
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyTänään kello 10:23 am kirjoittaja Stiina

»  Raamatun julmuuksia ja ristiriitoja
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyEilen kello 3:09 pm kirjoittaja Stiina

» Mielenkiintoista tänään 21.2.2020
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyEilen kello 9:44 am kirjoittaja Vierailija

» Apokryfiteksti
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyEilen kello 8:30 am kirjoittaja arkikalusto

» Niinpä niin ☻
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyTo Helmi 20, 2020 4:10 am kirjoittaja arkikalusto

» valkeuden enkeleitä ja lammas-susia
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyTo Helmi 20, 2020 4:05 am kirjoittaja arkikalusto

» Terve usko ja elämä -mitä se on?
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyTo Helmi 20, 2020 3:57 am kirjoittaja arkikalusto

» Ansa viritetty
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyKe Helmi 19, 2020 11:32 am kirjoittaja Stiina

» Totuus ja harha / Jukka Norvanto
 ”Ei voi toivo pettää!” EmptyKe Helmi 19, 2020 9:14 am kirjoittaja jarrut

Helmikuu 2020
MaTiKeToPeLaSu
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
242526272829 

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


”Ei voi toivo pettää!”

Siirry alas

 ”Ei voi toivo pettää!” Empty ”Ei voi toivo pettää!”

Viesti kirjoittaja jarrut lähetetty Su Joulu 18, 2016 5:14 am


 ”Ei voi toivo pettää!” 2vulu3a


”Ei voi toivo pettää!”


”Päättyy joulu, vaikkei kenkään sois. / Joulukuusi viedään pois, pois, pois! / Mutta ensi
vuonna hän / saapuu lailla ystävän. / Ei voi toivo pettää!” Pinnallinen ”iloinen joululaulu” tulee
kertoneeksi jotain syvällistä: ihminen on toivova olento,
homo sperans
. Se näkyy jouluna.

”Kirkko on osannut välittää ihmisille uskoa, ja rakkauttakin se osannut välittää, mutta
toivoa kirkko ei ole osannut ihmisille antaa.” Näin totesi muutama vuosikymmen sitten Asser
Stenbäck – pappi, psykiatri, professori, kansanedustaja. Hän oli ilmeisen oikeassa.
Elämme ihmiskuntana ja kansakuntana, kulttuurina ja yksilöinä toivon ja toivottomuuden
jännitteessä tai ristiriidassa. Meidät ympäröi ja täyttää informaatio, joka ei juuri sisällä toivoa
vaan pikemminkin riistää sen mahdolliset rippeetkin.

Samalla yritämme kynsin hampain pitää toivon syrjästä kiinni, jos meillä sitä hiukankin on.
Traagista vain on, että toivomme perusteet ovat niin heikot, että ”rakennelma sortuu,
jos vain kettukin hyppää sen päälle”, niin kuin Juudan kansan viholliset sanoivat Jerusalemin
muurin rakentajille (Neh. 3:35).

Joulu on yksi tällainen toivottu toivon lähde. Siihen liittyvä konkreettinen ristiriitaisuus
kauniista toivotuksista kuitenkin paljastaa joulunvieton valheellisuuden ja meidän oman
valheellisuutemme. Kun jouluna kuitenkin saamme ihmisiä joululauluja kuuntelemaan,
jouluhartauksiin, jopa jumalanpalveluksiin, tehtävämme on välittää heille realistista toivoa.

Mikäli radion hartausohjelmien mukainen julistus on kirkossa vallitsevaa, sille on
luonteenomaista suuri epärealismi ja siten valheellisuus: ihmisille puhutaan pikkusievästi,
eksistentialistisesti ja todellisuuden vastaisesti siitä, kuinka Jumala on heidän turvansa –
ottamatta ahdistusta vakavasti, kertomatta sen syistä ja Jumalan hyvistä teoista, edellyttämättä
ihmisiltä mielenmuutosta ja turvautumista Jumalaan Kristuksessa.

Saarnaajat puhuvat siitä,
mitä ovat kokeneet ja mihin uskovat – uskomatta kuitenkaan itsekään kilttejä vakuutuksiaan
Jumalan hyvyydestä vastoin maailman ja ihmissydämen pahuutta. He jättävät sanomatta sen,
mihin he todella eivät uskokaan: Jeesuksen rangaistuskärsimyksen ja siihen sisältyvän
ikuisen vapautuksen ja toivon ajassa.

Jouluna ei saa sortua tähän samaan valheellisuuteen, jota kristillinen joulutunnelma
saattaa ylläpitää, jos sen alta puuttuvat tosiasiat. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että ihmisiä
kannattaa moittia siitä, että ”me käymme joulunviettohon niin maisin miettehin” ja ”suun
ruoka, juoma, meno muu” täyttää meidät niin, että ”Laps hankeen hukkuu, unhottuu”. Se
on legalismia, lakihenkisyyttä: kunhan vain olisimme hiukan hurskaampia tunteissamme,
niin Jumala olisi tyytyväinen ja saisimme itsekin olla tyytyväisiä itseemme.

Ei, joulun keskus on se Jeesus, joka myös on ”syntynyt Isästä ennen aikojen alkua”
eikä vain jouluna ”neitsyt Mariasta, ”ristiinnaulittu meidän puolestamme” eikä vain jäänyt
ikuisesti lapseksi seimeen, ”noussut kuolleista, niin kuin oli kirjoitettu” ja jopa ”on kirkkaudessa
tuleva  takaisin  tuomitsemaan  eläviä  ja  kuolleita”.  Hän  on  toivomme  ja  nimenomaan tällaisena.
Tämän sanoman on päästävä kaikumaan jouluna(kin). Se menee perille, kun oma persoonamme
ja elämämme ovat sen kanssa sopusoinnussa, kun itse elämme Jeesuksesta.
Toiveemme pettävät, Jeesus ei, sillä ystävämme on hän, ei joulukuusemme.

Raimo Mäkelä

http://www.perustalehti.fi/wp-content/uploads/2015/04/Perusta_6_2009.pdf
jarrut
jarrut

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa