Vapaasana
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Tämä kolahti: Kristinusko on jumalallinen rakkaustarina tai kosminen painajainen
Vallankumouksellinen armo EmptyEilen kello 8:29 pm kirjoittaja Morosus

» Uusi kirja; Kirkon paimen virka & feministiteologia
Vallankumouksellinen armo EmptyEilen kello 7:42 am kirjoittaja arkikalusto

» Esa Kokko - Yksin Uskosta
Vallankumouksellinen armo EmptyEilen kello 6:13 am kirjoittaja jarrut

» Esa Kokko - Sakramentalismi nostaa päätään
Vallankumouksellinen armo EmptyTi Huhti 07, 2020 8:02 pm kirjoittaja Morosus

» Ristin pahennus/ ”Autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.”
Vallankumouksellinen armo EmptyTi Huhti 07, 2020 2:21 pm kirjoittaja Hellevi Raitosalo

» Helena Konttinen
Vallankumouksellinen armo EmptyTi Huhti 07, 2020 11:08 am kirjoittaja Stiina

» Huomioikaa
Vallankumouksellinen armo EmptyMa Huhti 06, 2020 7:09 am kirjoittaja jarrut

» Healingrooms
Vallankumouksellinen armo EmptyMa Huhti 06, 2020 6:42 am kirjoittaja jarrut

» PEUKUTUS 28.3.20
Vallankumouksellinen armo EmptySu Huhti 05, 2020 3:45 pm kirjoittaja Hellevi

Huhtikuu 2020
MaTiKeToPeLaSu
  12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930   

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


Vallankumouksellinen armo

Siirry alas

Vallankumouksellinen armo Empty Vallankumouksellinen armo

Viesti kirjoittaja jarrut lähetetty To Elo 20, 2015 2:58 pm

Vallankumouksellinen armo Nee4o6





Vallankumouksellinen armo


Jeesuksen maailmanhistoriallinen merkitys herättää kysymyksen: Kuka oli Jeesus ja mihin hänen vaikutuksensa perustuu? On kiistatonta, että Jeesuksen persoona on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan, vaikka hän eli syrjäisessä Rooman provinssissa, oli tavallinen käsityöläinen, ei saavuttanut merkittävää asemaa yhteiskunnassaan, ei koskaan kirjoittanut yhtään kirjaa ja vaikka hänet lopulta tuomittiin tuskalliseen ja häpeälliseen kuolemaan jumalanpilkkaajana, kansankiihottajana ja kapinallisena.

Jeesuksella on ollut ratkaiseva vaikutus sekä inhimillisen hyvyyden että inhimillisen tiedon kehitykseen. Kristuksen evankeliumi on ihmisen pahuudesta huolimatta vienyt ihmisiä kohti kulttuurista tietoisuutta, jossa koetaan oikeaksi taata jokaiselle ihmiselle ehdottomat ihmisoikeudet, uskonnon ja mielipiteen vapaus, ja jossa köyhistä ja vammaisista huolehditaan ja sorrettuja puolustetaan.

Kristus on vaikuttanut myönteisesti lasten ja naisten asemaan, orjien vapauttamiseen, vammaisten ja köyhien kohteluun, ehdottomien ihmisoikeuksien ja mielipiteen vapauden turvaamiseen. Kristuksen tarjoama itsekriittinen näkökulma edistää tiedon kehitystä: tieteellinen vallankumous 1500–1700 -luvuilla kehittyi juutalais-kristillisen kulttuurin keskellä. Näin Kristus luo perustan sekä itsensä uhraavalle hyvyydelle että objektiiviselle tiedolle, koska Hän rakkaudessaan uhrasi itsensä sorrettujen, orjuutettujen ja syyllisten edestä ja oli valmis kärsimään totuuden puolesta, kuten evankelista Johannes todistaa: ”armon ja totuuden toi Jeesus Kristus” (Joh. 1: 17).

Mikään muu maailmankulttuuri ei ole samalla tavalla onnistunut yhdistämään rakkauden sanomaa, orjien vapauttamista, köyhien, vammaisten ja sairaiden hyvinvoinnin turvaamista, ihmisten tasa-arvoa, tiedon ja tutkimuksen vapautta ja tiedon räjähdysmäistä edistystä – puu tunnetaan hedelmistään.

Kristinuskoa syytetään usein siitä, että se kehottaa köyhiä ja kärsiviä odottamaan parempaa elämää tuonpuoleisessa ja näin siirtää ihmisen huomion pois maanpäällisen elämän olojen parantamisesta. Tällainen luonnehdinta on kuitenkin harhaanjohtava. Todellisuudessa kristinusko nosti myös suurten joukkojen maanpäällisen elämän laatua.

Pakanallisessa maailmassa ja erityisesti filosofien parissa armollisuutta pidettiin luonteen heikkoutena ja sääliä patologisena tunteena. Armollisuutta pidettiin oikeudenmukaisuuden vastaisena, koska armollisuus merkitsee sellaisen avun antamista toiselle, jota toinen ei ole ansainnut. Kristinusko sen sijaan opetti armollisuutta, koska Jumala on armollinen.

Vallankumouksellisinta oli opetus, jonka mukaan kristillisen rakkauden ja hyväntekeväisyyden tuli ulottua oman perheen ja oman uskonyhteisön rajojen ulkopuolelle, kaikille tarvitseville, kuten kolmannella vuosisadalla elänyt, marttyyrikuoleman kokenut Karthagon piispa Cyprianos selitti: ”Emme tee mitään erityistä, jos osoitamme rakkautta ainoastaan oman yhteisömme jäsenille – – Niinpä hyvää on tehtävä kaikille ihmisille, ei ainoastaan oman uskonyhteisömme jäsenille.”

Tapio Puolimatka
Kirjoittaja on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa ja kirjailija

http://sley.fi/sanansaattaja/kolumni/vallankumouksellinen-armo
jarrut
jarrut

Viestien lukumäärä : 2456
Join date : 24.10.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa