Raimo Lappi: AUTUAITA OVAT JUMALAN SANAN KUULIJAT JA NOUDATTAJAT

AUTUAITA OVAT JUMALAN SANAN KUULIJAT JA NOUDATTAJAT

Hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: ”Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut, ja ne rinnat, joita olet imenyt.” Siihen Jeesus sanoi: Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan jo noudattavat sitä.” (Lk.11:28).

Jeesus ei torjunut naisen inhimillistä ihastelua Jeesuksen äitiä kohtaan, mutta ei myöskään myöntänyt, että se olisi oikea ihastelun kohde. Hän käänsi vastauksensa siihen, mikä on todella autuasta eli ikionnellista: Jumalan sanan kuuleminen ja sen noudattaminen.

Myös psalmit korostavat samaa asiaa. Psalmi 1: ”Autuas se mies, joka ei vaella Jumalattomien tavoin, ei seiso syntisten tiellä eikä istu, missä pilkkaajat istuvat, vaan Herran sanan opetus on hänen ihastuksensa, ja hän tutkistelee sitä päivät ja yöt! Hän on kuin veden ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu. Kaikki, mitä hän tekee, menestyy. Niin eivät Jumalattomat! He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa. Siksi jumalattomat eivät kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskaiden seurassa. Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomien tie vie kadotukseen.”

Koko psalmi 119 on Jumalan lain ja sen noudattamisen ylistystä. ”Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka noudattavat Herran lakia” (jae 1). ”Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan” (jae 11) ja ”Koko sydämestäni minä huudan sinun puoleesi. Vastaa minulle, Herra! Minä tahdon pitää sinun käskyjäsi ohjeinani.” (jae 145).

A. Autuas se, joka kuulee Jumalan sanan

Jumalan sana meille on Raamattu. Raamatun sanan kuulijaa ja lukijaa nimitetään autuaaksi. Miksi? Siksi, että Raamatusta saamme tiedon Jumalasta ja hänen tahdostaan meihin nähden. Jumalan tahdon tärkein asia on, että tulisimme tuntemaan hänen pelastustekonsa Jeesuksen ristinuhrissa meidän puolestamme. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”(1 Tim. 2:4). Vain Raamatusta saamme tiedon tästä. Mistään muualta emme saa tietoa, miten pelastutaan. ”Ettekö ole lukeneet?”, sanoi Jeesus usein fariseuksille ja sitten hän siteerasi omaa Raamattuaan eli Vanhaa testamenttia.

Erityisesti meidän tulee kuulla, lukea ja tietää Jumalan sanan tärkein sisältö eli evankeliumi. Apostoli Paavali korostaa tätä: ”Veljet, minä palautan teidän mieliinne sen evankeliumin, mitä teille julistin, minkä te myös olette ottaneet vastaan ja missä olette pysyneet. Se kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena kuin minä sen teille julistin, ellette ole turhaan uskoneet. Minä annoin teille tiedoksi ennen kaikkea sen, minkä itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden kirjoitusten mukaan. Hänet haudattiin, hän nousi kuolleista kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan ja näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.” (1 Kor. 15:1-5).

Tässä on evankeliumi. Apostoli sanoo, että tästä on pidettävä kiinni juuri sellaisena, jos aikoo pelastua. Jos emme usko ylösnousemuksen tapahtuneen todellisesti ja ruumiillisesti, turha on uskomme ja emme voi pelastua. Näin opettaa apostoli (1 Kor. 15:17-18). Jos emme usko Jeesuksen syntyneen neitseestä, meillä ei ole täydellistä ja virheetöntä ristin uhria, jonka kautta voisimme pelastua. Kaikki uskontunnustuksen kohdat ovat kynnyskysymyksiä meidän pelastumisellemme. Jos hylkäämme jonkun niistä, olemme evankeliumin ulkopuolella ja emme voi pelastua.

Raamatusta saame myös tietää, mitä Jumala tahtoo meidän elämäämme nähden. miten meidän tulee elää tätä elämää. Raamatusta saamme tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Raamatusta
saamme tietää, miten saamme syntimme anteeksi. Jumalan sana ei ole vain informaatio totuudesta, vaan se myös välittää meille elämän, kun otamme sen vastaan. Sana on armonväline. Siksi kuulkaamme ja lukekaamme mielellämme Jumalan sanaa. Tutkikaamme sitä kuin aarretta.

B. Autuas se, joka noudattaa Jumalan sanaa

Pelkkä tieto Jumalan sanasta, informaatio totuudesta, ei kuitenkaan hyödytä meitä, jos emme noudata sen käskyjä, kehotuksia ja jos emme ota Jumalan lupauksia vastaan. Tieto ilman vastaanottamista ja noudattamista koituu meille tuomioksi, joka on jopa vielä pahempi kuin niillä, joilla tätä tietoa ei ole ollut saatavillakaan.
Jeesus sanoi: ” Palvelijaa, joka tietää isäntänsä tahdon, mutta ei tee valmistuksia eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä. Sitä taas, joka tietämättään tekee sellaista, mikä ansaitsee lyöntejä, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan. Jolle on paljon uskottu, hänet pannaan paljosta vastaamaan.” (Lk. 12:47-48).

Totesimme, että tärkein tieto Jumalan sanasta on evankeliumi Jeesuksesta. Mutta tieto evankeliumista ei pelasta, vasta evankeliumin vastaanottaminen pelastaa. Vaikka osaisi ulkoa koko Raamatun, se ei pelasta. Vasta kun sana saa uskossa sulautua meihin, se pelastaa. Hyväkään lääke pullossa ei auta, jos sitä ei nautita.

Samoin myös tieto Jumalan käskyistä ja kehotuksista ei auta meitä, ellemme noudata niitä. Vaikka emme pelastukaan Jumalan käskyjen noudattamisella, vaan uskomalla Jeesukseen ja saamalla jatkuvasti syntimme anteeksi, oikea usko Jeesukseen aiheuttaa aina sen, että tahdomme noudattaa Jumalan sanan käskyjä ja elämänohjeita. Apostoli Jaakob kirjoittaa, että usko ilman siitä seuraavia tekoja on kuollutta uskoa. Kuollut usko on tietoa, totena pitävää uskoa, mutta se ei ole Pyhän Hengen synnyttämää luottamususkoa, joka ottaa vajavasti koko Jumalan sanan sekä lain että evankeliumin.
Jeesukseen uskova ihminen voi langeta syntiin, mutta hän ei voi jatkuvasti elää tietoisissa synneissä ilman, että menee hyvä omatunto ja lopulta koko usko. Parannus on tehtävä ja tietoisista synneistä on luovuttava. ”Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.” (Snl. 28:13).

C. Sanan noudattajat rakentavat kalliolle

Jeesus puhui Jumalan sanan kuulemisen ja sanan noudattamatta jättämisen ristiriidasta hyvin painokkaasti vuorisaarnan lopuksi. Jumalan sanan kuuleminen ja tietäminen on tärkeää, mutta vasta sanan noudattaminen on ratkaisevaa.

Jeesus sanoi: ”Joka kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa ymmärtävään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. Tuli rankkasade, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli perustettu kalliolle.
Sitä vastoin jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Niin tuli rankkasade, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan. Se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”(Mt. 7:24-27).

Jeesus oli juuri lopettanut vuorisaarnansa. Hän oli vahvistanut ja terävöittänyt monet kymmenestä käskystä. Lopuksi hän ikään kuin kokoaa opetuksensa yhteen kehotukseksi: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen.” (Mt. 7:13-14)

1. Sanan kuulijat, mutta jotka eivät noudata sitä, perustavat hiekalle

On siis ihmisiä, jotka kuulevat, mutta eivät tee. On monia asioita, mitä he jättävät tekemättä, mutta lopulta vakavin on tämä: ”Menkää sisään ahtaasta portista.” Mikä se on? ”Minä olen lampaiden portti. Se, joka ei mene lammastarhaan portista, vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo.” (Jh.10:7,1).
On ihmisiä, jotka ovat kuulleet tämän, mutta eivät ole menneet. Heidän turvansa on lopulta ollut jossakin muussa kuin Jeesuksen ristinuhrissa, ehkä omissa tekemisissä, uskonnollisuudessa. He eivät ole antaneet elämäänsä Jeesukselle. He eivät ole tunnustaneet todellisia syntejään. He eivät ole tehneet parannusta, vaikka omatunto kehotti. He eivät ole antautuneet sydämen puhdistukseen. He ovat kuulleet Jumalan äänen, mutta eivät ole totelleet sitä. Kun tottuu kuulemaan, turtuu, asia ei enää kosketa. Raamattu sanoo sitä paatumiseksi.
Jeesus sanoo, että tällainen on tyhmää rakentamista. Rakennus sortuu myrkyn tullessa.

Meitä kohtaa kolmenlaisia myrskyjä. Elämän myrskyt, vastoinkäymiset, kiusaukset koettelevat: ”Koetelkaa itseänne oletteko uskossa, tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä. Ellei, niin ette kestä koetusta.” (2 Kor. 13:5).

Kuolema koettelee. Voi sitä, joka on silloin rakentanut hiekalle, hylännyt tai kulkeutunut Jeesuksen ohi, eikä hänellä ole iankaikkista turvaa.

Lopulta tuomio koettelee uskon perusteet kaikilta, myös hurskailta ja jumalisilta: ”Ystäväni, kuinka saatoit tulla tänne ilman häävaatteita? Mies ei saanut sanaa suustaan. Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää ulos pimeyteen.” (Mt. 22:12). Oletko sinä puettu Kristuksen antamaan valkoiseen pukuun, hänen vanhurskauteensa?
                                                                                 
2. Sanan noudattajat perustavat kalliolle  

He ovat antautuneet Jumalan sanan tutkittaviksi ja tuomittaviksi. He ovat menneet sisälle parannuksenteon ovesta, Jeesus ovesta. He ovat tunnustaneet todelliset, salaisimmatkin syntinsä, ja tahtoneet hylätä ne. He ovat antaneet elämänsä Jeesukselle. He ovat saaneet uuden luonnon, Pyhän Hengen sisimpäänsä. He ovat syntyneet uudesti. Heillä on Pyhän Hengen synnyttämä usko Jeesukseen ja he tahtovat seurata häntä uudessa elämässä.  He lankeavat, mutta nousevat jälleen He ovat itsessään heikkoja, jopa avuttomia, mutta Kristukseen uskon tähden Jumalalle kelpaavia.

Heidänkin elämän rakennuksensa koetellaan. Elämä koettelee, mutta he kirkastuvat koettelemuksissa. ”Minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”  (Rm. 8: 38-39).

Kuolema koettelee. ”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto”, sanoo apostoli. Lausuntoon voi yhtyä jokainen Jeesuksen oma. ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään (2 Tim. 4:7-.
                                                                               
Tuomio koettelee heidänkin uskonsa. Mutta ”mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Rm. 8:1). Tuomio koettelee myös heidän elämänsä. Miten Pyhä Henki on saanut tehdä muuttavaa työtään? Mihin on aika, voimat ja varat elämässä panostettu?
Tuomio koettelee myös Jumalan valtakunnan työntekijät ja vastuunkantajat. Mitä olemme julistaneet ja opettaneet ja millaisina esimerkkeinä olemme olleet?  ”Perustus on jo laskettu ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei voi kukaan laskea. Rakennetaanpa tälle perustukselle kullasta, hopeasta jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, aikanaan tulee ilmi, mitä kukin on saanut aikaan. Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Sen, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi (1Kor. 3:11-15).
Uskon, että soisimme, että rakennuksemme kestäisi ja meille sanottaisiin: ”Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. (Mt. 25:21).

Kummallako perustalla sinun uskosi ja elämäsi ovat, hiekalla vai kalliolla. Vai onko niin, että joskus olet ollut kallioperustalla, mutta elämän ja uskon rakennus on valunut hiekalle. Näin voi helposti käydä. Oli niin tai näin ole rehellinen –itsesi tähden.
Ehkä joku on saattanut kokea, ettei elämää ole koskaan Jeesukselle annettukaan, ehkä todelliset synnit on jäänyt tunnustamatta. Tai ehkä olet tullut aikoinaan Jeesuksen luokse, mutta sieluun ja omaantuntoon on vuosien mittaan kerääntynyt monenlaista Jumalan tahdon vastaista, likaa painolastia, rihkamaa. Ehkä elämän rakennusta on rakennettu paljon heinistä ja oljista, Jumalan silmien edessä kestämättömistä valinnoista, teoista ja asenteista. Tai ehkä elämän kiireet ja monet vastuut ja monet huolet ja murheet ovat väljähdyttäneet suhteen Jeesukseen.

Tänään on kuitenkin armon ovi auki. Tänään, tässä ja nyt saat tunnustaa tilasi Jeesukselle sellaisena kuin se on. ”Niin alhaalla ei kenkään kulje, ettei siellä Jeesus ois.”
Hän lupaa: ”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.” (Jh. 6:37) ”Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä! (Jes. 55:6)

Jokaiselle tilansa tuntevalle ja tunnustavalle Jeesus sanoo: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa” (Jes. 1:18).

Rukoilemme: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni, koettele minua ja tunne ajatukseni. Jos tieni on vaivaan vievä, johdata minut ikuisuuden tielle” (Ps. 139: 23-24).

12.3.2011 / Raimo Lappi  
http://www.raimolappi.fi