Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
Kesäkuu 2021
MaTiKeToPeLaSu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


Vanhan Testamentin ymmärtämisestä /Pöyry

Siirry alas

Vanhan Testamentin ymmärtämisestä /Pöyry Empty Vanhan Testamentin ymmärtämisestä /Pöyry

Viesti kirjoittaja Stiina To Helmi 18, 2021 1:48 pm

Olipa ihana lukea luterilaista pitkästä aikaa:

"Nuorin kuolee satavuotiaana – Miten ymmärtää Jesajan profetiaa uudesta taivaasta ja maasta?
16.11.2020 • KYSY PASTORILTA / RAAMATTUKYSYMYKSET
Kysymys: Jesaja 65 kuvaa taivasta jakeesta 17 eteenpäin. Mitä jae 20 tarkoittaa: ”nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen”?

Jesajan kirjan luvun 65 loppupuoli puhuu sen oman ilmoituksen mukaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta: ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon.” (Jes. 65:17-18). Uudet taivaat ja maat tarkoittavat uutta luomakuntaa, jonka Herra tekee toisessa tulemuksessaan. Koska syntiinlankeemuksessa maa tuli kirotuksi, täytyy senkin tulla osalliseksi siitä, kun Herra luo kaiken uudeksi: ”Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat! Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” (2. Piet 3:10-13)

Jesajan profetiassa uuden taivaan ja maan kuvaus jatkuu kuitenkin erikoisella maininnalla: ”Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen” (j.20).

Koska ajatus siitä, että uudessa maassa ja taivaassa yhä olisi kuolemaa kuulostaa mahdottomalta, niin valitettavasti moni on alkanut opettaa niin, ettei Jesaja 65 puhukaan uudesta taivaasta ja maasta. Jesajan on tulkittu puhuvan ennen viimeistä tuomiota maan päälle perustettavasta tuhatvuotisesta rauhan valtakunnasta, jossa kuolleista herätetyt vanhurskaat hallitsevat maan päällä ja juutalaiset evankelioivat kansoja. Saatana on silloin sidottuna eivätkä kansat sodi enää keskenään. Eläimetkään eivät tee pahaa toisilleen, vaan ”susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niin kuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu” (Jes. 65:25). Ja tuolloin nuorin kuolee vasta 100-vuotiaana. Näiden 1000 vuoden kuluttua saatana päästetään irti. Se johtaa kansat harhaan ja sen suuri sotajoukko piirittää Jerusalemin. Tuli taivaasta tuhoaa kuitenkin saatanan ja sen joukot, jonka jälkeen seuraa viimeinen tuomio, ja sitten vasta uuden taivaan ja maan luominen. Ks. lisää Tuhatvuotinen valtakunta.

Tällainen opetus ei kuitenkaan tee oikeutta Jesajan profetialle, sillä Jesaja ei sanallakaan mainitse mistään 1000 vuoden pituisesta maanpäällisestä valtakunnasta, vaan sanoo puhuvansa uudesta taivaasta ja uudesta maasta, eli siitä ikuisen ilon paikasta, jonka Jumala luo vanhurskaille ja johon he saavat käydä viimeisen tuomion jälkeen. Ilmestyskirjan luvun 20, joka puhuu tuhannesta vuodesta, ja Jesajan kirjan luvun 65 välillä ei ole mitään yhteyttä. Jesaja 65 ei puhu pyhien hallintavallasta tai tuhannesta vuodesta eikä Ilmestyskirja 20 puhu susien ja lampaiden käymisestä yhdessä laitumella tai ihmisten pitkästä iästä. Opetus, joka yhdistää nämä kaksi lukua ja tulkitsee niiden puhuvan samasta 1000-vuotta kestävästä valtakunnasta maan päällä, on yksinkertaisesti väärä ja muodostettu ilman mitään raamatullista perustetta. Itse asiassa Raamattu ei lainkaan opeta, että Kristus perustaisi mitään maanpäällistä poliittista, väliaikaista ja näkyvää rauhan valtakuntaa.

Me uskomme, että Jesaja 65 puhuu siitä, mistä se itse sanoo puhuvansa, eli uudesta taivaasta ja uudesta maasta (j.17). No mitä sitten tarkoittaa se, että uudessa taivaassa ja maassa ”nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen”? Tähän kysymykseen vastataksemme meidän täytyy katsoa laajemmin sitä, miten Vanhan testamentin profetioita tulee lukea.



Onko Raamatun kaikki kohdat ymmärrettävä aina kirjaimellisesti?
Joskus kristittyjen piirissä kuulee sanottavan, että ainoa Raamatulle uskollinen lukutapa on ottaa kaikki siellä sanottu kirjaimellisesti, ja että ainakaan se ei eksy, joka uskoo kaiken kirjaimellisesti niin kuin siellä lukee. Useissa Raamatun kohdissa se pitää kyllä paikkansa. Sellaista, mikä on tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, ei pidä yrittää vääntää vertauskuvalliseksi.

Mutta Raamattua lukiessa tekstin laji pitää ottaa huomioon. Raamatussa on paljon vertauksia ja kuvainnollista puhetta, ja jos ne otetaan kirjaimellisesti, erehdytään pahasti. Kun Jeesus sanoi ”Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta” (Matt. 16:6), hän käytti kyllä leivän nostattamiseen käytetty hapatetta merkitsevää sanaa. Opetuslapset ottivat sen kirjaimellisesti ja alkoivat puhua leivästä. Jeesus joutui siksi heille ärähtämään, että ”Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta”. ”Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia”. Vaikka Jeesus siis puhui hapatuksesta, ei hän tarkoittanut sitä otettavaksi kirjaimellisesti, vaan hapatus oli vertauskuva fariseusten opista.

Sama näkyy muun muassa siinä, kun Jeesus sanoi: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä” Joh. 2:19). Monet ottivat tämän kirjaimellisesti ja todistivat väärin Jeesusta vastaan, että hän on uhannut hajottaa Jerusalemin temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä. Mutta evankelista Johannes selvitti: ”Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä” (Joh. 2:21)

Nämä esimerkit riittäkööt osoittamaan, että Raamatun uskollinen lukeminen ei edellytä, että vertauskuvallisestikin tarkoitetut kohdat pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Päinvastoin: Raamatulle kuuliainen lukija haluaa ottaa selvää, minkälaiseen tyylilajiin ja asiayhteyteen mikäkin kohta kuuluu, ja tutkia, onko se tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti vai ei.



Vanhan testamentin profetioiden luonteesta
A. Profetiat ovat usein kuvakieltä

Vanhan testamentin profetioita luettaessa on tärkeä ymmärtää niiden luonne. Pääosin ne ovat runokielellä kirjoitettuja ja käyttävät runsaasti kuvakieltä, vertauskuvia. Esimerkiksi profeetta Joel kuvaa tulevaa lopunajallista siunausta Jumalan kansalle sanoen, että ”Sinä päivänä vuoret tiukkuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa (Joel 3:18). Profeetta tuskin tarkoitti, että Lähi-Idän vuorista alkaa eräänä päivänä konkreettisesti vuotamaan rypälemehua tai kukkuloiden olevan valkoisina niistä pulppuavasta maidosta.

Jo täyttyneistä Vanhan testamentin profetioista käsin voimme nähdä, miten jotkut profetiat ovat kyllä täyttyneet kirjaimellisesti, mutta useissa profetioissa täyttymys on ollut hiukan erilainen kuin itse profetia. Esimerkiksi Miikan profetia kertoo, että Messias tulee Beetlehemistä (5:2), ja juuri niin tapahtui: Jeesus syntyi Betlehemissä (Matt. 2:1). Hesekielin profetia Messiaasta puolestaan ennusti, että Daavid tullaan herättämään Messiaaksi: ”Ja minä herätän heille yhden paimenen heitä kaitsemaan, palvelijani Daavidin; hän on kaitseva heitä ja oleva heidän paimenensa” (Hes. 34:23). Kuitenkaan Daavidia ei kuolleista herätetty Messiaaksi, vaan profetia täyttyikin Daavidin suvusta saapuvassa Messiaassa, Jeesuksessa.

Samoin Malakia profetoi: ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä ” (Mal. 4:5). Kuitenkaan Eliaa ei lähetetty taivaasta, vaan Elisabet synnytti Johannes Kastajan, josta Jeesus sanoi ”Hän on Elias, joka oli tuleva” (Matt. 11:14).



B. Profetia voi olla täyttynyt, vaikkei jokainen yksityiskohta sellaisenaan näytäkään täyttyneen

Helluntaipäivänä Pietari lainasi Jooelin profetiaa: ”Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat. Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” (Apt. 2).

Helluntaipäivänä ei kerrota nuorukaisten nähneen näkyjä, tai kenenkään ennustaneen. Ihmeitä taivaalla ei näkynyt, ei verta eikä savupatsaita eikä aurinko muuttunut pimeydeksi tai kuu vereksi. Se, mitä tapahtui, oli humauksen tuleminen taivaasta kuin väkevä tuulispää, ja tulisten kielten näkyminen ja asettuminen opetuslasten päälle. Kaikki he tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Herran nimeä huudettiin avuksi ja 3000 sielua pelastui tuona päivänä (Apt. 2). Vaikka kirjaimellisesti luettuna paljon jäi toteutumatta Jooelin profetiasta, Pietari sanoi, että tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta. Eli helluntaipäivänä profetia täyttyi.



C. Täyttymys on suurempi kuin profetian ennustus

Vanhan testamentin ja Uuden testamentin suhdetta on joskus verrattu nuppuun ja avautuneeseen kukkaan. Uudessa testamentissa on kukkaan avautuneena se, mikä Vanhassa testamentissa oli vasta nupulla. Sama pätee myös Vanhan testamentin profetioiden suhteeseen niiden täyttymykseen Uudessa testamentissa. Profetioiden täyttymys on avonainen kaunis kukka ja siksi se ei näytä kohta kohdalta samalta kuin sen nuppu Vanhassa testamentissa.

Mooses profetoi Israelille: ”Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa. (5. Moos. 18:15). Kuitenkin täyttymys oli enemmän kuin vain Mooseksen kaltainen: ”Jumala on herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä.” (Apt. 3:26). Profeetta olikin Jumalan oma Poika.

Vanhan testamentin profeetat ennustivat, että Jumala pystyttää jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaa sen repeämät ja rakentaa sen ”sellaiseksi, kuin se oli muinaisina päivinä” (Aam. 9:11) ja että Messias hallitsee valtakuntaansa Daavidin valtaistuimella istuen (2. Sam. 7:16, Ps. 132:11-12). Kuitenkin kukka oli suurempi kuin nuppu. Jeesus ei tullutkaan nostamaan Israelia muinaisten aikojen kaltaiseksi suurvallaksi, vaan hän rakensikin koko maailmanlaajuisen kirkkonsa. Eikä hän istunut konkreettiselle valtaistuimelle, jossa Daavid aikanaan istui, vaan hän ristinkuolemansa, ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa kautta istui Isän oikealle puolelle ”korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa” (Ef. 1:21).



D. Profetiat tarkentuvat

Kun eri aikoina annetaan profetioita samasta asiasta, ovat myöhäisemmät profetiat yleensä tarkempia ja kuin aikaisemmat ja valaisevat niitä. Jumala antoi Jeesuksesta profetian jo heti syntiinlankeemuksen jälkeen. Siinä sanottiin kuitenkin mystisesti vain, että vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään ja käärme pistää sitä kantapäähän (1. Moos. 3:15).

Paljon myöhemmin Jesajan kautta Jumala kuitenkin tarkensi tuota lupausta ilmoittaen, että tuo siemen on poikalapsi, joka syntyy neitseestä ja hänen nimensä on Immanuel (Jes. 7:14). Jesaja itse myöhemmin ennusti vielä, miten käärmeen pään polkeminen ja käärmeen pistäminen messiaan kantapäähän oikein tapahtuu: Messias on oleva Herran kärsivä palvelija, joka kantaa syntivelkamme ja kuolee (Jes. 53).



Profetia uudesta taivaasta ja uudesta maasta
Nyt kun ymmärrämme Vanhan testamentin profetioiden luonnetta, olemme valmiimpia katsomaan Jesajan kirjan luvun 65 profetiaa uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Huomaamme, että muiden profeettojen tavoin Jesajakin käyttää kaunista kuvainnollista kieltä. Joel ja Aamos kuvaavat uutta taivasta ja maata käyttäen kuvaa viinistä ja maidosta (Joel. 3:18, Aam. 9:13-14). Hesekiel puolestaan käyttää kuvaa elävästä vedestä (47:1-12). Johannes Ilmestyskirjassa käyttää kuvaa puutarhasta (Ilm. 22:1-4) ja jalokivistä rakennetusta kaupungista (Ilm 21). Jesaja taas käyttää kuvaa vuoresta, jossa on täydellinen rauha ja harmonia ihmisillä ja eläimillä.

Kaikkien näiden profeettojen kuvaukset ovat kirjoitetut runollisella ja vertauskuvallisella kielellä eivätkä siis ole joka yksityiskohtaa myöten tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti. Itse asiassa aina, kun profeetat puhuvat uudesta taivaasta ja maasta, puhuvat he todellisuudesta, joka ylittää ihmisten ymmärryksen ja kokemusten rajat, ja siksikin he puhuvat käyttäen sellaista kieltä, jonka lukijat voivat käsittää.

Jesaja käyttää kuvaa siitä, että ”nuorin kuolee satavuotiaana” ilmaisemaan ihmiselämän valtavaa pituutta uudessa taivaassa ja maassa. Sanoja ei tule nähdä kirjaimellisiksi elämän pituuden rajoituksiksi uudessa luomakunnassa, vaan ne osoittavat kauas nykyisen ihmiselämän rajoitusten tuolle puolen. Jesajan aikaan vauvojen kuolemat olivat vielä paljon yleisempiä kuin tänä päivänä, joten hän kertoi, että sellaisia tragedioita ei tule enää uudessa maailmassa olemaan, kun nuorinkin kuolee satavuotiaana. Jesajan kuvaus siis viittaa ikuisen elämän pituuteen.

Mitkään aikamääreet iankaikkisuutta kuvaavissa profetioissa eivät luonnollisestikaan ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi. Ilmestyskirjassakin kun kuvataan iankaikkisuutta, siitä kerrotaan tämän ajan ja maailman käsitteitä käyttäen. Ilmestyskirja kertoo, että uudessa taivaassa ja maassa ei tarvita valoksi ”aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa” (Ilm. 21:23). Eli aurinkoa ja kuuta ei tarvita enää osoittamaan aikoja, mutta silti sanotaan, että ”elämän puu antaa joka kuukausi hedelmät” (Ilm. 22:2). Ilmaus ”joka kuukausi” ei tarkoittanekaan kirjaimellisesti aikaa, vaan sitä, että puu antaa jatkuvasti hedelmää.

Samoin profeettakielen kuvallisuus näkyy siinäkin, että Ilmestyskirja kertoo elämän puun lehtien olevan kansojen tervehtymiseksi. (Ilm. 22:2) Kuinka voidaan sanoa, että ne ovat tervehtymiseksi, kun ei uudessa taivaassa ja maassa ole enää sairautta ja kipua? Tämäkään maininta ei siis kerro, että uudessa taivaassa olisi sairautta, joka pitäisi parantaa, vaan se on kuva puun virvoittavasta vaikutuksesta. Meidän ei tarvitse siis ymmärtää, että Jesajan profetiakaan tarkoittaisi taivaassa kerran olevan kuolemaa.



Johanneksen ilmestys tarkentaa Jesajan profetiaa


Meidän ei kuitenkaan tarvitse jäädä minkäänlaiseen epävarmuuteen siitä, onko Jesajan profetian maininta satavuotiaiden kuolemasta kohta kuolemasta varmasti vertauskuvallista, vai olisiko se sittenkin tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, sillä Jumala näki hyväksi myöhemmin tarkentaa tuota Jesajan 65. luvun profetiaa.

Ilmestyskirjan luvussa 21 vilisee suoria lainauksia ja selkeitä viittauksia tuohon Jesajan profetiaan. Itse asiassa siinä kuvataan uutta taivasta ja maata samoilla kuvilla ja esittäen ne kuvat täysin samassa järjestyksessä kuin Jesajan luvun 65 profetiassa. Johanneksen profetia on kuitenkin kuin jo aukeamassa oleva nuppu. Hän näkee joitain asioita tarkemmin kuin Jesaja. Katsokaamme nyt järjestyksessä näitä kahta profetiaa:

Jes. 65: ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan” (j.17).

Ilm. 21: ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan” (j.1).



Jes.65: ”Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu” (j. 17).

Ilm. 21: ”Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole” (j.1). ”Kaikki entinen on mennyt” (j.4).



Jes. 65: ” Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan” (j.18).

Ilm.21: ”Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu” (j.2.)



Jes. 65: ”Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani” (j.19).

Ilm. 21: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa” (j.3).



Jes. 65: ”eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä” (j.19)

Ilm. 21: ”ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä”, ”eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva” (j.4.)



Jes 65: ”Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen” (j.20).

Ilm. 21: ”eikä kuolemaa ole enää oleva” (j.4)



Niin kuin näimme, Johannes profetiassaan etenee juuri samassa järjestyksessä kuin Jesaja kertoen omin sanoin samat asiat kuin Jesaja. Mutta siinä missä Jesaja puhuu ikuisuudesta kertoen nuoremman kuolemisesta satavuotiaana, täydentää Johannes: ”eikä kuolemaa ole enää oleva”. Johannes jo näyttää, miten avautunut kukka tulee olemaan niin paljon suurempi kuin nuppu. Ei ole ainoastaan pitkä ikä kerran, vaan kuoleman totaalinen puuttuminen.

Niin kuin Joelin profetia täyttyi helluntaina, vaikkei verta ja savupatsaita näkynytkään, voidaan Jesajan kirjan profetian kerran katsoa täyttyneen, vaikkei kukaan kuolekaan satavuotiaana. Uskoisin myös, ettei yksikään meistä harmittele taivaassa sitä, ettei tuo yksityiskohta sellaisenaan toteutunutkaan. Jokainen iloitsee varmasti siitä, että kukka oli lopulta suurempi kuin nuppu. Täyttymys oli enemmän kuin ennustus. Todellisuus oli tarkempi kuin kuva. Emme saaneet vain pitkää ikää, vaan iankaikkisen elämän – kiitos Herramme Jeesuksen täytetyn työn!


Ks. lisää Kysy pastorilta –palstan kysymyksiä ja vastauksia täältä.


MARKUS PÖYRY"

https://www.luterilainen.net/nuorin-kuolee-satavuotiaana-miten-ymmartaa-jesajan-profetiaa-uudesta-taivaasta-ja-maasta/

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

Stiina likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa