Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
Elokuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Kesäloma lähestyy - säilyykö Perherauha?

Siirry alas

Kesäloma lähestyy - säilyykö Perherauha?

Viesti  arkikalusto lähetetty La Joulu 12, 2015 12:58 pm

Jussi-työssä väkivalta tehdään näkyväksi
Lähisuhdeväkivalta


Teksti Topias Haikala


Lähisuhteessaan väkivaltaa käyttänyt mies kertoo usein jonkin vain naksahtaneen. Jorma Uhtakarin mukaan syyt ovat syvemmällä.
"Se, että tulee juttelemaan, on jo hatunnoston arvoinen asia", Jorma Uhtakari toteaa.

Väkivallantekijän pitää kokea olonsa turvalliseksi. Muuten asioista on turha keskustella.

– Se, että tulee tänne juttelemaan, on jo hatunnoston arvoinen asia, Jorma Uhtakari toteaa.

Uhtakari on yksi Pääkaupungin turvakoti ry:n avoyksikön kolmesta Jussi-työntekijästä. Jussi-työ pyrkii auttamaan lähisuhdeväkivaltaa käyttäviä tai sitä kokevia miehiä. Kun mies tulee Jussi-työntekijän luokse, tilanne on usein herkkä. Moralisointi ei silloin kuulu asiaan.

– Asiakas on aluksi usein puolustuskannalla. Rikostutkinta voi olla jo käynnissä, ja asiakas saattaa kokea, että puoliso, lastensuojelu ja oikeuslaitos syyttelevät häntä. Asioiden työstämistä ei motivoi se, jos mekin alamme heristellä sormea.

Se ei tarkoita, että väkivalta hyväksyttäisiin. Jussi-työn toimintatapa vain on toinen.
Jokin vain naksahtaa

Asiakkaan pitää tulla kuulluksi. Jussi-työntekijä tapaa asiakkaan yleensä viitisen kertaa. Ensimmäinen kerta saattaa mennä siihen, että mies haukkuu puolisoaan. Toisella kerralla hän saattaa jo myöntää toimineensa itse väärin. Pikkuhiljaa voidaan alkaa miettiä, mitä asiakkaan itse tulee tehdä tilanteen muuttamiseksi. Tärkeää on tehdä väkivalta ja sen vaikutukset näkyväksi. Tarkoituksena on herättää asiakkaan oma motivaatio muutokseen.

– Piilottelu mahdollistaa väkivallan jatkumisen, ja siksi sen nostaminen esille on tärkeää, Uhtakari kertoo.

Kun ongelma on nostettu pöydälle, voidaan alkaa miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Vanhemmat eivät aina tajua, miten vahingollista heidän välisensä väkivalta on lapselle."


Parisuhdeväkivalta ei ole harvinaista. Pääkaupungin turvakoti ry:n avoyksikössä on kuukausittain noin 150 aktiivista asiakkuutta. Jorma Uhtakari uskoo, että kyseessä on vain pieni osa kaikista tapauksista.

Väkivalta voi roihahtaa näennäisen pienistä asioista. Monet miehet kertovat jonkin vain naksahtavan, ja nyrkki heiluu.

– Mutta ei se ole niin, että jokin vain naksahtaa. Sitä edeltää jokin.

Usein mies esimerkiksi ajattelee, ettei puoliso kunnioita häntä. Jos mies kokee puolison tarkoituksella nöyryyttävän, häpeä ja raivo alkavat patoutua. Lopulta vaikka se, että vaimo huomauttaa roskiksen olevan väärässä paikassa, voi laukaista pommin. Roskiksen paikalla ei sinällään ole mitään väliä.

– On harhaluulo ajatella, etteivät miehet osaisi puhua, mutta usein näissä tilanteissa mennään lukkoon. Tilannetta pitää alkaa pilkkoa asiakkaan kanssa pieniin osiin. Miksi toimit, kuten toimit? Haluaako puoliso oikeasti nöyryyttää sinua, vai onko se vain tulkintaasi? Jo näiden tilanteiden tunnistaminen lisää sytytyslangan pituutta, Uhtakari selittää.

Häpeän tunnetta lisää se, että väkivallantekijä kokee vain harvoin väkivallan olevan oikeutettua. Hän tietää tekevänsä väärin.

Monet hakeutuvat asiakkaiksi pelästyessään sitä, mitä olisivat voineet tehdä tilanteen riistäytyessä käsistä."

Lapsen mieli joutuu koville

Vaikka Jussi-työ keskittyy miesten lähisuhdeväkivaltaan, avoyksikössä tehdään työtä myös naisten ja lasten kanssa.

– Tänne voi tulla sekä väkivallan tekijä että sen kokija, mies tai nainen. Pyrimme aina saamaan työskentelyyn mukaan koko perheen, Jorma Uhtakari kertoo.

Väkivalta ei myöskään jakaudu sukupuolen mukaan, vaan useat asiakkaat kertovat olevansa sekä väkivallan käyttäjiä että sen kohteita. Asiakkaina on myös sellaisia lähisuhdeväkivallan kokijoita, joiden satuttajaa ei saada mukaan työskentelyyn.

– Niissäkin tilanteissa on paljon tehtävissä. Joskus suhde on jo päättynyt, mutta toinen yrittää yhä kontrolloida eronneen elämää. On tärkeää tajuta, ettei toisella ole siihen oikeutta.

Parasta on kuitenkin, kun koko perhe saadaan mukaan. Se tarkoittaa myös lapsia. Suurin osa avoyksikköön hakeutuvista on 30–40-vuotiaita lapsiperheiden isiä ja äitejä. He eivät välttämättä tajua, miten vahingollista vanhempien välinen väkivalta on lapselle.

– Usein asiakas kertoo, ettei vanhempien välinen väkivalta ole vaikuttanut lapseen, koska lapsi ei reagoi siihen mitenkään. Se juuri on hälyttävä merkki siitä, että väkivalta vaikuttaa lapseen.

Väkivalta luo perheeseen pelon ilmapiirin. Pääkaupunkiseudun turvakoti ry:n avoyksikössä työskentelee myös nimenomaan lasten kanssa työskentelevä ammattilainen. Jokaisella perheenjäsenellä on oma työntekijä, ja myös yhteisistuntoja järjestetään.
Pelon ilmapiiri riittää

Jorma Uhtakarin asiakkaat eivät juuri ole moniongelmaisia, vaan tavallisia perheitä. Usein lähisuhdeväkivalta ei silti ole perheen ainoa ongelma. Jussi-työ ei kuitenkaan puutu muuhun.

– Perheessä voi olla ongelmia talouden tai muiden asioiden kanssa, mutta me emme varsinaisesti käsittele niitä. Ei ole realistista ajatella, että minkään perheen elämä olisi ongelmatonta, mutta jos voimme poistaa väkivallan ja pelon ilmapiirin, se on jo paljon.

Käyntikertojen rajaaminen noin viiteen mahdollistaa sen, että kaikki apua tarvitsevat saavat sitä. Jonoa on korkeintaan pari viikkoa. Mikäli asiakkaalla on lisäksi tarvetta yksilö- tai pariterapialle, Jussi-työntekijä ohjaa hänet esimerkiksi kirkon perheneuvontaan.

Uhtakari korostaa, ettei perheessä tarvitse olla akuuttia fyysistä väkivaltaa, jotta voi tulla juttelemaan. Pelon ilmapiiri tai väkivallan uhka riittää.

– Monet hakeutuvat asiakkaiksi pelästyessään sitä, mitä olisivat voineet tehdä tilanteen riistäytyessä käsistä. Ennaltaehkäisevä toiminta on parasta.
Jos lähisuhteissasi on väkivaltaa tai sen uhkaa, voit ottaa yhteyttä Pääkaupungin turvakoti ry:n avoyksikköön, 050 3010 748. Lisätietoja tästä:http://paakaupunginturvakoti.fi/toimintamuodot/avoyksikko/
Lue myös ajankohtainen juttu pääkaupunkiseudun turvakotien tilanteesta:
- See more at: http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/jussi-tyossa-vakivalta-tehdaan-nakyvaksi#sthash.FUYZ917y.dpuf

http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/jussi-tyossa-vakivalta-tehdaan-nakyvaksi

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 704
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Turvakodit eivät pysty tarjoamaan paikkaa kaikille tarvitseville/ Lähisuhdeväkivalta /

Viesti  arkikalusto lähetetty La Joulu 12, 2015 1:02 pm

Turvakodit eivät pysty tarjoamaan paikkaa kaikille tarvitseville
Lähisuhdeväkivalta /

Hanna Antila


Vaikka Helsingin ja Vantaan turvakodit saavat nyt rahoituksensa valtiolta, lisää asiakaspaikkoja ei ole luvassa.
5826074.jpg
Suomessa turvakotipaikkoja on liian vähän, vaikka tarve palveluille on suuri. Kuva: Tuomas Marttila/Lehtikuva.

Turvakotipaikkoja ei riitä kaikille avuntarvitsijoille pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Helsingin turvakotiin hakeutui viime vuonna aiempaa enemmän perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja, mutta 143 tapauksessa yhtään paikkaa ei ollut vapaana.

Pääkaupungin Turvakoti ry:n ylläpitämässä turvakodissa Helsingissä on 10 paikkaa, Vantaan turvakodissa 6. Yhdelle paikalle mahtuu tarvittaessa myös vanhempi lapsineen. Helsingissä on myös Monika-Naiset liiton ylläpitämä Mona-koti, joka on suunnattu maahanmuuttajanaisille. Espoon turvakoti lakkautettiin 2013.

"Jos meillä on täyttä, tarkastamme olisiko lähialueiden turvakodeissa eli Vantaalla, Porvoossa tai Lahdessa tilaa. Ohjaamme myös kaupungin sosiaalipäivystykseen, jossa voidaan tarjota erilaisia kriisiratkaisuja. Toki pyrimme auttamaan myös puhelimitse mahdollisimman paljon", kertoo  vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen Helsingin turvakodista.

Se, että turvakotien kapasiteettia pystyttäisiin lisäämään lähivuosina vastaamaan avun tarvetta, ei näytä todennäköiseltä."


Turvakotipaikkojen määrä on kaukana tavoitteesta, johon Suomikin on sitoutunut. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa suositellaan, että tarjolla olisi yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden.
Uudessa rahoitusmallissa on hyvää ja huonoa

Helpotusta turvakotipaikkojen vähyyteen ei tuo edes se, että turvakodeissa on siirrytty uuteen rahoitusmalliin. Aikaisemmin turvakodit saivat rahoituksensa kunnilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä, nyt suurin osa saa sen valtiolta. Helsingissä rahoitusmallissa nähdään hyvää ja huonoa.

"Nyt saamme kiinteän rahasumman, joka ei ole sidoksissa asiakasvirtaan. Se helpottaa talouden suunnittelua. Summa on kuitenkin pieni ja kattaa vain itse työstä aiheutuvia kuluja, ei esimerkiksi kiinteistökuluja. Emme myöskään pystyy lisäämään asiakaspaikkoja", Remes-Sievänen arvioi.

Vantaan turvakoti sai aiemmin valtaosan rahoituksestaan Vantaan kaupungilta. Se tarkoitti sitä, että turvakoti palveli ensisijaisesti vantaalaisia asiakkaita, mutta valtion rahoituksen saamisen myötä asiakkaita ja paikkakyselyitä tulee paljon myös lähikunnista.

"Sen jälkeen kun uusi malli tuli voimaan, turvakotipaikkojen kysyntä on kasvanut meillä merkittävästi", kertoo Vantaan turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen.

Se, että turvakotien kapasiteettia pystyttäisiin lisäämään lähivuosina vastaamaan avun tarvetta, ei näytä todennäköiseltä.

"Meillä olisi kyllä valmius lisätä paikkoja, jos rahoitus vaan järjestyy", Väänänen toteaa.
Asiakkaalle palvelut ovat ilmaisia

Asiakkaiden kannalta uudistus oli sikäli hyvä, että turvakotipalvelut ovat nyt ilmaisia. Aikaisemmin asiakas maksoi turvakodissa olosta vuorokausimaksua, joka esimerkiksi Vantaalla oli 34,80 euroa. Enää turvakodeissa ei myöskään tarvitse odottaa kunnan maksusitoutumusta. Avun tarve määritellään nyt turvakodeissa, ei enää kuntien sosiaalityössä.

"Helsingissä kaupungin maksusitoumusta ei tosin ole tarvinnut odottaa, vaan meillä on ollut sellainen sopimus, että alkuarvioomme luotetaan", Minna Remes-Sievänen tarkentaa.

Valtion rahoitus koskee vain kriisitilanteen alkuvaihetta. Jos asiakkaan avuntarve jatkuu, vastuu siirtyy taas kunnalle.

Meillä on Suomessa vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Turvakodeista on myös vääriä käsityksiä."


"Jos asiakkaalla on tarve pidempään apuun, olemme taas yhteydessä kaupunkiin. He päättävät, miten palvelu järjestetään, ostavatko he sen meiltä vai olisiko vaikka tuettua asumista tarjoava Kilpolan asumisyksikkö Kontulassa sopiva vaihtoehto", Remes-Sievänen sanoo.

Kysyntää turvakotien palveluille on nykyään tasaisesti ympäri vuoden. Kynnys hakea apua on hieman madaltunut, mutta helppoa se ei ole vieläkään. Näin voi olla varsinkin silloin, jos kyseessä on henkinen väkivalta.

"Moni miettii tänne tultuaan, että onko minulla oikeutta olla täällä. Meillä Suomessa on vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Turvakodeista on myös vääriä käsityksiä. Asiakas saattaa esimerkiksi pelätä, että jos tänne tulee, lastensuojelu vie häneltä lapset, vaikka ei se niin ole", Remes-Sievänen kertoo.
Apua tarjolla 24/7

• Turvakotiin voivat tulla naiset ja miehet, yksin tai lasten kanssa, mihin kellonaikaan tahansa.
• Turvakodista saa keskusteluapua ja neuvontaa myös puhelimitse. Usein perheväkivallasta tai sen uhasta kertominen helpottaa jo oloa.
• Ensisijaista turvakodissa on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen.
• Väkivalta voi olla paitsi fyysistä, niin myös henkistä. Se voi olla esimerkiksi kiristystä, uhkailua, taloudellista tai hengellistä väkivaltaa.
• Jotkut ovat turvakodissa päiviä, jotkut pari kuukautta. Keskimääräinen aika on kaksi viikkoa.
• Henkisen tuen ja avun lisäksi turvakodista saa apua käytännön asioihin kuten asuntoasioihin tai lähestymiskiellon hakemiseen.
• Myös väkivallan tekijälle on tarjolla apua Jussi-työn kautta.
• Lisätietoa turvakotien palveluista ja tarjolla olevasta avusta saat esimerkiksi Nettiturvakodista tai Pääkaupungin turvakodin tai Vantaan turvakodin sivuilta.
- See more at: http://www.valomerkki.fi/uutiset/paakaupunkiseudun-turvakodit-eivat-pysty-tarjoamaan-paikkaa-kaikille-tarvitseville#sthash.pZ1hnGUt.dpuf

http://www.valomerkki.fi/uutiset/paakaupunkiseudun-turvakodit-eivat-pysty-tarjoamaan-paikkaa-kaikille-tarvitseville

http://paakaupunginturvakoti.fi/

http://www.vantaanturvakoti.fi/

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 704
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Kesälomakaudellekin ajankohtaista!

Viesti  jarrut lähetetty Ti Heinä 03, 2018 9:35 am

Kesälomakaudella hyvin ajankohtaista!

_________________
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi,
ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Matteuksen evankeliumi
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1776
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Kesäloma lähestyy - säilyykö Perherauha?

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa