Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
»  HUGO ODEBERG /FARISEISM OCH KRISTENDOM
Tänään kello 11:54 am kirjoittaja jarrut

» Lutherin elämä
Tänään kello 11:02 am kirjoittaja Stiina

»  Aksel Valen-Sendstad / Uskonnollisuus
Tänään kello 8:50 am kirjoittaja jarrut

» Nettikirja/ C. H. MacIntosh/ Ei enää syntiä
Tänään kello 8:21 am kirjoittaja jarrut

»  Helsingin Salemin Ankkuriseurakunta ja sen epäraamatullisia opetuksia
Eilen kello 3:54 pm kirjoittaja Rea Aalto

» Älä hylättäjä hylkää
Eilen kello 12:11 pm kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Sinä sanot: "Mutta Hän ei ollut viisas valitessaan minut...
Pe Marras 17, 2017 10:40 am kirjoittaja Stiina

» Rekisteröitymisvaikeuksia Vapaasanalle
Pe Marras 17, 2017 9:01 am kirjoittaja jarrut

» Jos minulla olisi armo sinä hetkenä
Pe Marras 17, 2017 8:33 am kirjoittaja jarrut

Marraskuu 2017
MaTiKeToPeLaSu
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930   

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Vanhurskauttaminen ja uusi elämä

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Vanhurskauttaminen ja uusi elämä

Viesti  jarrut lähetetty La Syys 19, 2015 12:44 pm




Aina silloin, kun suomalainen kristillisyys on ollut aitoa, se on pitänyt suurena pääasiana sitä, että pelastus on kokonaan ja alusta loppuun yksin Jumalan työ. Mutta milloin saan olla tästä varma? Milloin minullekin kuuluu ylösnousseen Kristuksen rauhantervehdys: ”Rauha olkoon sinulle!” Siinä on suomalaisen kristillisyyden riitakysymys. Terveeseen paavalilaiseen kristillisyyteen kuuluu kaksi pääkohtaa: vanhurskauttaminen ja uusi elämä. Vanhurskauttaminen perustuu Kristuksen sovitustyöhön. Jumala oli Kristuksessa. Hän on meidän vanhurskautemme. Et siis saa yrittää itse kelvata Jumalalle, mutta et myöskään saa pitää syntiäsi ongelmattomana. Jos niin teet, hän näyttää sinulle kätensä ja jalkansa lävistettyinä sinun syntiesi tähden.

Niin on uskonelämässä jotakin pysyvää ja aina valmista: Kristuksen sovitustyö, ja sen vastaanottaminen uskossa tuo vanhurskauden ja rauhan. Mutta uskonelämässä on toinen puoli: Uusi elämä, Pyhän Hengen työ, ja se jää aina epävalmiiksi meissä täällä synnin maassa, niin epävalmiiksi, että Paavali, ihanien Kristuskokemusten mies, sanoo: ”Kristus teissä – kirkkauden toivo.” Uskonelämä on ainaista liikkeellä oloa. Seisova vesi pilaantuu. Itsessämme olemme aina kadotettuja ja tuomittuja, Kristuksessa Jumalan armoitettuja lapsia, taivaan perillisiä.

Synnin ja armon tunto syvenevät rinnakkain. Synnin ja armon tunto eivät voi syventyämuuten kuin rinnakkain. Ihanaa on, jos Jumala antaa sinulle elävän, omakohtaisen varmuuden, voiman korkeudesta. Kiitä siitä! Mutta vielä suurempaa on saada tyhjänä ja köyhänä, kylmänä ja haluttomanakin levätä Kristuksen veren ja haavojen turvassa. Kun Jumalan viha pelottaa, tuntosi vapisee ja syyttää ja kaikki ympärilläsikin sinua tuomitsevat, tai kun rakkaasi lähtevät täältä tuskanhuudoin tai kun oma viimeinen hetkesi on pimeä ja lähtöhetkesi tuska sietämätön: lepää silloinkin Kristuksen veren ja haavojen turvassa. Ne kädet, jotka ovat tähtesi verta vuotaneet, eivät voi heittää sinua kadotukseen,  vaan ne kantavat sinut yli pimentojen kohti yhä suurempaa valoa. Ja kun heräät, olet kotona ja huomaat: hän oli se hyvä paimen itse, joka pani henkensä lampaittensa edestä. Silloin on pelko poissa – vain ihastus on jäljellä

.
Eino Sormunen (1893–1972)
kirjassa Jumalan edessä.
(Kielellisesti muokattu.) http://www.evank.org/pdf/AR_2009-3.pdf

_________________
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matteuksen evankeliumi
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1448
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa