Rokkaava citykirkko puree nuoriin aikuisiin Seinäjoella

Uusi Houm Church -seurakunta kokoaa satoja osallistujia sunnuntaitapahtumiinsa Seinäjoella. Musiikki rokkaa, valoshow pyörii ja saarnaajat ovat trendikkäitä. Tutkijoiden mukaan yksinkertaisen kristillisen viestin ja vahvan henkilökohtaisen elämyksen yhdistäminen houkuttelee ihmisiä.
3.3.2015 klo 06:22päivitetty 3.3.2015 klo 16:15
Houmchurchin musiikki on vetävää ja rokkaavaa. Kuvassa musatiimiläinen Anna-Loviisa Maunumaa ja pastori Johannes Saranpää vauhdissa.
Houmchurchin musiikki on vetävää ja rokkaavaa. Kuvassa musatiimiläinen Anna-Loviisa Maunumaa ja pastori

   Uuskarismaattiset citykirkot ovat vahvistuva trendi uskontojen kentällä
   Vahvat elämykset ja vapaamuotoiset puitteet vetoavat ihmisiin
   Uusi seinäjokelainen Houm Church kokoaa satoja osallistujia sunnuntaitapahtumiinsa
   Tutkijat eivät usko Houmin kasvamiseen valtakunnalliseksi ilmiöksi

Seinäjoen Kampustalo sunnuntaina klo 17. Ihmisiä valuu paikalle, aulassa on jo tungosta. Valtaosa väestä on nuoria tai nuoria aikuisia, joukossa toki muutamia keski-ikäisiäkin. Yleisilme on trendikäs. Asut ovat muodikkaita, meikkejä ei ole säästelty, monen vermeet viittaavat pikemminkin baarikierrokseen kuin jumalanpalvelukseen.

Jumalanpalveluksesta on kuitenkin kyse. Houmsunnuntaista, joka järjestetään joka toinen viikko. Tällä kertaa Seinäjoki-saliin kokoontuu lähes 350 ihmistä.

Houm Church ei kuulu mihinkään kristilliseen tunnustuskuntaan. Sen perustajat ja monet osallistujat ovat kuitenkin kuuluneet tai kuuluvat helluntaiseurakuntaan. Seinäjoki on helluntalaisuuden vahvaa aluetta.
Houm Churchin perustajat Niklas Niemelä (vas.) ja Johannes Saranpää toimivat viime syksyyn asti helluntaiseurakunnan nuorisopastoreina.
Houm Churchin perustajat Niklas Niemelä (vas.) ja Johannes Saranpää toimivat viime syksyyn asti helluntaiseurakunnan nuorisopastoreina.Yle

Houm Church on kahden nuoren miehen näky. Helluntaiseurakunnan nuorisopastorit Niklas Niemelä ja Johannes Saranpää halusivat toteuttaa visioitaan omin voimin, irtisanoutuivat työsuhteistaan ja pystyttivät oman seurakunnan samanhenkisen vapaaehtoisjoukon tukemina. Houm Churchin julkinen toiminta käynnistyi tammikuussa.

Niemelä ja Saranpää ovat saaneet oppinsa helluntailaisuuden piirissä. Teologista koulusta kummallakaan ei ole. Nyt miehet ja myös heidän puolisonsa toimivat Houm Churchin pastoreina, kuten yhteisön saarnaajia ja johtohahmoja kutsutaan.

– Meidän mielestä evankeliumi on tosi yksinkertaista, ja me halutaan viestiä tälle kaupungille, että Jumala rakastaa tän kaupungin jokaista ihmistä, olit sitten kuka tahansa tai ajattelit hengellisistä asioista mitä tahansa, sanoo Saranpää.
Houm yhteisöllisyys puree yksilökeskeisessä Suomessa, uskoo pastori Niklas Niemelä
Houmin yhteisöllisyys puree yksilökeskeisessä Suomessa, uskoo pastori Niklas Niemelä.Yle

- Me halutaan panostaa siihen, että me ollaan yksi iso perhe ja yksi iso koti. Se yhteisöllisyys, mikä täällä on, puree yksilökeskeisesssä Suomessa, ja ihmiset kaipaa sitä, että heillä on muita ihmisiä lähellä, sanoo Niemelä.

Sanoma tarjotaan vetävän musiikin ja ammattitaidolla toteutettujen videoscreenien säestämänä. Houmsunnuntain salitapahtuman tarkkaan suunniteltu ajolista voisi olla suoraan television viihdeshowsta. Pastorien olemus on kuin kenen tahansa nuorisojulkkiksen.

Uskontotieteilijät sanovat, että uuskarismaattisille seurakunnille on tilausta. Helluntalais-karismaattisuus on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava kristinuskon suuntaus, ja myös Suomessa suuntaus on kasvussa.

 

– Kyse on tunteisiin ja kokemukseen vetoavasta uskonnollisuudesta ja samalla se tarjoaa varsin vapaamuotoiset yhteisölliset puitteet uskonnolliselle elämälle. Kokemuksellisuus on vahva trendi nykyajan uskonnollisella kentällä ylipäätään, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen vs.johtaja Kimmo Ketola.

Ketolan mukaan kasvu liittyy uskonnollisen auktoriteetin kriisiin.

– Uskonnolliset vaikutteet ovat nykyisin globaaleja ja nopealiikkeisiä, ja jos perinteiset yhteisöt eivät anna niille tilaa, kynnys muodostaa uusia väljästi organisoituneita yhteisöjä on tänä päivänä aikaisempaa matalampi, sanoo Ketola.

Uskontotieteen tutkijatohtori Teemu T. Mantsinen Turun yliopistosta kytkee ilmiön yhteiskunnan muutokseen yhteisökeskeisestä yksilöllisemmäksi ja yhtenäiskulttuurista moniarvoiseksi.

– Silti yksilöllisyyttä korostavat etsivät myös samanmielisiä, joiden kanssa toteuttaa uskonnollisuuttaan. Näin syntyy uusia uskonnon harjoittamisen keinoja etsivien ryhmiä, toteaa Mantsinen. – Jos uskonnossa on jotain tuttua kristillistä kulttuuriperintö ja jotain vaikuttavaa, kuten oma tunne ja kokemus, se voi vedota ihmiseen.

Mantsisen mukaan helluntalaistyylisten yhteisöjen jäsenmäärä ei ole Suomessa viime aikoina merkittävästi noussut, sen sijaan seurakuntien sisäinen erilaisuus synnyttää lisää uusia ryhmiä.

– Toimintatavat, uskon ilmaisumuodot ja menetelmät ovat ajan hermolla. Uuskarismaattisessa kristillisyydessä konservatiivisuus on yhdistynyt jossain määrin moderniin elämäntapaan ja puitteisiin. Yhteisöt ovat kooltaan varsin pieniä ja ihmiset tuntevat toisensa, eikä yhteisöissä ole mukana suuren instituution rasitteita. Tämä luo tiivistä yhteisöllisyyttä ja tietynlaista joustavuutta toimintamuotoihin, arvioi tutkija Jussi Sohlberg kirkon tutkimuskeskuksesta.

Houm Chrchin taustalla on Amazing Grace ry -niminen yhdistys. Yhdistyksen hallitus, johon molemmat pastorit kuuluvat, muodostaa myös Houm Churchin johtoryhmän. Pastorit johtavat arkista toimintaa, joka on organisoitu vapaaehtoistiimeihin. Kullakin tiimillä on oma johtajansa.
Houm Churchilla on lähes 80 vapaaehtoista tiimiläistä. Kuvassa tiimiläisten tsemppihuuto ennen jumalanpalvelusta.
Houm Churchilla on lähes 80 vapaaehtoista tiimiläistä. Kuvassa tiimiläisten tsemppihuuto ennen jumalanpalvelusta.Yle

Houm Churchilla on muun muassa tekniikkatiimi, musiikkitiimi, markkinointitiimi, Welcome-tiimi, lastentiimi Houm Kids ja kahviotiimi. Koko toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisten merkittävään työpanokseen ja osaamisiin. Mukana on lähes 80 tiimiläistä. Heille järjestetään oma Team Night joka toinen sunnuntai.

Houmchurcin strategiana on tiiviin yhteisöllisyyden rakentaminen. Erityiset_ hostit _vastaanottavat jumalanpalvelukseen tulijat aulassa ja pyrkivät tutustumaan ihmisiin. Seurustelua jatketaan kahvin ja leivonnaisten äärellä tilaisuuden jälkeen.

– Porras portaalta me pyritään siihen, että meillä on yhteys jokaiseen seurakuntalaiseen ja jokaiseen, joka palvelee ja on mukana Houmin toiminnassa, kuvaa Johannes Saranpää.

Houmsunnuntai päättyy After Church -tapahtumaan, jolloin kaikki halukkaat kokoontuvat yhdessä syömään. Seurakunta on neuvotellut ravintolaan tarjoushinnan.

Houm Churchin estetiikassa ja toimintatavoissa on helposti nähtävissä samoja piirteitä kuin australiaslähtöisessä, maailmanlaajuisessa Hillsong-liikkeessä. Pastorit sanovat ihailevansa Hillsongin tekemisiä, mutta kiistävät kopioinnin tai järjestölliset yhteydet globaaliin trendikirkkoon.

Vaikka tunnelma on rento ja tyyli moderni, löytyy Houm Churchin opista konservatiivisia painotuksia. Seksi kuluu avioliittoon, ja kreationismi, luomisoppi, voittaa evoluution. Sen sijaan kysyttäessä abortista tai eutanasiasta, kuolinavusta, pastorit muuttuvat aprikoiviksi. "Asiat eivät ole mustavalkoisia", "en ole muodostanut lopullista mielipidettä", "pitäisi kunnolla istua ja miettiä yhdessä", muotoilevat molemmat pastorit kieli keskellä suuta.

Homot toivotetaan tervetulleeksi Houmiin, mutta sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyntään tulee taas ympäripyöreä vastaus.
- Ilman muuta haluaisin jutella ihmisen kaa ja kuulla hänen tarinaansa ja ajatuksiaansa, kommentoi pastori Johannes Saranpää sukupuolineutraaleja avioliittoja.
- Ilman muuta haluaisin jutella ihmisen kaa ja kuulla hänen tarinaansa ja ajatuksiaansa, kommentoi pastori Johannes Saranpää sukupuolineutraaleja avioliittoja.Yle

– Ilman muuta haluaisin jutella ihmisen kaa ja kuulla hänen tarinaansa ja kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Jotenkin tuntuisi epäreilulta, että mä vaan heittäisin jonkun statementin, sanoo Saranpää.

Houmin keskeinen sanoma on armo. "Seurakunnan tehtävänä ei ole muuttaa tai vaatia ihmistä muuttumaan, vaan kertoa Jumalasta, joka rakastaa ihmistä sellaisenaan", todetaan seurakunnan tiedotteessa.

Karismaattisissa liikkeissä toisinaan esiintyvistä ihmeparantumisista, kielilläpuhumisita tai menestyslupauksista Houmin tilaisuudessa ei näkynyt mitään merkkejä.

Uudet tilat - jatkuva rahankeruu

Kuten muutkin itsenäiset kirkot, Houm Church rahoittaa toimintansa itse. Se ei saa julkisia avustuksia tai verotuloja. Tärkein tulonlähde on seurakuntalaisten kukkaro.

Houmsunnuntaihin tulijalle tarjotaan sekä kolehtihaavia että tilisiirtolomaketta lahjoituksia varten. Vapaaehtoisesti tietenkin.

– Pelkästään vapaaehtoiset lahjoitukset, se on se mistä meille tulee tulot. Meillä on hieno tilanne, että moni ihminen haluaa olla tässä mukana tosi kovaa, ja he on näyttäneet, että heillä on sydän pelissä, kertoo Saranpää.

Tiimiläisten säännöllisiä lahjoituksia tarvitaankin kipeästi, sillä seurakunnan kulut nousevat tuhansiin euroihin kuukaudessa, vaikka kukaan ei - eivät edes pastorit - nosta seurakunnalta palkkaa.

Houm muuttaa uusiin, talkoilla remontoituihin tiloihin enstiseen korjaamohalliin maaliskuun alussa. Tämän Vanhaksi takomoksi nimetyn tilan vuokra on Saranpään mukaan 3 000 euroa kuukaudessa.

Tutkijat: "Kasvulla rajansa"

Houm Churchin pastorit korostavat, että pääasia on työskennellä nöyrästi Seinäjoella, "kaupungin parhaaksi". Mutta unelmat ulottuvat laajemmalle. Saranpää uskoo kasvuun, "jos se luonnollisesti tulee, niin totta kai se on
–– Houmista tuskin sellaisenaan kasvaa Pohjanmaata suurempi ilmiö. Toimijat ovat paikallisia ja samantapaisia seurakuntia on perustettu muuallekin. Houmin pohjalla ei ole mitään sellaista ainutlaatuista, jota voitaisiin siirtää uutena muualle, eivätkä johtajat ole Markku Koiviston kaltaisia karismaattisia johtajia, joilla olisi paitsi auktoriteettia seuraajiinsa myös selkeä tavoite levittää henkilökohtaisesti sanomaansa laajalti, arvioi tutkijatohtori Teemu T. Mantsinen.

Myös tutkija Jussi Sohlberg uskoo, että Houm Church pysyy paikallisena seurakuntana, joka ei todennäköisesti lähde perustamaan omia paikallisseurakuntia. Sohlberg muistuttaa, että uuskarismaattisuus on itse asiassa jo valtakunnallinen ilmiö.

– On ilmeistä, että vastaavantyyppisiä itsenäisiä seurakuntia syntyy lisää. Toki yhteisöjä myös häviää, sanoo Sohlberg.

– Useimmat uuskarismaattiset seurakunnat ovat varsin pieniä, eläväliikkeisiä ja helposti sirpaloituvia yhteisöjä. Näiden yhteisöjen karismaattinen luonne tekee niiden laajemmasta organisoitumisesta haasteellista, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen vs.johtaja Kimmo Ketola.


Sisältyykö uuskarsimaattisiin yhteisöihin sitten joitakin riskejä, jotka saattaisivat vahingoittaa liikkeiden jäseniä?

Tutkijat sälyttävät vastuuta toiminnan eettisyydestä johtajien harteille. Polttopisteessä on vallankäyttö.

– Aina kun yhteisön johtajuus perustuu vahvasti henkilöön liittyviin poikkeuksellisiin ominaisuuksiin ja kykyihin, se tuo yhteisöihin epävakautta, joka voi olla riski, varsinkin jos yhteisö muodostuu kovin tiiviiksi ja suhde ulkopuolisiin kapenee, sanoo Kimmo Ketola.

– Karismaattisten kokemusten kohdalla vallankäyttö on aina kriittinen kysymys, oli yhteisö iso tai pieni, vanha tai uusi. Johtajilla on tällöin suuri vastuu, etenkin jos seuraajat uskovat yliluonnollisiin sanomiin, joilla voidaan halutessa ohjailla johtajaan luottavaa ihmistä, sanoo Teemu T. Mantsinen.

– Suurten uskonnollisten liikkeiden etu pieniin ryhmiin verrattuna on verkosto, joka sekä jakaa vastuuta että kontrolloi valtaa. Toisaalta pienten ryhmien yksi motiivi perustaa oma seurakunta on "päästä vapaaksi" jäykäksi koetun ja mahdollisesti epäterveeksi koetun organisaation vallasta, jatkaa Mantsinen.

Juttua korjattu 3.3.2015 klo 16:10: Seurakunnan kirjoitusasu muutettu muotoon Houm Chruch.