Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» silloin kun on
Tänään kello 7:49 am kirjoittaja jarrut

» Uskontojen uhrien tuki ry/Vertaistukiryhmät
Tänään kello 6:47 am kirjoittaja jarrut

» Paavo Hiltunen / Temmataanko serakunta todellakin pois?
Eilen kello 8:28 am kirjoittaja jarrut

» Paavo Hiltunen / Uusi maailmanjärjestys
Eilen kello 8:25 am kirjoittaja jarrut

» Paavo Hiltunen /Huonot ihmissuhteet
Eilen kello 8:23 am kirjoittaja jarrut

» Paavo Hiltunen /Lopunajan seurakunta
Eilen kello 8:20 am kirjoittaja jarrut

» Maailmanhallitus horisontissa (A World Government On The Horizon)
Ma Heinä 17, 2017 4:27 pm kirjoittaja arkikalusto

» Seurakunnan oikeudesta ja vallasta arvostella kaikkea oppia
Ma Heinä 17, 2017 6:50 am kirjoittaja jarrut

» Jouko Nieminen:Raamattuopetus oppien arvioimisesta ja henkien koettelemisesta
Ma Heinä 17, 2017 6:46 am kirjoittaja jarrut

Heinäkuu 2017
MaTiKeToPeLaSu
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31      

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

JOBIN PAIKALLA

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

JOBIN PAIKALLA

Viesti  jarrut lähetetty Ke Syys 30, 2015 8:38 am



JOBIN PAIKALLA

Useat meistä ovat kokeneet monenlaisia sisäisiä ahdistuksia ja kiusoja. Omissa sisäisissä taisteluissani olen erottavinani kolme vaikeata asiaa.

Ensimmäinen tuskainen kokemus on Jumalan pyhyys ja Jumalan viha. Hän on monella tavoin viime vuosina peittänyt kasvonsa ja joutunut lyömään ja taas lyömään. Tämän salatun, käsittämättömän, suuren, pyhän majesteetillisen Jumalan edessä on sortunut paljon sellaista asennetta, joka onkin ollut vain kuvittelua ja uskottelua Jumalasta. Samalla on menettänyt kyvyn puhua Jumalasta herkästi ja kauniisti. Tekisi mieli Jumalasta puhuessa vain kauhistuneena huutaa tuskaa.

Toinen vaikea kriisin aihe on ollut uskovien ystävien asennoituminen. Näyttää siltä, että kun Jumala vie meidät sananpalvelijat oikein kovaan kouluun, peittää kasvonsa ja vie kuolemaan monella tavoin, niin moni lähellä oleva uskova ei tätä jaksa hyväksyä ja ymmärtää.

Me kyllä luemme Raamatusta Jobin kohtalosta ja opiskelemme Jeremian valitusvirsiä, mutta kun Herra joutuu panemaan jonkun sananpalvelijansa Jobin tai Jeremian paikalle, niin se on vaikeaa. Sananpalvelijalle itselleen on kauhistuttava kokemus, kun hän näkee, että häneltä otetaan kaikki entinen pois. Hän jää vain tyhjänä ja tylsänä sisäistä kuolemaa kokien Jumalan eteen. Ja kun ei haluaisi puhua ylisanoja, niin puhuminen on äärimmäisen vaikeata. Usein se on todellista parkumista. Ei näitä suuria asioita kirjoista opita, vaan Pyhän Hengen on vietävä meidät elämänkoulussa noihin läksyihin.

Kolmas polttopiste on ollut oman syntisyyden ja turmeltuneisuuden näkeminen. On kauhea kokemus, kun näkee joka hetki elämänsä synnin saastuttamana. Koko sisin on täynnä syntisiä asenteita ja mielentilaa. Se kumpuaa sieltä jostain kuin likalähde.

Tämä on kohdallani myös aiheuttanut vaikean kriisin suhteessa sellaisiin Raamatun kohtiin, jotka ilmaisevat kristityn ja Kristuksen yhteyttä ja kristityn samaistumista Jumalaan ja Jeesukseen. Minulle on suorastaan ollut vaikea sellainen Raamatun kohta, jossa sanotaan, että "en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa". Olen nähnyt, kuinka ylpeitä, itsekkäitä, omahyväisiä, riiteleviä, nenäkkäitä, itsevanhurskauden hengen vallassa olevia joka ainut uskovista on, vaikka hän kuinka sitten uskovana toistaa: "En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa."

Olen oppinut tajuamaan, että jos meissä jotakin Kristuksesta on, niin se on kaikki lainaa. Omin voimin, omin keinoin, omin ponnistuksin meihin ei tule mitään Kristuksen kaltaista eikä se ainakaan synny meistä. Minä olen ja jään uskovanakin itsessäni täysin kelvottomaksi ja ratkijumalattomaksi, syntiseksi ja saastaiseksi. Kaikki minun vanhurskauteni ja pyhyyteni on toisen omaa. Se on Kristuksen, enkä minä häntä komenna, hallitse enkä määrää. Se on luettua vanhurskautta, jonka edessä voin vain nöyrästi maahan kumartuneena ihmetellä.

Tässä tilanteessa puhe Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa voi alkaa elää uudella tavalla. Ei sellaisena armona, joka jatkaisi minun omaa hyvyyttäni, vaan armona joka on yksin Jumalan sydämen mielenlaatu minua syntistä jumalatonta kohtaan ja johon mielenlaatuun saan turvautua uudelleen ja uudelleen.


Olavi Peltola http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/evas/ev39.htm

_________________
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matteuksen evankeliumi
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1282
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa