Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
Kesäkuu 2021
MaTiKeToPeLaSu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


Ymmärrätkö Lutheria?

Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty Vs: Ymmärrätkö Lutheria?

Viesti kirjoittaja Stiina Su Loka 14, 2018 6:30 am

Kiva. (Ihmisellä ei ole toivoa missään seurakunnassa ilman Jeesus Kristus sovitusta. Koko ihmiskunta on loputtoman turmeltunutta.) I love you

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Takaisin alkuun Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty LISÄYS!

Viesti kirjoittaja Stiina Ti Tammi 14, 2020 11:08 am

Tämä tänne ehdottomasti myös:

"Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

"Tekstimme viimeisestä lauseesta: Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut,* viisastelijat ovat johtaneet monenlaisia mahdottomia ja jumalattomia ajatuksia, luullen, että se välttämättä tulee autuaaksi, jonka Jumala kerran on valinnut, ja toisaalta taas että se, jota hän ei ole valinnut, ei voi tulla autuaaksi, teki mitä tahansa, oli kuinka uskova ja hurskas tahansa, hän on kuitenkin säädetty hukkumaan; asiat saavat siis mennä, niinkuin menevät. Jos minun on tultava autuaaksi, se tapahtuu ilman minun tekemisiäni, jos taas pitää toisin käydä, niin kaikki yritykseni ja työni ovat turhat. Jokainen voi itsestään ymmärtää, minkälaisia pahankurisia ja suruttomia ihmisiä moiset jumalattomat ajatukset kasvattavat.

Loppiaispäivänä jo profeetta Miikan ennustuksen johdosta puhuessamme kylliksi osoitimme, että tällaisia ajatuksia on kartettava kuin itse perkelettä ja opittava toisella tavalla tutkimaan ja ajattelemaan Jumalan tahtoa; ei näet saa kajota Jumalan majesteettiin ja itsemääräämiseen, sillä niissä hän on käsittämätön. Tuollaisten viisastelujen luonnollisena seurauksena onkin, että ihmiset vain pahenevat, joko joutuvat epätoivoon taikka käyvät aivan jumalattomiksi ja vallattomiksi.

Sen taas, joka tahtoo oppia oikein tuntemaan Jumalan tahdon, tulee vaeltaa oikeata tietä, niin ettei pahene, vaan paranee. Oikea tie taas on Herra Kristus, niinkuin hän itsekin sanoo: Ei kukaan pääse Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Se joka mielii oppia Isää oikein tuntemaan ja tulla hänen tykönsä, tulkoon ensin Kristuksen tykö ja oppikoon tuntemaan häntä seuraavalla tavalla.

Kristus on Jumalan Poika, kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala. Mitä tekee nyt Jumalan Poika? Hän tulee ihmiseksi meidän tähtemme, antautuu lain alaiseksi lunastaaksensa meidät lain alaisuudesta, antaa itsensä ristiinnaulita ja kuolee ristillä sovittaakseen meidän syntimme; hän nousee kuolleista, ylösnousemisen kautta valmistaen meille tien iankaikkiseen elämään ja auttaakseen meitä iankaikkisesta kuolemasta. Hän istuu Jumalan oikealla puolella meidän välimiehenämme ja lähettää Pyhän Hengen sekä hänen kauttaan hallitsee ja ohjaa meitä ja varjelee uskoviaan kaikkia ahdistuksia ja perkeleen kiusauksia vastaan. Tämä on oikeaa Kristuksen tuntemista.

Jos tämä tunteminen on selvänä ja vahvana sydämessä, se alkaa nousta taivasta kohti ja tehdä seuraavia johtopäätöksiä. Koska Jumalan Poika on ihmisten tähden tällaista tehnyt, millainen sydän lieneekään Jumalalla meitä kohtaan, kun hänen Poikansa Isän tahdosta on näitä tehnyt? Oma järkesikin jo varmaan taivuttaa sinua sanomaan: Koska Jumala antoi ainokaisen Poikansa meidän edestämme eikä häntä meidän tähtemme säästänyt, niin hän ei voi suoda meille ihmisille pahaa. Hän ei suinkaan tahdo, että me hukumme, koskapa hän valitsee korkeimmat välineet auttaakseen meitä iankaikkiseen elämään.

Tällä tavalla tullaan oikein Jumalan tykö, niinkuin Kristus itsekin sanoo, Joh. 3:16: Niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Jos verrataan näitä totuuksia niihin, jotka johtuvat yllämainitusta ajatussuunnasta, niin havaitsemme ne perkeleen ajatuksiksi, joihin ihmisten täytyy loukkaantua, joko joutua epätoivoon tai käydä aivan röyhkeiksi ja jumalattomiksi, sillä eihän siinä tapauksessa voi Jumalalta mitään hyvää toivoa.

Toiset johtavat taas itselleen toisenlaisia mielipiteitä, selittäen mainittua Kristuksen lausetta näin: Useat ovat kutsutut, Jumala tarjoaa usealle armonsa, mutta harvat ovat valitut, hän antaa vain harvoille tämän armon tapahtua, sillä harvat tulevat autuaiksi. Tämä on aivan jumalaton selitys, sillä kuinka se ihminen, joka luulee sellaista Jumalasta, voi olla vihaamatta häntä, jonka tahdon puutteesta muka johtuu, että vain harvat tulevat autuaiksi? Ja jos verrataan tätäkin mielipidettä siihen käsitykseen, joka saadaan Herran Kristuksen oikean tuntemisen kautta, havaitaan senkin olevan pelkkää perkeleellistä pilkkaa.

Perin toinen tarkoitus on näillä sanoilla: Monet ovat kutsutut, mutta harvat ovat valitut. Evankeliumia näet saarnataan yleisesti ja julkisesti jokaiselle, joka vain tahtoo sitä kuulla ja omistaa. Jumala saarnauttaa sitä niin yleisesti ja julkisesti juuri sentähden, että jokainen sitä kuulisi, sen uskoisi ja omistaisi tullaksensa autuaaksi. Mutta kuinka käy? Aivan niin tässä evankeliumissamme sanotaan: Harvat ovat valitut. Harvat asettuvat sellaiseen suhteeseen evankeliumiin, että voivat olla Jumalalle otollisia. Toiset kuulevat sanan, mutta eivät ota siitä vaarin; toiset taas kuulevat eivätkä pysy siinä lujasti, eivät tahdo sentähden mitään uhrata eivätkä kärsiä; muutamat kuulijat taas pitävät rahaa ja tavaraa sekä tämän maailman hekumaa rakkaampana. Se ei kelpaa Jumalalle, eikä hän sellaisista ihmisistä huoli.

Näistä Kristus sanoo, etteivät he ole valitut, he eivät käyttäydy siten, että he voisivat Jumalalle kelvata. Mutta ne ovat valituita ja Jumalalle otollisia, jotka ahkerasti kuulevat evankeliumia, uskovat Kristukseen, osoittavat uskoansa hyvillä hedelmillä ja sen tähden kärsivät, mitä heidän sallitaan kärsiä.

Tämä käsitys on oikea käsitys, joka ei voi olla kenellekään pahennukseksi, vaan ihmisille parannukseksi, he kun siitä johtuvat ajattelemaan: Hyvä, jos tahdon olla Jumalalle otollinen ja kuulua valittuihin, ei minun auta elää omatunto huonona, tehdä syntiä Jumalan käskyjä vastaan ja olla syntiä vastustamatta; minun on mentävä kuulemaan saarnaa ja rukoiltava Jumalalta hänen Pyhän Henkensä armoa, etten päästäisi sanaa sydämestäni, vaan vastustaisin perkelettä ja hänen yllytyksiään ja rukoilisin aina Herralta suojelusta, apua ja kärsivällisyyttä. Sillä tavalla syntyy oikeita kristityitä.

Sitä vastoin niistä, jotka ovat sitä mieltä, ettei Jumala suo jokaiselle autuutta, tulee joko epätoivoon joutuneita tai suruttomia ja jumalattomia ihmisiä, jotka elävät kuten eläimet, ajatellen: Kun kerran on päätetty, tulenko autuaaksi tai en, niin mitä minä tässä turhan vuoksi itseäni kiusaan? Mutta ei asia ole näin. Sinua on käsketty kuulemaan Jumalan sanaa ja uskomaan Kristukseen: hän on sinun Vapahtajasi, joka sinunkin syntisi sovitti. Muista noudattaa tätä käskyä! Jos tunnet olevasi epäuskoinen ja heikko, niin rukoile Jumalalta hänen Pyhää Henkeänsä ja äläkä epäile; Kristus on sinun Vapahtajasi, ja sinä tulet autuaaksi hänen kauttansa, kun uskot häneen ja häneen turvaudut. Sen suokoon meille kaikille rakas Herramme Jeesus Kristus. Amen."

Martti Luther, Huonepostilla s. 217-219, korostukset minun. Uusi käännös, s. 233-236."

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Takaisin alkuun Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty Vielä!

Viesti kirjoittaja Stiina Ke Tammi 15, 2020 11:48 am

Kyllä Luther on vaan oikein ymmärtänyt Jumalamme Very Happy

Diakonilta Usko ja Rukous -sivustolta lainattua selvyyttä, johon täysi AAMEN.


"Kaikki sitaatit Yksimielisyyden ohjeesta:

“Jos siis joku esittää oppia Jumalan armollisesta valinnasta sillä tavalla, että murheelliset kristityt eivät saa siitä lohtua vaan joutuvat epätoivoon, katumattomat taas vahvistuvat suruttomuudessaan, silloin on epäämättömän varmaa ja totta, että tätä oppia ei opeteta Jumalan sanan ja tahdon mukaisesti vaan järjen mukaan ja ilkeän Perkeleen yllytyksestä.”

“Eihän Jumala tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen. Ja miten hän voisikaan tehdä ihmisestä kadotukseen valmiin?”

" Jumalan iankaikkista valintaa on siis tarkasteltava “Kristuksessa”, ei ohi Kristuksen eikä ilman Kristusta"

“meidän on kerta kaikkiaan tyrmeästi ja lujasti pidettävä kiinni siitä, että niin kuin parannuksen vaatimus, niin on myös evankeliumin lupaus universali : se koskee kaikkia ihmisiä”

Luterilainen oppi predestinaatiosta on yksinkertainen: kaikki ovat Kristuksessa valittuja pelastukseen. Jos joku ei pelastu, niin se ei ole Jumalan valinta.

“Mutta Isä ei vedä ilman välineitä, vaan hän on normaaleiksi välineiksi siihen tarkoitukseen päättänyt ottaa käyttöön sanansa ja sakramentit”

Jumalan valinta on välillinen, sanan kautta tapahtuva. Se tarkoittaa sitä, että ei ole jotakin historiallista ajankohtaa jossa Jumala on yksilön valinnut (kontra supra-, infra-, sublapsariaaniset spekulaatiot), vaan kun tänä päivänä joku sanoo minulle että sinun syntisi ovat anteeksiannetut, niin se on se hetki jossa minut on valittu. Iankaikkisuudessa Jumalan valinta, on hetki omassa ajassani, aina kun se tapahtuu.

Luterilainen käsitys (ja muidenkin) on ennen kaikkea pastoraalinen. Olipa kirkko mikä hyvänsä, niin ihmiselle voi tulla kysymys siitä, että “pelastunko minä?”.
Pelastuksemme perustuu Kristuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemiseen. Ilman Kristusta ei ole valintaa.

Jos joku opettaa predestinaatiota siten, että siitä joku joutuu epätoivoon, niin jotakin on pielessä. Esimerkiksi jos joku täällä sanoo, että luterilainen predestinaatio-oppi on kaksinkertainen, eli että Jumala määräisi jonkun kadotukseen, niin hän opettaa väärin.

Predestinaation teema löytyy tietysti joka kirkosta. Vaikka samaa nimeä ei käytettäisikään.

Oikeasti opetettuna predestinaatio-oppi on pastoraalinen Jumalan sana siitä, että sinä pelastut."

From Diakoni I love you flower I love you I love you I love you I love you I love you I love you I love you ...

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Takaisin alkuun Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty PÄÄASIA!

Viesti kirjoittaja Stiina Ti Maalis 10, 2020 11:02 am

(uskojarukous -sivusto)
Yhteenveto
Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahoin tekojemme tähden. (Jes. 53:5).

Tässä on perustus, joka kestää vastoin kaikkia puheita teoista, jopa se kumoaa kaikki teot. Jos näet Kristus kantaa meidän syntimme, niin seuraahan siitä vastaansanomattomasti, että me emme voi kantaa emmekä poistaa syntejämme omilla teoillamme. Meidän tekomme eivät ole Kristus, emmekä mekään, vaan hän on runneltu meidän rikkomustemme tähden. Minkä tähden sitten Kristus olisi syntynyt ihmiseksi ja ottanut kantaakseen sellaisen kärsimyksen, jos me olisimme voineet itse itsemme pelastaa?

Sinun tulee siis joko hyväksyä se, että Kristus kärsimyksensä ja haavojensa kautta kantaa ja maksaa meidän syntimme, tai sitten kieltää Kristus ja sanoa, että hän on turhaan kuollut. Ellei hän taas ole hukkaan kuollut, niin ei ole lupa niitä raamatunkohtia, jotka puhuvat tekojen arvosta ja ansiosta, niin väännellä, että me muka teoilla voisimme poistaa ja juurittaa synnin. Me voimme suvaita sitä, että tekoja ylistetään uskon välttämättöminä hedelminä, joilla on myös suuri iankaikkisen elämän palkka, kunhan vain ei niille anneta Kristuksen kärsimyksen ansiota, joka on meidän syntiemme kantaminen ja niiden maksaminen, sovitus ja syntien anteeksiantamus. Nämä Jesajan sanat ovat sen tähden niin tärkeät, että ne voimallisesti vahvistavat tämän uskonkohdan: Kristus on kantanut meidän syntimme. Näin se osoittaa oikeaksi koko Uuden testamentin, ollen ainoa perustus ja tukipylväs, jonka varaan koko evankeliumi on rakennettu. Jos me näet sen uskomme, että hän on kuollut meidän edestämme, niin täytyy siitä myös seurata, että hän antaa meille Pyhän Hengen ja siis totisesti tekee meidät Kristuksen seurakunnan jäseniksi, niin että meillä on jokapäiväinen syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä.

Senpä tähden ei mikään muu uskonkohta tuotakaan perkeleelle enempää huolta ja vaivaa kuin tämä. Hän tietää, että kaikki riippuu siitä. Tämä uskonkohta yksin erottaa myös iankaikkisesti kristinuskon kaikista muista uskonnoista maan päällä. Ainoastaan kristityt uskovat tämän lauseen, ja vain sen tähden heitä kutsutaankin kristityiksi; ei sen vuoksi, että he tekevät tekoja, niin kuin muut, vaan sen tähden, että he uskovat, että Kristus on kuollut meidän edestämme ja että he pitäytyvät Kristuksen tekoon ja omistavat sen itsellensä. Joka siis lujasti uskoo tämän uskonkohdan, se on turvassa kaikilta muiltakin erheiltä, ja hänellä on varmasti Jumalan Pyhä Henki. Tätä oppia ei näet voi saarnata, kuulla eikä käsittää muutoin kuin Pyhän Hengen kautta. Ne taas, jotka luopuvat tästä pääkohdasta, ovat vaarassa joutua minkä hyvänsä harhaopin viettelemiksi.

Kristityn pitää siis osata panna laki ja kaikki hyvät teot kohdallensa ja käytäntöön, mutta myös korottaa tämä uskonkohta niin korkealle lain ja kaikkien hyvien tekojen yläpuolelle, kuin taivas ja maa ovat toisistansa erillään. Kristityn on oltava tietämätön kaikesta synnistä ja ansiosta itsessään, aivan kuin hän eläisi uudessa maailmassa; vaikka hän tuntee syntinsä, niin ei hänen pidä niitä katsella itsessään, vaan hänessä, jonka kannettaviksi Jumala on ne pannut, Kristuksessa, jossa ne ovat sovitetut ja voitetut. Jumala ei näet tahtonut panna niitä meidän päällemme, koska me emme voineet niitä kantaa; vaan hän on tehnyt Kristuksen synninkantajaksi. Hänellä on vahvemmat hartiat kuin meillä, ja hän kantaa synnin niin, että sen hänen allansa täytyy hävitä. Kristityn tulee siis oppia varjelemaan sydämensä ja omatuntonsa puhtaana kaikista synneistä. Tämän tunnustuksen hän voi tehdä ainoastaan uskon kautta, joka on varma siitä, että meidän syntimme ovat Kristuksessa voitetut, ja me myös niin muodoin vapahdetut iankaikkisesta kuolemasta.

Martti Luther, Hengellinen Virvoittaja, s. 160-161.

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Takaisin alkuun Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty Franz Pieper

Viesti kirjoittaja Stiina Ti Maalis 10, 2020 11:08 am

9 x Uskojarukous

"Annat myös väärän todistuksen Franz Pieperistä, ikään kuin hän olisi antinomisti. Laitan tähän vielä Pieperin tekstin pätkän tuosta usein siteeraamastasi majorilaista harhaa käsittelvästä kohdasta. Pieperhän ainoastaan kieltää hyvät teot siinä merkityksessä, että ne katsotaan majorilaisittain pakollisiksi autuuteen.

Yhteenveto
Raamattu opettaa meille edelleen senkin, miksi pyhitys ja hyvät teot ovat välttämättömät, nimittäin siitä syystä, että Jumala tahtoo niitä ( necessitate voluntatis et praecepti sive mandati divini ; 1. Tess. 4:3; 1. Joh. 3:23). Jumalalla on useampikin tarkoitus, kun hän käskee pyhitykseen ja hyviin tekoihin. Ensiksikin hän tahtoo niitä oman itsensä tähden . Vanhurskautettujen ei tule palvella syntiä ja Perkelettä, vaan Jumalaa, oikeata Herraansa, joka on heidät luonut ja vielä Poikansa verellä kalliisti ostanut. Pyhitys ja hyvät teot ovat myös eräs lunastuksen tarkoitusperistä (Tit. 2:12 - 14; Ef. 2:10; Luther, St. L. XVI, 2241 s.; W.A. 50, 599 s.). Jumala tahtoo pyhitystä ja hyviä tekoja kuitenkin myös kristittyjen tähden , jotka pyhityksestään ja hyvistä teoistaan saavat ulkonaisen merkin (testimonium Spiritus Sancti externum) armoituksestaan ja autuudestaan (1. Joh. 3:14; vrt. Apologia, M. 135, 154 s.; suom. 129, 275 s.). Viimein Jumala tahtoo pyhitystä ja hyviä tekoja myös maailman tähden , jonka on kristittyjen teoista ja vaelluksesta saatava ulkonainen todistus evankeliumin totuudesta ja siten aihetta kuulla autuaaksitekevää sanaa (1. Piet. 2:12 - 3:1, 2; Matt. 5:13 - 16).

Pyhityksen ja hyvien tekojen välttämättömyys ei kuitenkaan ole mitään pakkoa (necessitas coactionis), vaan halukkuutta, koska kristityt, sikäli kuin ovat uudistuneita, eli uuden ihmisensä puolesta mielellään ja halusta noudattavat Jumalan tahtoa (Room. 7:22). Kun siis puhutaan pyhityksen ja hyvien tekojen välttämättömyydestä, ei ole asetettava toistensa vastakohdiksi Jumalan tahtoa, määräystä ja käskyä toisaalta ja kristittyjen halukkuutta eli vapaaehtoisuutta toisaalta, vaan ne on yhdistettävä toisiinsa, koska laki, siis Jumalan tahto, määräys ja käsky, on evankeliumin kautta kirjoitettu kristittyjen sydämeen (Jer. 31:31 ss.). Siksi on myös puhuttu sisäisestä välttämättömyydestä eli luonnon välttämättömyydestä pakon vastakohtana, kuten esimerkiksi hyvä puu hyvän laatunsa mukaisesti tuottaa hyviä hedelmiä tai aurinko valaisee sen luonnon mukaan, minkä se luomisessa on saanut. Halukkuus kuuluukin juuri hyvän teon olemukseen. Tästä on pidettävä kiinni vastoin antinomilaisuutta, joka ei olisi tahtonut Kirkossa suvaita sellaisia sanoja kuin ‘tarpeellinen’, ‘välttämätön’, ‘täytyy’ ja ‘on pakko’, koska siinä ymmärtämättömästi otaksuttiin, että nämä sanat aina välttämättä merkitsisivät pakkoa (vrt. Corp. Ref. VIII, 411). Samoin on sanat ‘vapaaehtoisuus’ ‘vapaa’ jne. jätettävä arvostelulta rauhaan, sillä Raamattu käyttää näitä sanoja ilmaisemaan hyvien tekojen oikeaa laatua vastakohdaksi lain pakolle (Ps. 110:3; 2. Kor. 9:7; 1. Piet. 5:2). Kun väitettiin, että nämä sanat siirtäisivät hyvät teot ehdonvallan asioiden (adiaphora) piiriin, oli taaskin kysymys Raamatun sanojen väärin käsittämisestä ja väärinkäytöstä (vrt. Yksim. Ohje, M. 628, 20; suom. 502). Sanoja ‘vapaa’, ‘halukas’ jne. ei tietystikään saa tulkita ikään kuin jos kristittyjen hyvät teot olisivat täysin hyviä. Koska näihin tekoihin kristittyjen vastahakoisen lihan vuoksi vielä liittyy haluttomuutta, tarvitsevat kristityt hyvienkin tekojensa anteeksiantamusta. Roomalaista ymmärtämättömyyttä oli kirota Lutherin väite: »Hurskas ihminen tekee syntiä kaikissa hyvissäkin teoissaan» (St. L. XV, 1551 ss.; W.A. 7, 433; Fil. 3:12 - 14).

Franz Pieper, Kristiillinen Dogmatiikka, s. 390-391.

Siis torjuuko Franz hyvät teot? "

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Takaisin alkuun Siirry alas

Ymmärrätkö Lutheria? Empty Vs: Ymmärrätkö Lutheria?

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa