Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Jouko Nieminen:Raamattuopetus oppien arvioimisesta ja henkien koettelemisesta
Su Joulu 09, 2018 1:25 pm kirjoittaja Stiina

» Minulle tuli erikoinen ajatus tässä yks päivä
La Joulu 08, 2018 11:24 am kirjoittaja Stiina

» UUT:n uutiskirje joulukuu 2018
Pe Joulu 07, 2018 9:36 am kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Oppi vanhurskauttamisesta
Pe Joulu 07, 2018 9:10 am kirjoittaja Hellevi

» Usko Jeesukseen uskontojen maailmassa
Pe Joulu 07, 2018 8:21 am kirjoittaja Hellevi

» Päivän kuva ja vähän muutakin
Ke Joulu 05, 2018 10:09 am kirjoittaja Hellevi

» MITÄ NÄET? - Jeesus ja Messias-ennustukset
Ke Joulu 05, 2018 9:50 am kirjoittaja Hellevi

» Sydämen puhetta.......
Ke Joulu 05, 2018 9:37 am kirjoittaja Hellevi

» Oikeassa olemisesta
Ke Joulu 05, 2018 9:15 am kirjoittaja Hellevi

Joulukuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31      

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Kenen pelastusrenkaaseen tartun mielen ja sielun karikoissa?

Siirry alas

Kenen pelastusrenkaaseen tartun mielen ja sielun karikoissa?

Viesti  jarrut lähetetty La Tammi 21, 2017 9:14 am

Kenen pelastusrenkaaseen tartun mielen ja sielun karikoissa?

Kirkko ja kaupunki / 12.12.2006 klo 12:00

Yksi kysyy elämänsä tarkoitusta terapeutin vastaanotolla. Toinen toipuu Krito-ryhmässä Kristus-keskeisesti vammoistaan.

Kolmas pelkää, että psykiatri leimaa hänen synnintuntonsa sairaaksi. Ja jossain joku rukoilee yksin apua ahdistuksiinsa, kun kynnys auttajalle on liian korkea.

Mielen ja sielun karikoissa auttavia pelastusrenkaita on tarjolla koko kirjo. On maksullista psykoterapiaa, psyykenlääkkeitä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Kirkko ja kristilliset järjestöt tarjoavat perheterapiaa, erilaisia eheytymisryhmiä ja sielunhoitoa. Pappien tietotaito sielunhoidon suhteen vaihtelee, mutta myös koulutettuja sielunhoidon ammattiosaajia löytyy. Lisäksi kristillisissä tapahtumissa voi törmätä maallikkosielunhoitajiin.

Aina ei kuitenkaan tiedä, mikä itseä vaivaa ja kenen puoleen uskaltaisi kääntyä. Masentuneena ei välttämättä jaksa paneutua eri viitekehysten saloihin, ja kaikesta ”terapiasta” ei ota hullukaan selvää.

Terapiaan vai sielunhoitoon?


Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström selvittää psykologian etsivän tieteellisin keinoin vastausta siihen, miten ihminen toimii ja miten hänen psyykkistä häiriötään, kokemustaan ja käyttäytymistään on ymmärrettävä. Psykoterapia palvelee hoitomenetelmänä psyykkisistä ongelmista ja niihin liittyvistä häiriöistä kärsiviä.

Teologia puolestaan vastaa Wikströmin mukaan kysymyksiin, jotka koskevat ihmisenä olemisen tarkoitusta. Sielunhoidossa tuetaan ihmisen psyykkistä ja hengellistä kehitystä kristillisen kirkon uskosta ja todellisuuskäsityksestä käsin.

Psykologian professori Markku Ojanen ohjaisi apua tarvitsevan psykoterapiaan ja tarvittaessa myös lääkehoidon piiriin silloin, kun työ ei suju ja kun päällimmäisenä huutavat vaikeat pelot, vakava masennus tai ihmissuhdeongelmat.

– Sielunhoito puolestaan on paikallaan silloin, kun elämä kohtalaisesti sujuu, mutta jotain tuntuu puuttuvan. Kun on hajanainen olo oman itsensä ja elämänsä suhteen ja kysyy sellaisia kysymyksiä kuin kuka olen ja missä mennään. Kun on kykyä ja jaksamista pohtia hengellisiä asioita, syyllisyyttä, armoa ja elämän tarkoitusta. Kun on sellainen olo, että uskon alueella voisin saada jotain, mikä heijastuisi muuhun, selvittää Ojanen.

Seurakunnissa järjestettävät Kansan Raamattuseuran Krito-ryhmät saavat Ojaselta myönteistä palautetta vertaistukimallistaan. Vertaistukiryhmissä ihmiset tukevat toinen toistaan. Voi olla suuri helpotus huomata, ettei olekaan ainoa, joka kokee tietyllä tavalla. Ojanen pitää hyvänä myös selkeää mallia, jonka avulla ongelmia Kritossa jäsennetään.

Auttamismuodot eivät sulje toisiaan pois


Markku Ojanen korostaa avun hakemisen tärkeyttä. Se on isoin askel. Aloittaa voi vaikka pohtimalla yhdessä ystävän kanssa, olisiko syytä mennä terapiaan tai sielunhoitoon. Eri auttamismuodot eivät myöskään sulje toisiaan pois.

– Nykyään korostuva työnjakoidea näyttää lähtevän siitä, että apua ei voi saada erilaisista lähteistä. Mutta ihan hyvin voi käydä tiistaina papilla ja keskiviikkona terapiassa. Vaikean masennuksen, ahdistuksen tai ihmissuhteiden tolkuttomuuden hellitettyä voi ottaa rinnalle uskon alueen kysymysten käsittelyn joko terapeutin tai sielunhoitajan kanssa, Ojanen kannustaa.

Lohdullista on Ojasen mukaan se, että apua saa monilla eri tavoilla. Hyviin lopputuloksiin voidaan päästä erilaisilla tulkinnoilla.

– En pidä mahdottomana, että joskus puhtaaseen kliiniseen masennukseen puree sielunhoito tai että terapian kautta ihminen voi avautua armolle. Pääasia on, että ihminen tulee parhaalla mahdollisella tavalla hoidetuksi ja hänen omat tarpeensa ovat auttamisen lähtökohta.
Ongelimien tulkitsemisen kaksi riskiä: Inhimillisten ongelmien hengellistäminen ja hengellisten ongelmien inhimillistäminen.

Hengellistämistä ja inhimillistämistä

Ongelmien tulkitsemiseen liittyy kaksi riskiä: inhimillisten ongelmien hengellistäminen ja hengellisten ongelmien inhimillistäminen.

Inhimillisten ongelmien hengellistämisestä on Owe Wikströmin mukaan kyse silloin, kun esimerkiksi ihmissuhdeongelmia kuvataan pelkästään kristillisen uskon termeillä tai seuraukseksi rukouselämän horjumisesta. Rukouksen voidaan myös kuvitella ratkaisevan ongelmat automaattisesti.

– On ilman muuta myönteistä, että toisen ihmisen puolesta rukoillaan. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Jumala ole parantamisautomaatti, joka aina ja poikkeuksetta parantaa. Joskus Jumala vastaa rukoukseen pidemmän kaavan mukaan, useimmiten ihmisten välityksellä. On siis hyvä rukoilla sitäkin, että ihmiselle löytyisi sellaista apua, mitä tämä tarvitsee, Markku Ojanen pohtii.

Hengelliset ongelmat voidaan myös inhimillistää.

– Jos kaikki uskonnolliset kokemukset tulkitaan psykologisen teorian termein, ne käsitetään silloin regressioiksi, ratkaisemattomien oidipaalisten ihmissuhteiden projektioiksi tai puolustautumiseksi ja vastarinnaksi sitä tuskallista tietoa vastaan, että kuolema on oikeastaan mieletön, Owe Wikström kirjoittaa.

Markku Ojasen mukaan aikamme terapiakulttuuri vie uskonnolliset kysymykset herkästi terapian alueelle. Joku saattaa jopa epäillä itsessään olevan jotain vikaa, kun hän pohtii uskonnollisia kysymyksiä.

– Sigmund Freud ja kognitiivisen suuntauksen perustaja Albert Ellis pitivät uskontoa outona ja sairaana. Asenne heijastui myös silloisiin terapeutteihin. Nykyterapeutit ovat kuitenkin uskonnon suhteen fiksuja eikä uskontokielteisyyttä juuri tapaa, Ojanen toteaa, mutta jatkaa:

Kelan tukema psykoterapia

– kysy KELAn toimistosta
www.kela.fi > kuntoutukseen > harkinnanvarainen kuntoutus > psykoterapia

Psykoterapeuttiluettelo
Suomen Psykologiliiton julkaisema luettelo psykologeista, jotka toimivat yksityisinä psykoterapeutteina.
Hinta 4 e. Tilaukset: sirkka.tabell@psyli.fi, p. 09–6122 9122.

Helsingin seurakuntien perheneuvonta

Ajanvaraus arkisin klo 9–12, p. 09–2340 2555.

Päivystävä pappi
Tavattavissa omassa kirkkoherranvirastossasi päivystysaikoina.

Krito
Kansan Raamattuseuran sielunhoidolliset vertaistukiryhmät
Tiedustelut: Paula Tähtinen, p. 040 7472446.www.krito.fi

Kristitylle terapeutille tai koulutetulle sielunhoitajalle
– Tiedustele oman seurakuntasi diakoniatyöntekijältä
– Kysy suoraan terapeutin arvomaailmasta ja ihmiskäsityksestä
– ACC:n työ kristittyjen terapeuttien ja sielunhoitajien verkostoimiseksi on kesken, mutta ACC:n yhteistyötahojen kautta voi löytää apua:www.accfinland.org > linkit
– Moni terapeutti kokee vieraiksi sellaiset asiat kuten syyllisyys ja armo. Terapeutit käsittelevät sitä, minkä ymmärtävät, sillä eihän kaikesta voi olla selvillä. Terapeutin ”pihalla olo” voi kuitenkin joissakin ihmisissä synnyttää kokemuksen uskon sivuuttamisesta.

Ojanen ymmärtääkin toivetta saada kristitty terapeutti. Vaikka terapiassa ei puhuttaisi uskosta sanallakaan, syntyy asiakkaalle kokemus, että ongelmista puhutaan saman arvomaailman sisällä.
Kielet kisaavat ongelmien tulkitsemisessa

Ovatko synninhätä ja ahdistus tai uskon erämaa ja masennus pohjimmiltaan sitten samoja asioita, joista puhutaan vain eri käsitteillä?
– Jossain määrin ovat, jossain määrin eivät. Vetäisin rajan niiden väliin, vaikkakin raja on liukuva. Kyllä ihmisellä voi olla aitoa synninhätää, joka ei ole neuroosia, toteaa Ojanen.

Syyllisyys on Ojasen mukaan positiivinen asia, jolla on yhteys hyvinvointiin silloin, kun se voidaan selvittää ja siihen saa anteeksiannon. Erikseen tunnetaan väärää syyllisyyttä, jossa armoa ei suostuta vastaanottamaan.

– Jos ajattelee olevansa maailman suurin syntinen, on kyseessä oikeastaan suuruusharha, Ojanen lohkaisee ja myöntää, että jossakin pisteessä teologian kieli ei enää kerta kaikkiaan toimi ja on siirryttävä terapeuttisen kielen puolelle. Sielunhoitajilla onkin yleensä näkökykyä ohjata ihminen tällöin eteenpäin.

Ojanen kuitenkin vierastaa terapeuttisen tulkinnan voittokulkua.
– Uskonnollinen ja poliittinen kulttuuri on muuttunut terapeuttiseksi kulttuuriksi. Ennen ongelmat liitettiin uskonnolliseen tai poliittiseen valtaan ja kysyttiin, onko ihmisen elämässä vääryyksiä. Nykyään ongelmat käsitetään terapeuttisina, ja ne ovat siirtyneet yksilön sisäisiksi.

Ojasen mukaan ongelmia jäsentävät kielet kilpailevat keskenään. Terapeuttinen kieli ja lääketieteellistäminen ovat nyt voitolla. Kuitenkaan kaikkia ongelmia ei pystytä hoitamaan lääketieteen keinoin. Terapiaa ei riitä kaikille ja kaikkien ongelmien käsittelyyn.

– Ihmisten tulisi hoitaa enemmän toisiaan. Esimerkiksi seurakunnan pienryhmät ovat tähän oiva paikka, Ojanen sanoo.
- See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/4143#sthash.iFSJpNor.dpuf
http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/4143
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1906
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa