Ohjeita terapeutin etsimiseen

kirjoittaja jarrut Su Marras 03, 2013 2:47 am

Ohjeita terapeutin etsimiseen

Suomen Psykologiliitosta saa tilata koko maan
kattavaa Psykoterapeuttiluetteloa p. (09)
6122 9162. Luettelon hinta on 4 euroa. Psykologiliiton
internet-sivujen osoite on
www.psyli.fi.

Laillistettujen psykologien palveluista, erikoistumisaloista ja psykoterapeutteina
toimivista psykologeista voi etsiä yhteystietoja myös suoraan
osoitteesta
http://osaamisverkosto.psykologienkus tannus.fi
Paikallisen Lääkäriyhdistyksen laatimaa lääkäriluetteloa
saa apteekeista. Siitä voi
psykoterapeutteja etsiä kohdasta "psykiatria", jossa on
lueteltu alalla toimivat psykiatrit.

Luettelon hinta on 2 euroa. Suomen Psykiatriyhdistyksen
nettisivuilta voi katsoa tietoja
sellaisista psykiatrian erikois lääkäreistä, jotka toimivat myös psykoterapeutteina.

Terapeuttien yhteystietoja voi hakea paikkakunnan tai
palvelujen mukaan. Osoite on
www.psy.fi.
Yhdistykseen kuuluvat lähes kaikki mielenterveystyön
ja psykiatrian piirissä Suomessa toimivat lääkärit.

Psykoanalyysi on hoitomuoto,
joka pyrkii palauttamaan
ihmisen kosketuksen hänen
psyykkisten ongelmiensa ja kärsimystensä tiedostamattomaan
taustaan ja syntyhistoriaan.
Päämääränä terapiassa on itseymmärryksen lisääminen ja
syventäminen sekä
tiedostamattomien ristiriitojen saattaminen omaan hallintaan.
Suomen Psykoanalyyttiseen Yhdistykseen kuuluu laillistettuja
lääkäreitä ja psykologeja,
joilla on lisäksi psykoanalyytikkokoulutus. Terapeuttien yhteystiedot löytyvät nettiosoitteesta
www.psykoanalyysi.com/jäsenluettelo.
Vastaanottoneuvonnan puhelinnumero
on (09) 498 593.

Lisäksi psykoterapeutteja voi tiedustella Helsingin Psykoterapiayhdistykseltä
puh. (09)644 202 ja Suomen ryhmäpsykoterapialta p. (09) 436 2448.
Perheet voivat hakea apua Suomen Kirkon Perheasiain Neuvottelukeskuksista, jotka
auttavat perhe- ja parisuhteen ongelmissa sekä muissa ihmissuhdevaikeuksissa. Perheasian
neuvottelukeskusten perustehtävänä on auttaa kristilliseltä pohjalta toimien
keskusteluavun ja terapian keinoin aikuisväestöön kuuluvia henkilöitä lähi- ja ihmissuhdeongelmissa
ja elämän kriisitilanteissa.

Kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksia

on useimmilla paikkakunnilla, joiden tiedot
löytyvät puhelinluettelosta. Internetistä löytyy tietoa osoitteesta www.evl.fi, wwwpalvelut
kirkko ja perhe/perheneuvonta.

Perheongelmiin voi hakea apua myös Suomen Perheterapiayhdistykseltä. Perheterapiaan
erikoistuneita KELA:n tukeen oikeutettuja terapeutteja voi etsiä Suomen
Perheterapiayhdistyksen sivuilta http://www.perheterapia.sci.fi
Itseapuryhmien lisäksi terapia tarjoaa mahdollisuuden työstää oman elämän vaikeita
kysymyksiä. Yksityiset terapeutit toimivat ammatinharjoittajina, niinpä terapiaan
lähteminen merkitsee myös taloudellista panostamista. Alla olevasta tekstistä löydät
informaatiota myös siitä, miten yhteiskunta tukee tämäntyyppistä kuntoutumista.

Terapeutin löytäminen ja valitseminen ei ole aina yksinkertainen asia. Terapiasuuntauksia
on lukuisia. Niistä psykodynaaminen ja kognitiivinen terapia ovat tavallisimpia.
Tutkimusten mukaan oleellisinta terapian onnistumisessa on kuitenkin asiakkaan ja
terapeutin välinen suhde.
Monet kristityt haluaisivat terapeutin, joka ymmärtäisi myös asioihin liittyvän hengellisen
ulottuvuuden.

Sen, että usko voi olla sekä elämämme keskeinen voimavara että
osittain elämän kokemuksiemme vääristämänä elämäämme rajoittava tekijä. Onkin
ilahduttavaa, että kristittyjen terapeuttien joukko kasvaa vuosi vuodelta.

Sininauhaliitto

on koonnut kristillisen terapiatyön tekijöitä yhteisiin koulutus- ja tapaamispäiviin
kahdesti vuodessa.
Terapeutilta voi kysyä suoraan hänen suhtautumistaan hengellisiin asioihin, samoin
kuin terapeutin koulutusta, kokemusta ja työtapaa. Ammattitaitoinen, ei-kristitty, mutta
tervettä hengellisyyttä kunnioittava terapeutti on hyvä tuki toipumiseen. Terapeuttia
etsiessään kannattaa kuunnella muiden suosituksia, samoin kuin sitä, miten kokee
voivansa luottaa terapeuttiin. Tosin luottamuksen syntyminen vie aina aikaa, eikä se ole
monellekaan helppoa. Tässäkin, etsivä löytää…

1. Terapiamuodot

Psykoanalyysi

Pitkäaikainen keskusteluterapia, tapaamisia on vähintään kolme viikossa. Asiakas voi
kärsiä esimerkiksi ahdistuksesta, peloista, paniikkitiloista, pakkoneuroosin oireista tai
masennuksesta. Psykoanalyysissä ei anneta neuvoja, vaan pyritään pikemminkin siihen,
että asiakas entistä paremmin voisi ohjailla omaa elämäänsä mielekkääseen suuntaan.
Analyysi edellyttää asiakkaalta pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää
turhautumista.

Psykoanalyyttinen psykoterapia

Pitkässä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa keskitytään psykoanalyysiä enemmän
ajankohtaisiin elämän vaikeuksiin kuten ongelmallisiin ihmissuhteisiin ja erilaisia
ongelmia pyritään ymmärtämään menneisyyden valossa. Terapia soveltuu potilaille,
joilla saattaa olla esimerkiksi masentuneisuutta, erilaisia ahdistushäiriöitä, psykosomaattisia
tai psykoottisia oireita.

Kognitiivinen psykoterapia

Pyrkimyksenä on itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle löytää terveellisempiä
ajatusmalleja. Terapiasta on todettu olevan apua esimerkiksi depression,
ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen, syömishäiriöiden, psykosomaattis
ten ongelmien, päihderiippuvuuden ja skitsofrenian hoidossa. Pääasiassa terapia
toteutetaan yksilöterapiana, mutta myös ryhmä-, pari- ja perheterapia sekä lapsiterapia
ovat mahdollisia. Kognitiivista psykoterapiaa antavien terapeuttien yhteystietoja löydät:
www.kognitiivinenpsykoterapia.org/terapeutit.html#helsinki

Lyhytkestoinen terapia

Dynaaminen lyhytpsykoterapia sisältää tavallisimmin noin 20 terapiatuntia. Ennen
terapian aloittamista psykoterapeutti tapaa asiakkaan muutamia kertoja, jolloin
asiakkaan tilannetta käydään läpi ja määritellään yhdessä ongelman keskeinen sisältö,
jonka käsittelemiseen seuraavat terapiakerrat suunnataan. Tavoitteena on potilaan
voinnin parantaminen ja rajoitettu persoonallisuuden muutos. Dynaamisella lyhytpsykoterapialla
hoidetaan esimerkiksi depressiota, paniikkihäiriöitä, syömisongelmia ja
psykosomaattisia häiriöitä. Terapia ei sovellu psykoottisille eikä vaikeaa
persoonallisuushäiriöitä poteville. Terapia on myös vähemmän tehokasta vaikeassa
päihteiden väärinkäytössä ja kroonisissa ongelmissa.

Ratkaisukeskeinen terapia

Ratkaisukeskeisessä terapiassa luodaan mielikuva siitä, miten asiat ovat sitten, kun
kaikki on hyvin. Ajatuksena on, että ihmisellä itsellään on olemassa resurssit ja
voimavarat auttaa itseään. Menetelmällä voidaan hakea apua erilaisiin psyykkisiin ja
sosiaalisiin ongelmiin kuten esimerkiksi paniikkihäiriö ihin, päihdeongelmiin, masennukseen,
avioliiton ristiriitoihin sekä seksuaalisiin ongelmiin. Kun terapia loppuu,
ongelman ei välttämättä tarvitse olla ratkennut, mutta asiakas ei enää tarvitse terapeutin
apua selvitäkseen eteenpäin.

Perheterapia

Perhesysteemissä jokainen jäsen vaikuttaa toiseensa. Kun joku oirehtii, se vaikuttaa
koko perheen elämään. Perheterapiassa suoristetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta
ja pyritään siihen, että asiat joista ennen yhteisellä sopimuksella vaiettiin,
avataan keskustelunalaisiksi. Terapiaan kutsutaan useampi perheenjäsen tai koko
perhe. Perheterapian soveltamisalueita ovat etenkin vaikeat mielenterveysongelmat,
kuten psykoosit, mutta myös useat muut mielenterveysongelmat. Perheterapialla
voidaan auttaa myös nuoria, joiden itsenäistymiskehitys on estynyt tai pysähtynyt.

Verkostoterapia

Verkostoterapiassa asiakkaan lähimmät ihmiset kutsutaan hänen suostumuksellaan
mukaan tapaamisiin. Perheen lisäksi mukana voi olla sukulaisia, naapureita, ystäviä,
työtovereita jne. Verkostokokousten järjestäminen on tarpeellista runsaasti palveluja,
apua ja huomiota tarvitsevien ihmisten auttamisessa. Verkostoterapeuttisen näkemyksen
mukaan verkosto ei ole vain muutoksen kohde, vaan myös sen toteuttaja. Verkostoterapiassa
ollaan vastavuoroisessa prosessissa ja ihmissuhteiden sisällöt muuttuvat:
verkosto rakentuu uudelleen.

Ryhmäpsykoterapia

Psykoanalyyttinen ryhmäterapia tähtää potilaiden parempaan kykyyn olla yhteydessä
sekä muiden että oman psyykkisen maailmansa kanssa. Tällaisen vahvistuvan kyvyn
myötä ryhmän jäsenet voivat luopua monista enemmän tai vähemmän häiritsevistä
suojautumiskeinoista ja täten parantaa elämäänsä ja ihmissuhteitaan. Terapiaryhmän
jäsenmäärä on 6-8 ja sitä voidaan käyttää sekä avohoidossa että laitosoloissa.
Hoito sopii erityisen hyvin luonneneurootikoille ja neuroottisesta depressiosta kärsiville
potilaille. Ryhmähoito sopii niin ikään hyvin rajatilapotilaille ja ryhmäpsykoterapia
tarjoaa suuret mahdollisuudet psykosomaattisten potilaiden hoidolle.

Avohoidon

ryhmissä olisi vältettävä psykoottisia ja varsinkin paranoidisia potilaita. Ryhmähoito ei
sovellu potilaille, joilla on selkeä itsemurhavaara. Alkoholistien ja narkomaanien
kohdalla hoito toimii parhaiten homogeenisissä ryhmissä laitoshoidossa ja turvallisessa
ympäristössä.'

Luovat terapiat:

Psykodraama

Psykodraamassa ihmistä autetaan kuvittelemaan ja esittämään toiminnallisesti
ongelmansa sen sijaan, että hän vain puhuisi siitä. Terapiassa käytetään hyväksi ihmisen
mielikuvitusta ja fyysistä kehoa. Toiminnalliset ryhmät sopivat henkilöille, joiden on
vaikeaa käsitellä asioita sanojen avulla. Psykodraama soveltuu itsetunto-ongelmiin,
elämän kriiseihin, masentuneisuuteen, neuroottisiin ongelmiin, sosiaalisiin pelkoihin,
paniikkihäiriöön, unettomuuteen, vieraantuneisuuteen ja viihtymättömyyteen. Psykodraama
ei ole hyvä vaihtoehto, jos asiakkaalla ei ole yhtäkään toimivaa ihmissuhdetta ja
se ei sovellu vainoharhaisille asiakkaille.

Kirjallisuusterapia

Kirjallisuusterapiassa kirjoitetaan, luetaan, kuunnellaan ja keskustellaan. Luovaa
terapeuttista lukemista ja kirjoittamista käytetään Suomessa hoidon, kuntoutumisen ja
ennalta ehkäisyn apuna mm. sairaaloissa, vankiloissa, palvelutaloissa, erityisopetuksessa
ja päivätoimintakeskuksissa.

Kuvataideterapia

Kuvataideterapiassa asiakas tekee tuntemuksistaan kuvan maalaamalla, piirtämällä,
muovailemalla tai rakentamalla. Työskennellessä voidaan keskustella ja valmiista töistä
puhutaan terapeutin kanssa. Tärkeintä on kuitenkin tekeminen. Tuotetut kuvat ovat
terapian työväline.

Musiikkiterapia

Musiikkiterapiassa on kysymys terapiasta, jossa musiikkia, sen parantavia, terapeuttisia
elementtejä käytetään välineenä. Musiikkiterapiassa käytetään sanojen sijasta musiikkia
kontaktin luomiseen ja sitä voidaan antaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena.

Tanssi- ja liiketerapia

Tanssi- ja liiketerapian avulla voidaan käsitellä monenlaisia psyykkisiä ja sosiaalisia
ongelmatilanteita. Olemassa on sekä yksilö- että ryhmäterapiaa. Psykosomaattisesti
oireilevat henkilöt hyötyvät usein tanssi- ja liiketerapiasta. Liikunnallista lahjakkuutta
tai liikunnan harrastamista ei tarvita, jotta terapia onnistuisi. Tanssi- ja liiketerapia
soveltuu myös ihmisille, joiden kehollisessa käyttäytymisessä on "patologisia" piirteitä,
kuten katatonisia liikkeitä, hyperaktiivisuutta, kehon osien tai vyöhykkeiden jäykistymistä,
totaalista apaattisuutta tai veltostumista, kehon viiltelyä tai satuttamista muilla
keinoin.

2. Sopivan psykoterapeutin löytäminen

Terveyskeskuksissa toimii mm. terveyskeskuspsykologeja ja terveydenhoitajia, jotka
voivat antaa keskusteluapua. Terveyskeskuksesta asiakas voidaan ohjata lähetteellä
psykoterapiaan esimerkiksi mielenterveystoimistoon. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa
tarjoavat mielenterveystoimistot, psykiatriset poliklinikat, psykiatriset sairaalat sekä
yleissairaaloiden psykiatriset osastot. Nuorille tarkoitettuja avunsaantipaikkoja ovat
esimerkiksi nuorisoasemat, nuorisopsykiatrian poliklinikat ja mielenterveyskeskusten
perhe- ja nuorisovastaanotot.

Muun muassa A-klinikat antavat psykoterapeuttista apua

päihdeongelmista kärsiville
potilaille. Perheongelmia selvitellään kuntien ylläpitämissä kasvatus- ja perheneuvoloissa
sekä Väestöliiton perheneuvoloissa. Perheet voivat saada terapiaa myös
perheasiain neuvottelukeskuksista, jotka ovat evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämiä.

Opiskelijat saavat psykoterapiaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä (YTHS).
Psykoterapeuttisia palveluja tarjoavat myöskin AIDS-tukikeskukset ja seksuaalineuvonta-
asemat. Äkillisissä kriiseissä apua antavat kriisikeskukset.

3. Psykoterapian kustannukset ja korvaukset

Julkisella sektorilla psykoterapia korvataan samaan tapaan kuin muukin terveyskeskuksissa
tai erikoissairaanhoidossa annettava hoito. Mielenterveystoimistojen, nuorisoaseman
sekä A-klinikan antama terapia on ilmaista.

Yksityisten psykoterapeuttien taksat vaihtelevat. Yhtä terapiakertaa kohden maksu on
40-80 euroa. Psykoanalyyttisen ryhmäpsykoterapian istunnot maksavat keskimäärin 25-
42 euroa. Nykyisin työnantajat voivat kustantaa määrämittaisia terapioita ja kriisiterapioita.
Joissakin tapauksissa psykoterapiaa myönnetään kuntoutuksena tapaturma- ja
liikennevakuutuksen tai työeläkevakuutuksen tukemana.

KELAn tukema psykoterapia

Kansaneläkelaitos tukee psykoterapiaa sekä lakisääteisenä että harkinnanvaraisena
kuntoutuksena. Lakisääteisenä kuntoutuksena psykoterapiaa saavat KELAn kautta
vaikeavammaiset kuntoutusasiakkaat. Tukea suunnataan lähinnä lasten yksilö-, ryhmä-,
perhe-, taide- ja musiikkiterapian toteuttamiseen. Lakisääteisessä kuntoutuksessa terapia
on täysin ilmaista asiakkaalle, ja tuki myönnetään hänelle yhdellä päätöksellä vähintään
vuodeksi.

Yksityisessä psykoterapiassa käyvistä valtaosa saa rahallista tukea KELAn harkinnanvaraisen
kuntoutustuen kautta. Tukea on mahdollista saada, jos kyseessä on työ- tai
toimintakykyä heikentävä psyykkinen häiriö, ja terapialla katsotaan olevan
mahdollisuuksia työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseksi.
Tuen hakemiseksi tarvitsee asiakkaan tehdä kuntoutushakemus KELAn toimistossa.
Lisäksi tarvitaan psykiatrian erityislääkärin lausunto psykoterapian aiheellisuudesta.

KELAn harkinnanvaraista kuntoutustukea on mahdollista saada vain psykoterapeutin
antamasta terapiasta. Psykiatrien perimistä palkkioista psykoterapia-asiakas saa
normaalin sairasvakuutuskorvauksen, samaan tapaan kuin muiden lääkärien hoidosta.
KELA tukee yksilöterapiaa
Kelan kuntoutustuki suuntautuu pääasiallisesti nuorille ja keski- ikäisille. Varsinaista
valitusoikeutta harkinnanvaraisesta kuntoutuspäätöksestä ei ole, mutta tukea voi hakea
myöhemmin uudelleen. KELAn harkinnanvaraisella kuntoutuksella tuetaan pääasiassa
analyyttisesti suuntautunutta psykoterapiaa sekä kognitiivista psykoterapiaa.

Psykoterapia vaatii myös omaa rahaa

Yksityisen psykoterapian rahoitus vaatii myös omaa rahaa. Lähes aina asiakkaalle jää
maksettavaksi 8-27 euroa hoitokerralta. Psykoterapian kustantaminen itse on hyvä juttu,
jos siihen on mahdollisuuksia. Silloin ei tarvitse antaa selvityksiä kenellekään, eikä
valita terapeuttiaan sen perusteella, onko hänen antamastaan terapiasta mahdollista
saada KELAn korvausta.

kirjoittaja jarrut Su Marras 03, 2013 2:51 am

Mielenmaailma ei ota lomaa. Eikä ole pakko kärsiä yksin.

Ei ole syntiä mennä lääkäriin, eikä ole syntiä mennä terapeutille.
Ystävät ovat Taivaan lahjoja, mutta ystävästä ei saa tehdä sairaudenhoitajaa.
Perhe ei ole sairaala, jos sairaus käy ylivoimaiseksi,
hae apua sieltä, missä ollaan asiantuntijoita.

Jumala kuulee
sairaan Rukoukset, se on Suuri asia, ja yhdessä
muun avun kanssa varsinkin. Turha on jäädä yksinäisyyteen,
se ei paranna, vaan voi pahentaa jo entisestään huonoa oloa.

Rauhallista raitista ja leppoisaa ELOA JA OLOA

Toivottaa

Jarrut

Ohjeita terapeutin etsimiseen

Ohjeita terapeutin etsimiseen

Vs: Ohjeita terapeutin etsimiseen