Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Kettu ja kanaemo
Tänään kello 11:11 am kirjoittaja Stiina

»  HUGO ODEBERG /FARISEISM OCH KRISTENDOM
Eilen kello 11:54 am kirjoittaja jarrut

» Lutherin elämä
Eilen kello 11:02 am kirjoittaja Stiina

»  Aksel Valen-Sendstad / Uskonnollisuus
Eilen kello 8:50 am kirjoittaja jarrut

» Nettikirja/ C. H. MacIntosh/ Ei enää syntiä
Eilen kello 8:21 am kirjoittaja jarrut

»  Helsingin Salemin Ankkuriseurakunta ja sen epäraamatullisia opetuksia
Su Marras 19, 2017 3:54 pm kirjoittaja Rea Aalto

» Älä hylättyjä hylkää
Su Marras 19, 2017 12:11 pm kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Sinä sanot: "Mutta Hän ei ollut viisas valitessaan minut...
Pe Marras 17, 2017 10:40 am kirjoittaja Stiina

» Rekisteröitymisvaikeuksia Vapaasanalle
Pe Marras 17, 2017 9:01 am kirjoittaja jarrut

Marraskuu 2017
MaTiKeToPeLaSu
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930   

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Olemmeko kuulleet väärän evankeliumin?

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Olemmeko kuulleet väärän evankeliumin?

Viesti  jarrut lähetetty To Heinä 31, 2014 7:44 am

Viimeisinä kuukausina olen havahtunut tämän hyvin vakavan kysymyksen äärelle: olenko kuullut väärän evankeliumin, olenko uskonut väärään evankeliumiin? Olen huomannut omasta ja monien muiden ihmisten elämästä merkkejä, joita olen evankeliumin kirkkaan valon edessä säikähtänyt. Huomaan syyllisyyttä, pahoinvointia, piiloutumista, välinpitämättömyyttä, itsensä aliarviointia ja suorituskeskeisyyttä.
 
Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat luopuneet unelmistaan elää lähellä Jumalaa, olen itsekin ollut vähällä antaa periksi. Näen väsyneitä, loppuun ajettujakuoria, jotka huutavat sisälleen elämää. Näen orjia, joiden selästä paistavat ruoskan jäljet ja hartioilla painavat raskaat vaatimusten valjaat.Tämän kaiken keskellä olen kysynyt itseltäni: tunnemmeko oikean evankeliumin, olemmeko harhautuneet siinä kaikkein tärkeimmässä?
 
On surullista huomata, että kuulemme monesti puheita muutamasta askeleesta tai avaimesta kohti Jumalan täyteyttä ja ne puheet vetoavat meihin suuresti. Miksi? Ne ruokkivat meissä sitä inhimillistä luuloa, että pystymme sittenkin kurottautumaan kohti taivasta, ihan vähänkun vielä puristamme. Nämä puheet, joita kuulemme nuortenpäivillä ja oikeastaan missä tahansa, antavat meille sen kuvan, että Jumalan mielisuosio ja kirkkaampi hengellinen vaellus on saavutettavissa tiettyjen tekojen kautta. Näitä tekoja saattavat olla rukous, raamatun lukeminen / totteleminen, synnin vastustaminen, palveleminen – oikeastaan lista jatkuu lähes loputtomiin. Mikä tässä on niin väärää?
 
Tällaisena julistettu ”evankeliumi” vakuuttaa meille, että Jumalan hyväksyntä ja rakkaus ovat ainakin osittain saavutettavissa ihmisen oman toiminnan kautta. Murheellisena olen huomannut, että tuossa ilmapiirissä väsyneet antavat väsyttää itseään lisää, lyödyt kääntävät selkänsä uusille lyönneil le, sidotut sidotaan yhä vahvemmin.
 
Missä on evankeliumin vapauttava totuus?

 
Ymmärtääkseni evankeliumin valovoimaisuus perustuu siihen, että siinä Pyhä Jumala kurottautuu syntisen ihmisen puoleen ja vakuuttaa tälle lempeästi ikuista hyväksyntää ja rakkautta. Suuri Jumala sitoutuu pienen ihmisen arkielämään ja lupaa olla tämän kanssa kaikessa, hyvässä ja pahassa. Vakuudeksi läsnäolostaan Jumala antaa oman Elämänsä ihmisen sisälle ja tämä Elämä alkaa elää omaa jumalallista suunnitelmaansa todeksi vajavaisessa ihmisessä. Eikö tämä ole se armon sanoma, joka on melkein liian vaikeaa uskoa? Mitä tähän voisi enää lsätä? Jumalan antama kirkas evankeliumi – ilosanoma – sai aikaan valtavaa vastustusta jo Jeesuksen sitä julistaessa ja myös alkuseurakunnan aikana sitä koetettiin muuntaa toisenlaiseksi. Paavalin suuri huoli oli se, että evankeliumi säilyisi puhtaana, että se pysyisi edelleen ilman ehtoja Jumalan armon ilmestymänä syntiselle ihmiselle. Evankeliumia on koetettu kautta aikojen inhimillistää: on yritetty rakentaa omatekoisia siltoja ihmisen tekojen ja evankeliumissa ilmestyvän kirkkaan armonvälille.
 
Paavali julisti, että oli olemassa vain yhdenlainen, Jumalan armoon perustuva evankeliumi, jota ei saisi mistään hinnasta muuttaa; sellainen evankeliumi veisi pois Kristuksesta.

Onko evankeliumi tänään puhdas, loistaako se kirkasta valoaan? Vapauttaako se syyllisyydestä ja taakoista Jumalan antamaan ilontäyteiseen elämään? Murheellisena ajattelen, että meillä on tarjottavana muutettu sanoma. Se ei enää tule suoraan Jumalan rakkautta sykkivästä sydämestä, vaan on muutetu ehdollistetuksi ja ainakin piirun verran ihmiskeskeiseksi. Se ei enää ole sitä alkuperäistä, vain Jeesukseen työhön pohjautuvaa.
 
Emmekö haluaisi irrottautua kaikesta ihmiskeskeisyydestä ja lähteä matkalle löytämään sitä aitoa ja alkuperäistä armon sanomaa, joka omaa itsessään aivan käsittämättömän muutosvoiman? Voisimmeko löytää köyhyyden, heikkouden ja avuttomuuden; tulla riippuvaisiksi Hänestä, joka on meille jo aivan kaiken antanut?
 
Jaakko Pirttiaho
Ristin Voitto 26.4.2006 (Mielipide)

_________________
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matteuksen evankeliumi
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1449
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Olemmeko kuulleet väärän evankeliumin?

Viesti  Vierailija lähetetty Ma Elo 04, 2014 6:06 am

Jos haluaa päästä Kristuksen lepoon, se on tekemään hänen tekojaan, niin silloin on tultava päätökseen;

2Kor. 5:14 Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;


Tämä tarkoittaa parannusta lihan teoista ja synnistä, sekä kuolemista kasteen hautaan, jonka jälkeen uuteen voimaan pukeutumista Kristuksessa.

Lihan tekoja ovat mm kirkot ja lahkot harhaoppeineen ja väärine evankeliumeineen.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa