Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» USKON ARVIOINTI
Tänään kello 11:04 am kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Markus O. Niemi: LANGENNUT IHMINEN JA ITSEPETOS
Tänään kello 7:25 am kirjoittaja jarrut

» Kysymyksiä
Tänään kello 7:09 am kirjoittaja jarrut

» Leipäpappi leipäkirkossa
Eilen kello 6:42 am kirjoittaja jarrut

» KOKONAAN TAI EI MITÄÄN
Ti Huhti 17, 2018 11:21 am kirjoittaja Stiina

» David Wilkerson / Suuri Luopumus
Ti Huhti 17, 2018 8:29 am kirjoittaja jarrut

» Herran vuonna 2035 Mummokato, mamuja messussa ja pappeja, joita ei kiinnosta Raamattu. Sitäkö on Helsingin luterilainen kirkko vuonna 2035
Ti Huhti 17, 2018 8:10 am kirjoittaja jarrut

» Joka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä
Ma Huhti 16, 2018 7:08 am kirjoittaja velipekka

» Helluntailaiset antikristuksen asialla
To Huhti 12, 2018 6:29 am kirjoittaja jarrut

Huhtikuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
      1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30      

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

JOBIN PAIKALLA

Siirry alas

JOBIN PAIKALLA

Viesti  jarrut lähetetty Ke Syys 30, 2015 8:38 am



JOBIN PAIKALLA

Useat meistä ovat kokeneet monenlaisia sisäisiä ahdistuksia ja kiusoja. Omissa sisäisissä taisteluissani olen erottavinani kolme vaikeata asiaa.

Ensimmäinen tuskainen kokemus on Jumalan pyhyys ja Jumalan viha. Hän on monella tavoin viime vuosina peittänyt kasvonsa ja joutunut lyömään ja taas lyömään. Tämän salatun, käsittämättömän, suuren, pyhän majesteetillisen Jumalan edessä on sortunut paljon sellaista asennetta, joka onkin ollut vain kuvittelua ja uskottelua Jumalasta. Samalla on menettänyt kyvyn puhua Jumalasta herkästi ja kauniisti. Tekisi mieli Jumalasta puhuessa vain kauhistuneena huutaa tuskaa.

Toinen vaikea kriisin aihe on ollut uskovien ystävien asennoituminen. Näyttää siltä, että kun Jumala vie meidät sananpalvelijat oikein kovaan kouluun, peittää kasvonsa ja vie kuolemaan monella tavoin, niin moni lähellä oleva uskova ei tätä jaksa hyväksyä ja ymmärtää.

Me kyllä luemme Raamatusta Jobin kohtalosta ja opiskelemme Jeremian valitusvirsiä, mutta kun Herra joutuu panemaan jonkun sananpalvelijansa Jobin tai Jeremian paikalle, niin se on vaikeaa. Sananpalvelijalle itselleen on kauhistuttava kokemus, kun hän näkee, että häneltä otetaan kaikki entinen pois. Hän jää vain tyhjänä ja tylsänä sisäistä kuolemaa kokien Jumalan eteen. Ja kun ei haluaisi puhua ylisanoja, niin puhuminen on äärimmäisen vaikeata. Usein se on todellista parkumista. Ei näitä suuria asioita kirjoista opita, vaan Pyhän Hengen on vietävä meidät elämänkoulussa noihin läksyihin.

Kolmas polttopiste on ollut oman syntisyyden ja turmeltuneisuuden näkeminen. On kauhea kokemus, kun näkee joka hetki elämänsä synnin saastuttamana. Koko sisin on täynnä syntisiä asenteita ja mielentilaa. Se kumpuaa sieltä jostain kuin likalähde.

Tämä on kohdallani myös aiheuttanut vaikean kriisin suhteessa sellaisiin Raamatun kohtiin, jotka ilmaisevat kristityn ja Kristuksen yhteyttä ja kristityn samaistumista Jumalaan ja Jeesukseen. Minulle on suorastaan ollut vaikea sellainen Raamatun kohta, jossa sanotaan, että "en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa". Olen nähnyt, kuinka ylpeitä, itsekkäitä, omahyväisiä, riiteleviä, nenäkkäitä, itsevanhurskauden hengen vallassa olevia joka ainut uskovista on, vaikka hän kuinka sitten uskovana toistaa: "En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa."

Olen oppinut tajuamaan, että jos meissä jotakin Kristuksesta on, niin se on kaikki lainaa. Omin voimin, omin keinoin, omin ponnistuksin meihin ei tule mitään Kristuksen kaltaista eikä se ainakaan synny meistä. Minä olen ja jään uskovanakin itsessäni täysin kelvottomaksi ja ratkijumalattomaksi, syntiseksi ja saastaiseksi. Kaikki minun vanhurskauteni ja pyhyyteni on toisen omaa. Se on Kristuksen, enkä minä häntä komenna, hallitse enkä määrää. Se on luettua vanhurskautta, jonka edessä voin vain nöyrästi maahan kumartuneena ihmetellä.

Tässä tilanteessa puhe Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa voi alkaa elää uudella tavalla. Ei sellaisena armona, joka jatkaisi minun omaa hyvyyttäni, vaan armona joka on yksin Jumalan sydämen mielenlaatu minua syntistä jumalatonta kohtaan ja johon mielenlaatuun saan turvautua uudelleen ja uudelleen.


Olavi Peltola http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/evas/ev39.htm

_________________
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matteuksen evankeliumi
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1600
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa