Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» ihmisten mielipiteistä
Eilen kello 4:03 pm kirjoittaja Stiina

»  Syntisen minäkuva
Su Loka 21, 2018 9:04 am kirjoittaja jarrut

» Hitlerin uskonto ja perintö
La Loka 20, 2018 3:14 pm kirjoittaja arkikalusto

»  silitettäis sanoilla, niinkuin kissaa silitetään
La Loka 20, 2018 1:51 pm kirjoittaja Hellevi

» PEUKUTUKSIA!
La Loka 20, 2018 9:20 am kirjoittaja Vierailija

» Risto Sntala - Savesta astiaksi
To Loka 18, 2018 6:51 am kirjoittaja Hellevi

» Yoga – ei mitään uskontovapaata harjoitusta
Ke Loka 17, 2018 11:16 am kirjoittaja jarrut

» Povaaminen tai ennustaminen
Ke Loka 17, 2018 11:11 am kirjoittaja jarrut

» Pelastuksen perusteista ja kristityn vapaudesta Lain edessä
Ke Loka 17, 2018 11:06 am kirjoittaja jarrut

Lokakuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Uskontososiologi José Casanova kävi Suomessa kertomassa, miksi Eurooppa on ainoa maailmankolkka, joka ei usko

Siirry alas

Uskontososiologi José Casanova kävi Suomessa kertomassa, miksi Eurooppa on ainoa maailmankolkka, joka ei usko

Viesti  jarrut lähetetty La Toukokuu 12, 2018 7:28 am

Uskontososiologi José Casanova kävi Suomessa kertomassa, miksi Eurooppa on ainoa maailmankolkka, joka ei usko
04.05.2018 15:26 - Meri Toivanen | Teologia
José Casanova kuvattuna Helsingissä 27.4.2018.

Eurooppa on outolintu, ja on äärimmäisen kiinnostavaa, miksi siitä tuli sellainen.


Professori José Casanova tarkoittaa uskontojen kenttää. Georgetownin yliopistossa Yhdysvalloissa työskentelevä maailmankuulu sosiologi on tutkinut uskonnollisuutta eri mantereilla 40 vuotta. Viime viikolla hän vieraili Ruotsissa ja Suomessa ja piti vierailuluennon Helsingin yliopistossa.

Espanjalaissyntyisen Casanovan oma uskonnollinen tausta on katolinen. Alkujaan hänestä piti tulla pappi.

– Mutta ajattele, Casanova-niminen pappi..., hän nauraa.

No, ehkä se ei ollut nimestä kiinni, mutta Casanova lähti Saksaan opiskelemaan teologiaa. Hänestä tuli tutkija, joka on kirjoittanut uskontososiologian klassikoita. Casanovan tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa uskontoihin ja globalisaatioon.

Ensimmäiset 20 vuottaan tutkijana Casanova pureutui Euroopan maallistumiseen. Sitten hän ymmärsi, että muualla kehitys kulkee toiseen suuntaan.

– Tämän hetken kiinnostavin uskonnollinen ilmiö on uskontojen monimutkaisuus ja monimuotoisuus. Ja se, miksi Eurooppa maallistui samalla kun siitä tuli moderni ja muualla maailmassa kävi päinvastoin.

Yhdysvalloissa uskonto on mahdollisuus, Euroopassa pakko, josta vapaudutaan

Muilla mantereilla uskonnoilla menee lujaa. Ne menestyvät myös kaupungeissa, jotka Euroopassa ovat maallistuneet sukkelimmin.

Maailman suurkaupungeissa uskonnollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Rio de Janeirossa, New Yorkissa, Singaporessa ja Johannesburgissa uskonnot elävät rinnakkain, Casanova sanoo.

Uskonnollisuudesta on tullut myös yhä kirjavampaa. Etelä-Amerikka oli 1960-luvulle saakka katolinen maanosa. Nykyään Brasiliassa on maailman merkittävin helluntaiyhteisö, Casanova sanoo. Lisäksi pieniä kirkkoja syntyy koko ajan. Myös katolisuus muuttuu entistä monimuotoisemmaksi.

Casanova toteaa, että helluntailaisuus on kaikkialla maailmassa 2000-luvun merkittävin uskonnollinen nousija. Helluntailaisuuden voima on siinä, että se on alusta saakka ylittänyt kansojen ja kulttuurien rajat. Samalla liike on sopeutunut paikallisesti hyvin erilaisiin yhteisöihin.

Kaikkein selvimmin Euroopan erityislaatuisuus tulee esiin, kun maanosaa vertaa Yhdysvaltoihin. Tämän vertailun Casanova osaa, sillä Espanjassa kasvanut tutkija on elänyt Yhdysvalloissa suuren osan elämästään.

Yhdysvalloissa moderni yhteiskunta tarkoittaa, että ihminen voi valita oman uskontonsa. Uskontoa voi myös vaihtaa.

– Euroopassa se on melkein mahdotonta. Jos joku vaihtaa jotain, hän jättää kirkon eikä liity mihinkään, Casanova sanoo.

Hän korostaa, että Yhdysvalloissa uskonto on mahdollisuus. Se ei ole pakko, josta täytyy vapautua.

Tässä on homman ydin, Casanova toteaa. Modernisaatio ei tehnyt Euroopasta sekulaaria eli maallistunutta. Euroopasta teki sekulaarin varhaismoderni aika ja sen tunnustuksellisuus. Lähes kaikki Euroopan maat ovat olleet yhden tunnustuksen maita. Pohjois-Euroopasta tuli aikoinaan protestanttinen, Etelä-Euroopasta katolinen. Vähemmistöistä ei pidetty. Nyt eurooppalaiset haluavat vapautua jostain, johon heidät yhteiskunnan jäseninä aiemmin pakotettiin.

– Modernisaatio tarkoittaa yksilöllistymistä ja yksilönvapautta. Euroopassa se tulkitaan vapautumiseksi uskonnosta. Muualla se merkitsee vapautta uskonnollisiin identiteetteihin.

Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset valehtelevat kyselyissä eri tavoilla


Euroopassa on vielä erityinen pläntti, joka on uskonnollisesti oma lukunsa. Nyt Casanova on vierailulla täällä, Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden erityispiirre ovat kansankirkot, jotka ovat osa maallistunutta valtiota. Kirkkojen toimintaan osallistuminen ja niiden oppiin uskominen on vähäisempää kuin kirkkoihin kuuluminen. Ilmiön nimi on belonging without believing, ja se tarkoittaa kuulumista ilman uskoa.

Casanovan mukaan tunnustuksellisuudesta luopuminen on Pohjoismaissa pehmeää. Monessa muussa maassa valtio ja kirkko kamppailevat keskenään rajummin.

Casanova ottaa esimerkin Espanjasta. Siellä Francisco Francon viime vuosisadalla kymmeniä vuosia kestänyt hallinto on kansalaisten mielissä kuva valtion määrittelemästä kristillisyydestä. Francon ajan päätyttyä ihmiset yrittivät saada nimensä pois kasteluetteloista hinnalla millä hyvänsä.

Casanovan mukaan mikään eurooppalainen valtio ei ole pohjimmiltaan sekulaari siinä mielessä, että se huolehtisi tasapuolisesti uskonnollisten ja ei-uskonnollisten ihmisten oikeuksista.

– Joko maassa on yksi kirkko, jolla on enemmän oikeuksia kuin muilla, tai sitten uskonnot halutaan kokonaan häätää julkisesta tilasta.

Maallistuminen on kuitenkin osa eurooppalaista itseymmärrystä. Siksi Suomessakin lähdetään kirkosta, vaikka kuuluminen on vielä suhteellisen yleistä.

Yhdysvalloissa on toisin. Casanova kertoo, että sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa ihmiset valehtelevat uskonnollisuutta koskevissa kyselytutkimuksissa. He tekevät sen kuitenkin eri tavoin.

– Amerikassa ihmiset liioittelevat uskonnollisuuttaan, koska on oletusarvo, että hyvä amerikkalainen on uskonnollinen. Jos eurooppalaiselta kysyy, oletko uskonnollinen, hän sanoo, että tietenkään en ole, Luoja paratkoon! Olen moderni, sekulaari eurooppalainen.

Islam on katalysaattori, joka pakottaa ajattelemaan uskontoa vielä kerran


Euroopassa ei ole näkyvissä uskonnon elpymistä, mutta maahanmuutto on tuonut uskonnon julkiseen tilaan. Koska jokaisessa Euroopan valtiossa on totuttu yhden uskonnon vallitsevaan asemaan, kaikilla eurooppalaisilla mailla on vaikeuksia sopeutua uskonnolliseen monimuotoisuuteen, Casanova sanoo.

Islamista on tullut kuitenkin katalysaattori, joka pakottaa ajattelemaan uskontoa vielä kerran.

– Mikä tahansa ihmisryhmä – oikeistopopulistit, kristityt, liberaalit, feministit – voivat saada islamin edustamaan toiseutta. Sitä voidaan käyttää esimerkkinä siitä, kuinka pahasta uskonto onkaan, ja sitten todetaan, että olkaamme iloisia, että jätimme uskonnon taaksemme! Toisaalta ilmenee eurooppalaista, islamia vastaan suunnattua populistista kulttuurikristillisyyttä, Casanova sanoo.

Hän näkee ilmiössä samoja piirteitä kuin antikatolisessa liikehdinnässä 1800-luvulla.

– Katolisuutta pidettiin epäliberaalina, epämodernina ja epädemokraattisena uskontona. Sanottiin, että katolilaiset eivät voi olla lojaaleja yhteiskunnilleen, koska he ovat lojaaleja paaville. Sanottiin, että katolisuus ei voi muuttua. Mutta se on muuttunut radikaalisti.

Myös Casanovan oma suhde katolisuuteen on elänyt. Hän sanoo, ettei ole hyvä roomalaiskatolilainen mutta ottaa katolisen perinteen vakavasti.

– Ajattelen, että tarvitsemme perinteitä. Minulle modernisaatio on tradition muokkaamista, ei sen hylkäämistä. Pidän sakramentteja tärkeinä. Joten todennäköisesti olen siinä mielessä yhä katolilainen.

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/uskontososiologi-jose-casanova-kavi-suomessa-kertomassa-miksi-eurooppa-on-ainoa-maailmankolkka-jok/
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1860
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa