Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Jumalan armo Kristuksessa on kuolemaa voimakkaampi
Vallankumouksellinen armo EmptyTänään kello 8:08 am kirjoittaja arkikalusto

» Ansa viritetty
Vallankumouksellinen armo EmptyTänään kello 7:41 am kirjoittaja jarrut

» Ystävänpäivää!
Vallankumouksellinen armo EmptyEilen kello 3:36 pm kirjoittaja Vierailija

» Sorrettujen kyynelet
Vallankumouksellinen armo EmptyEilen kello 10:36 am kirjoittaja Hellevi

» Päivän Sana! Vähäsarja
Vallankumouksellinen armo EmptyLa Helmi 15, 2020 12:09 pm kirjoittaja Stiina

» Hyviä kuunneltavia opetuksia
Vallankumouksellinen armo EmptyLa Helmi 15, 2020 12:04 pm kirjoittaja Stiina

» Lohdutus Kristuksessa
Vallankumouksellinen armo EmptyLa Helmi 15, 2020 12:02 pm kirjoittaja Stiina

» Jukka Norvannon raamattuopetus aiheesta: Sana uudistaa
Vallankumouksellinen armo EmptyLa Helmi 15, 2020 12:01 pm kirjoittaja Stiina

» Milloin saan lohdutuksen
Vallankumouksellinen armo EmptyLa Helmi 15, 2020 12:00 pm kirjoittaja Stiina

Helmikuu 2020
MaTiKeToPeLaSu
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
242526272829 

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


Vallankumouksellinen armo

Siirry alas

Vallankumouksellinen armo Empty Vallankumouksellinen armo

Viesti kirjoittaja jarrut lähetetty To Elo 20, 2015 2:58 pm

Vallankumouksellinen armo Nee4o6





Vallankumouksellinen armo


Jeesuksen maailmanhistoriallinen merkitys herättää kysymyksen: Kuka oli Jeesus ja mihin hänen vaikutuksensa perustuu? On kiistatonta, että Jeesuksen persoona on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan, vaikka hän eli syrjäisessä Rooman provinssissa, oli tavallinen käsityöläinen, ei saavuttanut merkittävää asemaa yhteiskunnassaan, ei koskaan kirjoittanut yhtään kirjaa ja vaikka hänet lopulta tuomittiin tuskalliseen ja häpeälliseen kuolemaan jumalanpilkkaajana, kansankiihottajana ja kapinallisena.

Jeesuksella on ollut ratkaiseva vaikutus sekä inhimillisen hyvyyden että inhimillisen tiedon kehitykseen. Kristuksen evankeliumi on ihmisen pahuudesta huolimatta vienyt ihmisiä kohti kulttuurista tietoisuutta, jossa koetaan oikeaksi taata jokaiselle ihmiselle ehdottomat ihmisoikeudet, uskonnon ja mielipiteen vapaus, ja jossa köyhistä ja vammaisista huolehditaan ja sorrettuja puolustetaan.

Kristus on vaikuttanut myönteisesti lasten ja naisten asemaan, orjien vapauttamiseen, vammaisten ja köyhien kohteluun, ehdottomien ihmisoikeuksien ja mielipiteen vapauden turvaamiseen. Kristuksen tarjoama itsekriittinen näkökulma edistää tiedon kehitystä: tieteellinen vallankumous 1500–1700 -luvuilla kehittyi juutalais-kristillisen kulttuurin keskellä. Näin Kristus luo perustan sekä itsensä uhraavalle hyvyydelle että objektiiviselle tiedolle, koska Hän rakkaudessaan uhrasi itsensä sorrettujen, orjuutettujen ja syyllisten edestä ja oli valmis kärsimään totuuden puolesta, kuten evankelista Johannes todistaa: ”armon ja totuuden toi Jeesus Kristus” (Joh. 1: 17).

Mikään muu maailmankulttuuri ei ole samalla tavalla onnistunut yhdistämään rakkauden sanomaa, orjien vapauttamista, köyhien, vammaisten ja sairaiden hyvinvoinnin turvaamista, ihmisten tasa-arvoa, tiedon ja tutkimuksen vapautta ja tiedon räjähdysmäistä edistystä – puu tunnetaan hedelmistään.

Kristinuskoa syytetään usein siitä, että se kehottaa köyhiä ja kärsiviä odottamaan parempaa elämää tuonpuoleisessa ja näin siirtää ihmisen huomion pois maanpäällisen elämän olojen parantamisesta. Tällainen luonnehdinta on kuitenkin harhaanjohtava. Todellisuudessa kristinusko nosti myös suurten joukkojen maanpäällisen elämän laatua.

Pakanallisessa maailmassa ja erityisesti filosofien parissa armollisuutta pidettiin luonteen heikkoutena ja sääliä patologisena tunteena. Armollisuutta pidettiin oikeudenmukaisuuden vastaisena, koska armollisuus merkitsee sellaisen avun antamista toiselle, jota toinen ei ole ansainnut. Kristinusko sen sijaan opetti armollisuutta, koska Jumala on armollinen.

Vallankumouksellisinta oli opetus, jonka mukaan kristillisen rakkauden ja hyväntekeväisyyden tuli ulottua oman perheen ja oman uskonyhteisön rajojen ulkopuolelle, kaikille tarvitseville, kuten kolmannella vuosisadalla elänyt, marttyyrikuoleman kokenut Karthagon piispa Cyprianos selitti: ”Emme tee mitään erityistä, jos osoitamme rakkautta ainoastaan oman yhteisömme jäsenille – – Niinpä hyvää on tehtävä kaikille ihmisille, ei ainoastaan oman uskonyhteisömme jäsenille.”

Tapio Puolimatka
Kirjoittaja on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa ja kirjailija

http://sley.fi/sanansaattaja/kolumni/vallankumouksellinen-armo
jarrut
jarrut

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa