Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Kesäkuu 2021
MaTiKeToPeLaSu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


"Vainajahengistä" opetusta Hiltunen

Siirry alas

"Vainajahengistä" opetusta Hiltunen Empty "Vainajahengistä" opetusta Hiltunen

Viesti kirjoittaja Stiina Su Huhti 18, 2021 8:43 am

Voiko ja saako kuolleisiin olla yhteydessä?
18.9.2017 • KYSY PASTORILTA / KRISTINOPPI
Ihmisiä tuntuu aina uudelleen askarruttavan kysyä siitä, voiko tai saako kuolleisiin olla yhteydessä. Tiedämme, että Suomestakin löytyy meedioita ja muita, jotka kertovat välittävänsä viestejä kuolleilta. Jotkut väittävät pystyvänsä saamaan yhteyden kuolleisiin omaisiin. Kuolleiden väitetään tulleen sanomaan, että heidän on hyvä olla siellä ”toisella puolen”.

Varsinkin äkillisen kuoleman jälkeen tulee sureville joskus valtava tarve saada vielä jonkinlainen yhteys vainajaan. Jotain jäi vielä sanomatta. Ei ehditty hyvästellä. Esimerkiksi teol. tri Martti Lindqvist kertoo kirjassaan Kuolemaa väkevämpi (1994) tällaisesta pakottavasti yhteyden kaipuusta vaimon kuoleman jälkeen.

Kristityt, niin kuin monet muutkin, uskovat, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Jos vainajat ovat elämässä jossakin toisessa todellisuudessa, onko mahdollista, että heidän kanssaan voisi vielä saada yhteyden? Ja onko se Raamatun mukaan luvallista?

Jälkimmäiseen kysymykseen on helppo vastata, sillä Raamattu antaa siihen suoran vastauksen. 5. Mooseksen kirjan 18. luvun jakeissa 9-11 sanotaan: ”Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistuttavia tekoja”. Sen jälkeen Mooses luettelee näitä kauhistuttavia ja kiellettyjä tekoja: ”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen”. Sama kielto esiintyy myös 3. Moos. 19:31, 20:6, 2. Kun. 21:6, 23:24, Jes. 8:19, 19:3 jne.

Kaikkea tällaista oli pakanakansojen keskuudessa, mutta Jumalan kansalle nämä asiat eivät sopineet. Ne olivat epäjumalanpalvelusta ja Jumalan arvovallan kyseenalaistamista. Siksi ne kiellettiin jyrkästi.

Meidän on siis kiellettyä ottaa yhteyttä vainajiin. Voisi toki ajatella, että meihin otettaisiinkin yhteyttä sieltä toiselta puolen. Vainaja ottaisikin tavalla tai toisella yhteyden tai ilmaisisi jotenkin itsensä. Teoreettisesti tämä voisi olla mahdollista. Mutta sellaisessa tapauksessa pitäisi olla äärimmäisen varovainen, sillä myös pahat henget voivat matkia vainajia ja esiintyä heidän nimellään ja persoonallaan. Me emme myöskään voi ajatella, että kuolleiden lähettämät viestit saisivat jotenkin ohjata meidän elämäämme. Tällöin mekin olisimme vaarassa langeta epäjumalanpalvelukseen.

Raamatussa on yksi kertomus, joka käsittelee yhteyden ottamista vainajaan. Tuota kertomusta on usein tulkittu hieman virheellisesti, joten on tarpeen lukea tarkkaan, mitä siinä sanotaan. Kertomus on 1. Sam. 28. luvussa, ja se kertoo kuningas Saulista, En-Dorin noitavaimosta ja kuolleen Samuelin ilmestymisestä.

Kertomuksesta käy ilmi, että ennen kuningas Saulin aikaa olivat myös jotkut israelilaiset alkaneet noudattaa pakanoiden tapoja. Maassa oli noitia tai manaajia, jotka saivat vainajat ilmestymään ihmisille. Saul oli kuitenkin poistanut maasta tällaiset manaajat ja enteiden selittäjät (1. Sam. 28:3). Hän halusi siis palauttaa kansansa jälleen oikeaan Jumalan palvelemiseen.

Profeetta Samuelin kuoleman jälkeen Israel joutui kuitenkin filistealaisten uhkaamaksi. Aikaisemmin Saul oli kysynyt Samuelilta neuvoa vastaavassa tilanteessa. Nyt Samuel oli kuitenkin poissa. Saul kysyi neuvoa Jumalalta, profeetoilta ja temppelissä käytetyltä uurimilta (jonkinlaiselta arpomiselta). Ei vastausta. Tukalassa tilanteessa Saul päätti tehdä sellaista, minkä tiesi vääräksi. Hän etsi käsiinsä manaajan, jonka kautta voisi saada yhteyden kuolleeseen Samueliin, ja saisi näin ohjeita filistealaisia vastaan.

Sitten kerrotaan näin: 1. Sam. 28:8-21. Samuelin ennustus toteutui, Saul kuoli seuraavana päivänä taistelussa Gilboan vuorella.

Amerikkalainen teol. tri Merrill F. Unger (1909-1980) on käsitellyt näitä tapahtumia kirjassaan Biblical Demonology. A Study of Spiritual Forces at Work Today (Grand Rapids, MI. 1994, edellinen 5. p. 1963).

Ungerin mielestä tätä tapausta ei olisi kerrottu näin tarkkaan, ellei siihen sisältyisi tärkeä hengellinen opetus. Kertomuksen tarkoitus on varoittaa yhteydenpidosta vainajien tai vainajahenkien kanssa.

Ungerin mukaan En-Dorin noitavaimo on aivan samanlainen kuin nykyajan meediot. Noidan tarkoitus oli vajota transsitilaan, jossa tietäjähenki valtaisi hänet. Tämä henki, demoni esittäisi sitten vainajaa, joka muka ilmestyisi sille, joka halusi yhteyden kuolleeseen.

En-Dorin tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt. Noita ei vajonnutkaan transsiin ja kohdannut pahaa henkeä vaan hän kohtasi Samuelin. Tämä yllättävä tapahtuma järkytti noitaa. Hän huusi kauhun vallassa. Noita tajusi, että kyseessä ei ollut hengen ilmestyminen vaan Jumala oli käskystään lähettänyt Samuelin lausumaan tuomion Saulille. Samuelin näkeminen oli noidalle merkki Jumalan puuttumisesta asioihin.

Siis: yleensä noita ei saanut esiin todellista vainajaa tai tämän henkeä vaan pahan hengen, demonin, joka esitti vainajaa. Noita joutui kauhun valtaan siksi, että tässä tapauksessa ilmaantuikin esiin oikea, todellinen vainaja!

Noidalla, kuten nykyajan meedioilla, on kyky olla yhteydessä pahojen henkien eli demonien tai riivaajien kanssa. Nämä esittelevät itsensä meediolle ja tämän asiakkaalle vainajan henkenä. Ne ovat valehtelevia henkiä, jotka tietävät jotain vainajasta ja pystyvät siksi kertomaan tietoja hänen elämästään.

Samuelin palaaminen henkimaailmasta oli ainutlaatuinen tapahtuma. Siinä ei ollut kyse noidan aikaansaamasta ilmestymisestä. Samuel sivuutti täysin noidan ja pahat henget tuossa tilanteessa. Pahat henget voivat kyllä esittää vainajaa, mutta eivät voi saada häntä esiin. Vain Jumala voi sen tehdä.

Tämä on ainoa tapaus Raamatussa, jossa Jumala antoi vainajalle luvan tulla takaisin henkenä ja olla yhteydessä eläviin ihmisiin. Muut palanneet tulivat takaisin ruumiillisessa muodossa, kuten Jairoksen tytär, Nainin lesken poika, Lasarus, pitkäperjantaina haudoista nousseet pyhät ja itse ylösnoussut Kristus.

Samuelin henki sen sijaan ei saanut ruumista. Siksi tämän tapauksen lähin vastine lienee Elian ja Mooseksen ilmestyminen opetuslapsille Kirkastusvuorella. Tilanne tosin oli siellä täysin toisenlainen, positiivinen.

Samuelin ilmestyminen oli varoitus sekä Saulille, noidalle että kaikille, jotka kuulevat tuosta tapahtumasta. Koskaan ei pitäisi lähteä ottamaan yhteyttä vainajiin. Tällainen yhteydenottaminen on hyvin vakava synti.

Aluksi Samuel oli näkyvissä vain noidalle. Tämä kuvasi Samuelia jumalaksi, joka nousee maasta. Tässä tosiaan käytetään heprean sanaa Elohim, joka merkitsee Jumalaa tai jumalia. Samuel näytti noidasta jumalalliselta, koska hän oli Jumalan mies ja osallinen Jumalan autuudesta. Suomenkielinen Raamattu puhuu ”jumalolennosta” (33 ja 91).

Samuel ei tullut henkenä alas taivaasta vaan hän nousi maasta. Tämä johtui siitä, että ennen Kristusta ja Hänen sovitustyötään menivät pyhätkin tuonelaan, vainajien olotilaan. Vasta Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen tyhjennettiin tuonela pyhistä ihmisistä. Heidän henkensä menivät ja menevät kuolemassa Jumalan luokse. Siksihän Johanneskin näyssään näkee taivaassa sieluja, jotka asettuvat valtaistuimille (Ilm. 20:4).

Samuel oli selvästi ärtynyt siitä, että Saul oli ryhtynyt Jumalan sanan vastaiseen toimintaan, yhteyden ottamiseen vainajan kanssa. Syy Samuelin ilmestymiseen ei kuitenkaan ollut se, että Samuel olisi itse halunnut ilmestyä Saulille. Kyseessä oli se, että Jumala tahtoi vielä tämän kerran ilmoittaa Saulille tahtonsa Samuelin kautta. Yleensä Jumala kyllä toimii Sanansa ja sananpalvelijoittensa kautta, ilman vainajien ilmestymistä.

Pyysihän rikas mies Jeesuksen vertauksessa, että Lasarus lähetettäisiin Abrahamin helmasta rikkaan miehen veljien luo, varoittamaan heitä, koska rikas mies oli joutunut hirveään tuskaan kuolemansa jälkeen. Tätä lupaa ei kuitenkaan myönnetty vaan Abraham sanoi: ”Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä” (Luuk. 16:29).

Tämä on tärkeä opetus. Meille riittää se, että meillä on Mooses ja profeetat eli Vanha testamentti, ja sen lisäksi vielä jopa Kristus ja apostolit eli Uusi testamentti. Niihin sisältyy riittävä Jumalan ilmoitus johdattamaan meitä kaikissa elämänvaiheissa. Me emme tarvitse muuta yliluonnollista tietoa emmekä kuolleiden ohjeita.

Meille riittää myös se tieto, että Jumala on sekä kuolleiden että elävien Jumala. Hän pitää huolta myös niistä, jotka ovat siirtynyt tästä ajasta ikuisuuteen. Se tieto on riittävä lohdutus meille, kun mietimme poislähteneiden tilaa.

Jos haluamme puhua kuolleille rakkaillemme, me voimme puhua heistä Jeesukselle. Hänellä on tuonelan ja kuoleman avaimet.

Kaikkein lähimmäksi kuolleita läheisiämme me pääsemme ehtoollispöydässä. Siinä ovat koolla kaikki Jumalan pyhät, osa vielä taistelevassa seurakunnassa ja suuri osa jo perillepäässeessä seurakunnassa. Yhdessä me olemme Karitsan hääaterialla.

Joitakin raamatunlukijoita on häirinnyt se, että Samuel sanoo: ”Huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni” (1. Sam. 28:19) – siis siellä, missä Samuel kuolemansa jälkeen asui. Kuinka langennut kuningas voisi mennä samaan paikkaan kuin pyhä profeetta? Selitys on siinä, että kaikki menivät vanhan liiton aikana tuonelaan, jossa tosin Vanhan testamentin ilmoituksen mukaan oli erilaisia paikkoja, hyviä ja huonoja. Toisaalta täytyy muistaa, että Saul kuului lankeemuksestaan huolimatta Jumalan kansaan ja oli ollut Jumalan työtoverina. Emme voi lausua hänelle kadotustuomiota.

Raamatun kreikankielistä kääntäjää on tämä sama asia selvästi vaivannut, ja siksi hän käänsi (jo joskus ennen Kristuksen syntymää): ”Huomenna pitää sinun ja sinun poikiesi kaatua kanssasi”. Siis ilman mainintaa menemisestä sinne, missä Samuel on. Heprealainen teksti on kuitenkin ensisijainen ja luotettava.

***

Yhteenvetona Saulin yhteydenotosta kuolleeseen Samueliin sanoo Merrill F. Unger näin:

Kertomus on ”valaiseva selvitys spiritismin petollisuudesta, mutta myös siitä, miten Jumala yksiselitteisesti tuomitsee kaiken yhteydenpidon okkultismiin, ja varmasti rankaisee niitä, jotka rikkovat Hänen jumalallisesti määräämänsä lait turvautumalla siihen” (s. 148).

Ks. kuolema
tuonela
onko kummituksia olemassa?


PETRI HILTUNEN

https://www.luterilainen.net/voiko-ja-saako-kuolleisiin-olla-yhteydessa/

Stiina

Viestien lukumäärä : 1329
Join date : 04.08.2017
Paikkakunta : Helsinki

jarrut and Stiina like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa