Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
»  Tässä olen – elämän mittainen matka
Tänään kello 10:12 am kirjoittaja Stiina

» Majaniemen ja Kurkivallin tietä
Tänään kello 8:39 am kirjoittaja jarrut

» Luterilaiset ja helluntailaiset tekivät sovinnon – Arkkipiispa: "Haluan pyytää anteeksi kaikkea sitä syntiä"
Eilen kello 6:37 am kirjoittaja Stiina

» Ymmärrätkö Lutheria?
Eilen kello 6:30 am kirjoittaja Stiina

» Artikkelit /Pyhä Henki, kirkko ja karismaattiset liikkeet/ Pyhä Henki – uudistus vai eksytys?
Eilen kello 6:27 am kirjoittaja Stiina

» Anteeksiantamatonta?
Eilen kello 6:26 am kirjoittaja Stiina

» Suhteemme veljiin ja sisariin
La Loka 13, 2018 12:19 pm kirjoittaja arkikalusto

» Päivän kuva ja vähän muutakin
Pe Loka 12, 2018 10:35 am kirjoittaja arkikalusto

» Surumusiikki – kuin rinnalla kulkeva ystävä
Pe Loka 12, 2018 10:08 am kirjoittaja arkikalusto

Lokakuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Kirkastustusvuorella

Siirry alas

Kirkastustusvuorella

Viesti  jarrut lähetetty Ti Heinä 10, 2018 6:55 am






Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari
puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Matt. 17:1–4.

Joskus meille myönnetään vaivoista vapaata, oma hetkemme kirkastusvuorella. Digitus Dei, Jumalan sormi, siunaa erityisellä tavalla. Ehkä se on Jumalan ja ystävien läheisyyttä, ehkä se on uusi löytö Jumalan armosta. Ehkä saamme jättää taaksemme jotakin sellaista, joka painoi mielen matalaksi ja muutti kulun raskaaksi. Ehkä Jumala tuli niin lähelle, että saatoimme vain vaieta pyhän edessä. Näinä hetkinä voi aavistaa, mitä opetuslapset kokivat kirkastusvuorella, vaikka oma kokemus Jumalan läsnäolosta olisi paljon vaatimattomampi. Kiitämme Herraa kirkastusvuoristamme, vaikka jokaisesta niistä on aikanaan laskeuduttava arjen maisemiin. On palattava raikkailta rinteiltä tavalliseen elämään ja laakson hämäriin, jossa aurinko ja pimeä vaihtelevat.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.

avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1855
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa