Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Mielenterveysongelmat nousussa
Eilen kello 10:22 am kirjoittaja arkikalusto

» Lupausten varassa
Eilen kello 9:28 am kirjoittaja jarrut

» Minulle tuli erikoinen ajatus tässä yks päivä
Eilen kello 9:10 am kirjoittaja jarrut

» Jouko Nieminen:Raamattuopetus oppien arvioimisesta ja henkien koettelemisesta
Eilen kello 9:05 am kirjoittaja jarrut

» Miksi Jumala sallii
Eilen kello 9:00 am kirjoittaja jarrut

» UUT:n uutiskirje joulukuu 2018
Pe Joulu 07, 2018 9:36 am kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Oppi vanhurskauttamisesta
Pe Joulu 07, 2018 9:10 am kirjoittaja Hellevi

» Usko Jeesukseen uskontojen maailmassa
Pe Joulu 07, 2018 8:21 am kirjoittaja Hellevi

» Päivän kuva ja vähän muutakin
Ke Joulu 05, 2018 10:09 am kirjoittaja Hellevi

Joulukuu 2018
MaTiKeToPeLaSu
     12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31      

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit

Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman

Siirry alas

Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman

Viesti  arkikalusto lähetetty Ma Joulu 21, 2015 6:53 pm

Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman


Väkivaltatutkija Satu Lidmanin mukaan vanhanaikaiset asenteet ruokkivat lähisuhdeväkivaltaa.

Nainen saa nalkuttamisellaan miehen lyömään.

–Tämä stereotypia löytyy jo 1500-luvun oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Meidän päiviimme asti on kulkeutunut käsitys siitä, että mies ei osaisi ilmaista tunteitaan puhumalla ja olisi siksi luonnostaan taipuvainen käyttämään fyysistä väkivaltaa, ja että nainen niin sanotulla nalkuttamisellaan laukaisisi miehen aggression. Edelleen tällä mallilla selitetään lähisuhdeväkivaltaa.

–Toisaalta se voi olla itsensä toteuttava ennustus. Sanontaa toistamalla vahvistamme käsitystä, että ihmisten sukupuoli jotenkin mystisesti ennalta määräisi heidän käytöksensä.


Lähisuhdeväkivallasta ei puhuta.

–Vaikenemiseen on monia syitä. Jos perheessä on akuutti väkivaltatilanne, puhumista voi estää häpeä ja myös ihan konkreettinen pelko väkivallan yltymisestä tai laajenemisesta lapsiin. Usein nainen myös tuntee itsensä syylliseksi tai epäonnistuneeksi, koska ei ole itse kyennyt hoitamaan tilannetta ja olemaan parempi vaimo tai äiti. Rikosilmoitusta ei tehdä siksikään, että ei uskota oikeuslaitoksen toimivuuteen.

–Voisi myös kysyä, haluaako toinen kuulla. Meillä on edelleen sellainen kulttuuri, että likapyykki pestään kotona ja naapurien huuteluun ei mielellään kiinnitetä huomiota. Ja onko ystäväkään aina valmis kuuntelemaan uhria tai ottamaan väkivallan merkit tosissaan?


Nainen voi itse vaikuttaa siihen, joutuuko hän raiskauksen uhriksi.


–Ei saisi sekoittaa keskenään sitä, että henkilön pukeutuminen, käytös tai meneminen johonkin paikkaan voi lisätä väkivallan riskiä, ja toisaalta sitä, että tekijällä on vastuu teostaan. On selvää, että tietyissä tilanteissa väkivallan riski voi olla suurempi, mutta se ei millään tavalla poista tekijän vastuuta. Väite on vaarallinenkin, koska sillä voidaan syyllistää uhria.

–Tämä väite myös pitää yllä vanhanaikaista näkemystä tuntemattoman tekemästä niin sanotusta puskaraiskauksesta. Kuitenkin suurin osa seksuaalirikoksista tapahtuu sellaisten ihmisten kesken, jotka tuntevat toisensa

Meillä ei ole oikeutta puuttua toisten kulttuurien piirissä tapahtuvaan väkivaltaan.

–Tuo käsitys on vahva. Mutta väkivaltaa, esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomista tai pakkoavioliittoja, ei voi selittää kulttuurilla hyväksyttävämmäksi. Vaikka jollakin ihmisryhmällä olisi minkälaisia käsityksiä tai uskomuksia, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien yli ei voi kävellä.


Maahanmuutto on tuonut Suomeen kunniaan liittyvän väkivallan.


–Meillä ei ole tilastoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tiettävästi yhtään henkirikosta ei ole tapahtunut, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Uhka on olemassa, mutta sitä ei pidä paisutella. Maahanmuuttajat tai edes yhden maan tai kulttuurin edustajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heillä saattaa olla hyvin erilaisia näkemyksiä väkivallasta.


Väkivaltaa on aina ollut ja tulee aina olemaan.


–Muutos on mahdollinen. Kaikki alkaa asenteista. On paljon, mitä voi tehdä omassa elämässä ja lähipiirissä: jakaa lastenhoitovastuun, opetella tunnistamaan väkivaltaa ja käsittelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan. –Yhteiskunnan tasolla kyse on resurssien suuntaamisesta. Nykyisin esimerkiksi turvakotipaikkoja on aivan liian vähän ja järjestöt tekevät väkivallanehkäisytyötä lyhytaikaisella ja epävarmalla projektirahoituksella. Säästöt näissä asioissa mitataan inhimillisessä kärsimyksessä ja ne ovat huomisen menoja.

Kaisa Halonen



• Satu Lidman: Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus 2015. • www.lidman.fi
Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman!
Suurin osa seksuaalirikoksista tapahtuu toisensa tuntevien kesken


vl-22-2015-12-17.pdf - Lukuohjelma

arkikalusto

Viestien lukumäärä : 728
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

Viesti  jarrut lähetetty Ma Kesä 25, 2018 4:57 am

53/2015
1 §
2 §
3 §
4 §
5 §
Sopimusteksti Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

I luku
Tavoitteet, määritelmät, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yleiset velvoitteet
1 artikla - Yleissopimuksen tavoitteet
2 artikla - Yleissopimuksen soveltamisala
3 artikla - Määritelmät
4 artikla - Perusoikeudet, tasa-arvo ja syrjinnän kielto
5 artikla - Valtion velvoitteet ja huolellisuusvelvoite
6 artikla - Sukupuolen huomioon ottavat toimintaperiaatteet
II luku
Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja tietojen kokoaminen
7 artikla - Laaja-alaiset ja yhteensovitetut toimintaperiaatteet
8 artikla - Rahoitusvoimavarat
9 artikla - Kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunta
10 artikla - Yhteensovittamiselin
11 artikla - Tietojen kokoaminen ja tutkimus
III luku
Ehkäiseminen
12 artikla - Yleiset velvoitteet
13 artikla - Valistus
14 artikla - Koulutus
15 artikla - Ammattihenkilöstön koulutus
16 artikla - Ennalta ehkäisevät puuttumis- ja hoito-ohjelmat
17 artikla - Yksityisen sektorin ja joukkoviestinten osallistuminen
IV luku
Suojelu ja tuki
18 artikla - Yleiset velvoitteet
19 artikla - Tiedottaminen
20 artikla - Yleiset tukipalvelut
21 artikla - Avustaminen yksilövalituksissa tai ryhmävalituksissa
22 artikla - Erityistukipalvelut
23 artikla - Turvakodit
24 artikla - Auttavat puhelimet
25 artikla - Seksuaalisen väkivallan uhrien tukeminen
26 artikla - Lapsitodistajien suojelu ja tuki
27 artikla - Ilmoitukset
28 artikla - Ammattihenkilöstön ilmoitukset
V luku
Aineellinen oikeus
29 artikla - Siviilioikeudenkäynnit ja oikeussuojakeinot
30 artikla - Korvaukset
31 artikla - Huoltajuus, tapaamisoikeudet ja turvallisuus
32 artikla - Pakkoavioliittojen siivilioikeudelliset seuraukset
33 artikla - Henkinen väkivalta
34 artikla - Vainoaminen
35 artikla - Ruumiillinen väkivalta
36 artikla - Seksuaalinen väkivalta, mukaan lukien raiskaus
37 artikla - Pakkoavioliitto
38 artikla - Naisen sukuelinten silpominen
39 artikla - Pakotettu raskauden keskeyttäminen ja pakkosterilointi
40 artikla - Seksuaalinen häirintä
41 artikla - Avunanto, osallisuus ja yritys
42 artikla - Tuomittavat tekojen perusteet, mukaan lukien niin sanotun "kunnian" nimissä tehdyt rikokset
43 artikla - Rikossäännösten soveltaminen
44 artikla - Lainkäyttövalta
45 artikla - Seuraamukset ja toimet
46 artikla - Raskauttavat seikat
47 artikla - Toisen osapuolen antamat tuomiot
48 artikla - Pakollisten vaihtoehtoisten ratkaisumenettelyjen tai tuomitsemismenettelyjen kielto
VI luku
Tutkinta, syytetoimet, prosessioikeus ja suojelutoimet
49 artikla - Yleiset velvoitteet
50 artikla - Välittömät toimet, ehkäiseminen ja suojelu
51 artikla - Riskinarviointi ja riskienhallinta
52 artikla - Välittömät lähestymiskiellot
53 artikla - Lähestymiskiellot tai suojelumääräykset
54 artikla - Tutkinta ja todistelu
55 artikla - Asianosaisen vireille panemat ja viran puolesta vireille pantavat oikeudenkäynnit
56 artikla - Suojelutoimet
57 artikla - Oikeusapu
58 artikla - Vanhentuminen
VII luku
Maahanmuutto ja turvapaikanhaku
59 artikla - Kotipaikka-asema
60 artikla - Sukupuoleen perustuva turvapaikkahakemus
61 artikla - Palauttamiskielto
VIII luku
Kansainvälinen yhteistyö
62 artikla - Yleiset periaatteet
63 artikla - Vaarassa olevia henkilöitä koskevat toimet
64 artikla - Tiedottaminen
65 artikla - Tietosuoja
IX luku
Seurantajärjestelmä
66 artikla - Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä
67 artikla - Osapuolten komitea
68 artikla - Menettely
69 artikla - Yleiset suositukset
70 artikla - Kansanedustuslaitosten osallistuminen seurantaan
X luku
Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin
71 artikla - Suhde muihin kansainvälisiin asiakirjoihin
XI luku
Yleissopimuksen muuttaminen
72 artikla - Muutokset
XII luku
Loppumääräykset
73 artikla - Yleissopimuksen vaikutukset
74 artikla - Riitojen ratkaiseminen
75 artikla - Allekirjoittaminen ja voimaantulo
76 artikla - Liittyminen yleissopimukseen
77 artikla - Alueellinen soveltaminen
78 artikla - Varaumat
79 artikla - Varaumien voimassaolo ja tarkistaminen
80 artikla - Irtisanominen
81 artikla - Ilmoitukset
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150053
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1911
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Raiskatun häpeä vai yhteinen ongelmamme?

Viesti  jarrut lähetetty Ma Kesä 25, 2018 5:10 am

Raiskatun häpeä vai yhteinen ongelmamme?

Vuonna 2018 Suomen valtiota velvoittaa Euroopan Neuvoston yleissopimus Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, ns. Istanbulin sopimus. Itse asiassa se astui voimaan elokuussa 2015, siis reilut kaksi ja puoli vuotta sitten.

Artikla 36 koskee seksuaalista väkivaltaa mukaan lukien raiskaus. Johtoajatuksena on, että suostumuksen puute tekee näistä teoista rikoksia. Meillä kuitenkin painottuu edelleen historiallista perua oleva käsitys, jossa fyysinen väkivalta tai sillä uhkaaminen määrittää seksuaalirikosten moitittavuutta.

Onnistuuko seksuaalirikoslainsäädäntö perustehtävässään, itsemääräämisoikeuden suojelemisessa? Onko jopa kysyttävä, vallitseeko Suomessa valtion tukema tai vähintään hiljaisesti hyväksymä raiskauskulttuuri?

Termi on peräisin 1970-luvun feministisestä tutkimuksesta ja se on vuosien varrella herättänyt paljon kiivaita tunteita ja kritiikkiä sekä tahallisia että tahattomia väärinkäsityksiä.

Ongelmallisia ovat esimerkiksi tulkinnat, joissa raiskauskulttuurista puhumisen katsotaan syyllistävän kaikkia miehiä kollektiivisesti, ikään kuin väkivalta olisi maskuliinisuuteen sisäsyntyisesti leivottu ominaisuus. Tällainen ajattelu on loukkaavaa eikä se edistä väkivallan torjumista.

Käsitteellä on myös vahvuutensa, mikäli sillä viitataan seksuaalisen väkivallan vakavuutta vähätteleviin asenteisiin. Silloin se voi näyttää, miten tekoja katsotaan läpi sormien tai jopa oikeutetaan niin ihmisten kuin yhteiskunnan tasolla.

Tällaisessa asenneilmapiirissä vastuutaan väistelevät sekä väkivallantekijät että heidän puuhiaan sivusta seuraavat mutta niistä vaikenevat henkilöt. Väkivaltaa kokeneet sen sijaan tuntevat tyypillisesti häpeää, joka estää heitä hakemasta apua silloinkin kun sitä on saatavilla.

Raiskauksien lisäksi tämä heijastuu muihinkin seksuaalisuutta loukkaaviin tekoihin, kuten viime aikoina puhuttaneeseen ahdisteluun oppilaitoksissa. Kouluterveyskyselyn mukaan mm. kokemukset vastentahtoisesta intiimistä koskettelusta ja seksiin painostamisesta ovat yleisiä.

Seksuaaliväkivalta kaikissa muodoissaan tuottaa pahaa oloa koko yhteiskuntaan. Siksi on kaikkien ihmisten asia tiedostaa sen haavoittavuus. Kysymys on sekä naisten että miesten, niin tyttöjen kuin poikien sekä sukupuolensa muulla tavalla identifioivien hyvinvoinnista.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen lisäksi on keskeistä viestittää nollatoleranssista lainsäädännöllä. Samalla on panostettava väkivaltaan syyllistyneiden katkaisuohjelmiin uusintarikollisuuden minimoimiseksi.

Onkin erinomaisen hienoa, että Suomessa on menty viime vuosina monessa asiassa eteenpäin.

Rikoslakia on viilattu, Helsinkiin avattu SERI-tukikeskus päivystyspuhelimineen auttaa moniammatillisesti 16 vuotta täyttäneitä seksuaaliväkivallan uhreja. Nuorille tarjotaan muutamissa kaupungeissa tärkeää matalankynnyksen apua Tyttöjen ja Poikien Taloilla. Opetushallitus laati äskettäin kouluille ohjeistuksen seksuaaliseen häirintään puuttumiseksi.

Vuoden 2018 naistenpäivänä eduskunta käsittelee (jälleen) suostumuksen puutteen sisällyttämistä raiskausmääritelmään. Mahtaako lakialoite (LA 4/2018 vp) tältä osin muuttaa historian kulkua?
http://vakivaltakulttuurinperinto.blogspot.com/2018/
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1911
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Muutos rikoslakiin 2018 - suunniteltu

Viesti  jarrut lähetetty Ma Kesä 25, 2018 5:18 am

Suunnitellun kansalaisaloitteen takana on ryhmä yksityishenkilöitä, kansalaisjärjestöjä, nuorisojärjestöjä sekä puolueita.




Suostumus 2018 -kampanja on osa suunniteltavaa kansalaisaloitetta, jolla pyritään saamaan muutos rikoslakiin. Keskeistä aloitteessa on pyrkimys siihen, että raiskaus määriteltäisiin rikoslaissa jatkossa suostumuksen puutteen kautta.

Tällä hetkellä suostumus ei sisälly rikoslakiin. Tämän vuoksi lainsäädännössä on aloitteen laatijoiden mukaan merkittäviä puutteita itsemääräämisoikeuden kannalta.

"Suostumus ei tarkoita aina sanallista tai kirjallista suostumusta. Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa joku on itkenyt raiskauksen aikana. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei vastaa siihen, onko tämä riittävä ilmaisu siitä, että henkilö ei halua ryhtyä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Pyrkimyksenä on, että tällaista harmaata aluetta ei jatkossa olisi", kertoo aloitetta alulle laittamassa ollut sekä kampanjan suunnitteluryhmään kuuluva Hanna-Marilla Zidan.


https://www.marmai.fi/uutiset/suostumus-2018-kampanja-tahtaa-rikoslain-muuttamiseen-tama-on-selvasti-sukupolvikysymys-6704114
avatar
jarrut

Viestien lukumäärä : 1911
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Nainen nalkuttaa ja mies lyö, Satu Lidman

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa