Käynti tuonelan portilla, jatko-osa

kirjoittaja jarrut Pe Maalis 22, 2024 9:29 am

Käynti tuonelan portilla, jatko-osa

Edellisessä osassa kerroin, miten cardial-operaatio eteni, sekä tuntemuksistani ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen.

Koko operaatio kaikkine sivujuonteineen antoi aiheita erilaisiin havaintoihin ja mielikuviin, joita haluan käsitellä tässä. Keskeisenä tässä kokonaisuudessa on kuoleman arvoitus ja suhteutumisemme siihen. Olen hautonut aihetta mielessäni jonkin aikaa uskaltamatta tarttua siihen, koska joillakin samantapaisia tilanteita käyneillä voi olla erilaiset havainnot ja päätelmät asioista. Siksi pyydän painottaa, että tämä on yksi puheenvuoro aihetta käsiteltäessä.

Jeesus meni aikaisin aamulla Pyhäkköön ja siellä kansanjoukko ympäröi hänet, sen mukana fariseuksia, kirjanoppineita ja kansanvanhimpia, jotka tiukkasivat Häneltä vastausta kysymykseen, kuka Hän on, juutalaisten messias vai mikä. Jeesus tiesi fariseusten ja kirjanoppineiden kavaluuden eikä antanut heille suoraa vastausta.

Sen sijaan Hän vakuutti heille: ”Totisesti, totisesti Minä sanon teille: Jos joku pitää Minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa”. Toiset käännökset lisäävät lisämääreen: ”hän ei koe kuolemaa”. Mitä Jeesus tarkoitti? Eikö jokaisen ihmisen ole kuoltava? Jeesuksen opetuslapset kuolivat, valtaosa heistä erittäin tuskallisella tavalla, ja Jeesus itse kuoli ristillä ja Hänet haudattiin luolaan.

Saadaksemme taustaa kysymyksen käsittelemiselle on syytä mennä luomis-kertomukseen saakka. 1. Mooseksen kirjassa kerrotaan, miten Herra Jumala loi maan tomusta ihmisen, jolle Hän antoi nimen Adam, sekä rakensi hänen kylkiluustaan hänelle sopivan avun Evan. Hän puhalsi heidän sieraimiinsa elämän Hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Herra Jumala ei puhaltanut yhdenkään eläimen sieraimiin elämän Henkeä, vaikka nekin olivat eläviä. Voimme ymmärtää, että Adamille annettiin Jumalan Henki, jonka kautta hän oli yhteydessä Herra Jumalan kanssa.

Herra Jumala asetti Adamin ja Evan rakentamaansa Edenin puutarhaan, jossa oli yllin kyllin kaikenlaisia hedelmäpuita, joiden hedelmillä he voivat tyydyttää nälkänsä. Siellä oli myös Elämän puu, jonka hedelmät takasivat ikuisen elämän, joskaan Sana ei kerro heidän syöneen siitä. Siellä oli myös puutarhan keskellä hyvän ja pahan neuvon puu, josta Herra Jumala antoi ankaran varoituksen: ”Sinä päivänä, jona te siitä syötte, teidän tulee todella kuolla”. Puutarhassa eli myös käärme, joka käveli silloin kahdella jalalla. Koska eläimet eivät osanneet puhua, voimme otaksua, että Jumalan vastustaja saatana oli pukeutunut käärmeen asuun.

Myyntiedustajan lipevällä kielellä käärmeeksi pukeutunut saatana lähestyi Evaa, jonka hän katsoi helpommaksi uhriksi vakuuttaen hänelle, etteivät he todellakaan kuole syömällä kielletystä puusta, vaan he tulevat Jumalan kaltaisiksi ja tulevat tietämään kaikki. Se oli saatanan puolelta puolitotuus, koska eivät he kuolleet fyysisesti, mutta he kuolivat hengellisesti, heihin puhallettu Jumalan Henki kuoli, eivätkä he enää pystyneet kuulemaan Jumalan ääntä.

Parin sukupolven jälkeen ihminen alkoi etsiä Jumalaa, kuten Sana toteaa, niin kauas ihminen oli loitontunut Jumalasta. On syytä huomioida, että ihmisen elinikä oli silloin lähes tuhat vuotta, joten sukupolven pituus oli myös pitkä. Myöhemmin Herra Jumala lyhensi ihmisen eliniän 120 vuoteen ja edelleen 70 -80 vuoteen. Estääkseen langennutta ihmistä elämästä ikuisesti Herra Jumala asetti enkelinsä leimuavan miekan kanssa vartioimaan Elämän puulle johtavaa teitä.

Syntiin lankeemuksen seurauksena kuolema ja sairaudet ovat tulleet ihmisen osaksi, kuten myös koko luomakunnalle, joka raskautettuna odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Raamatussa kerrotaan vain kahdesta ihmisestä, Enok ja Elia, jotka Herra Jumala otti suoraan ylös taivaaseen, ”eikä heitä enää ollut”.

Syntiin lankeemuksessa ihminen menetti myös lukuisia ominaisuuksia, joiden perusta sisältyy ihmisen geeniperimään, mutta joiden käytön Jumala esti. Joillakin ihmisillä voi ilmetä kuin jäänteenä jokin tavallisuudesta poikkeava ominaisuus: Kyky suorittaa vain huipputietokoneilla suoritettavia laskutoimituksia, tai valokuvamuisti, tai kyky nähdä pimeässä. Kuriositeettina mainittakoon, että nykyinen tiede – joka enimmäkseen ja kasvavin määrin toimii Jumalan tahdon ulkopuolella – pyrkii kehittämään geeni-tekniikan avulla sekä näitä suljettuja ominaisuuksia että kehittämään ihmisen elämän pituutta siirtämällä ihmisen geenipankkiin eläinkunnasta ottamiaan geenejä, jotka säätelevät määrättyjä ominaisuuksia. Toiseksi tutkijat ovat havainneet, että eläimillä on kyky vaistota hengen läsnäolon ja jopa nähdä tulevaisuutta, ja pyrkivät siirtämään näitä ominaisuuksia sääteleviä geenejä ihmisen geenipankkiin.

Täten nämä tutkijat tunkeutuvat luvatta suoraan Jumalan luomistyön alueille kasvattaen päällensä Jumalan vihaa. Pohjimmiltaan kysymys on kapinasta Jumalan tahtoa ja valtaa vastaan, johon Herra Jumala tulee vastaamaan aikaa ja ajanjaksoja varten laatimansa suunnitelman mukaisesti. Näitä käsitellään esim. skywatchtv.com videoissa ja artikkeleissa.

TÄMÄN lyhyen tarkastelun jälkeen voimme palata käsittelemään asettamaamme kysymystä kuoleman arvoituksesta.

Kun Herra Jeesus sanoi, että joka uskoo Hänen Sanaansa ja toimii niiden mukaan, ei näe tai koe koskaan kuolemaa. Toisin sanoin hän on siirtynyt kuolemasta elämään. Avaimena on Jeesuksen Sanan mukaan uudestisyntyminen Hengestä ja vedestä. Tällä Hän tarkoittanee, että Jumalan Henki ihmisessä elvytetään eloon, minkä jälkeen hänellä on oikeus ja mahdollisuus keskustella suoraan Jumalan kanssa.
Vaikeutena ihmisen Jumala-suhteessa on se, että me olemme maasta ja ymmärrämme asioita maalliselta näkökulmalta, kuten Johannes Kastaja totesi. Jeesus oli taivaasta, ja Hän puhui ilmestystietoa, mitä ihmisten oli vaikea ymmärtää.

Täten fariseusten johtomiehiin kuuluva Nikodemus heitti Jeesuksen vaatimukseen uudesta syntymästä: ”Miten ihminen voi vanhana syntyä uudestaan? Onko hänen mentävä uudestaan äitinsä kohtuun?” Jeesus hämmästeli, ettei kansan opettaja tätä tiennyt, vaikka profeetat ovat aina vaatineet myös sydämen ympärileikkausta.Jeesus pyrki avustamaan Nikodemuksen pääsyä ymmärrykseen todistaen : ”Mikä lihasta on syntynyt on liha, mutta mikä Hengestä on syntynyt on Henki”.

MITÄ ihmisen kuolemassa todella tapahtuu? Fyysiseltä kannalta ihminen kuolee, jos hänen elintoimintansa romahtavat. Useimmiten se tarkoittaa, että sydämen toiminta on häiriintynyt tai peräti pysähtynyt, mitä voidaan elvyttää sähköshokkien, hieronnan tai muiden keinojen avulla. Siksi Sana kehottaa: ”Ennen kaikkea varjeltavaa varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee”.

PERINTEISESTI olemme oppineet, että ihmisellä on ruumis, sielu ja henki. Ruumis on se osa ihmistä, jonka Jumala muotoili maan tomusta. Siksi sitä kutsutaan myös tomumajaksi, jossa ihmisen sielu ja henki majailevat. Ihmisen kuollessa sielu ja henki poistuvat tuosta tomumajasta. Ihmiset näkevät paljon vaivaa ulkoisen olemuksensa hyväksi, mutta useimmat sivuuttavat täysin tai pääosin sielunsa hyvinvoinnin.

MIKÄ sielu on? Onko se henki ja onko sillä muotoa? Sanassa todetaan, että ”kaikki sielut ovat Minun”, sanoo Herra, ”niin isän kuin pojankin sielu”. Se edustaa ihmisen persoonaa, sen keskeistä osaa. Jeesus totesi opetuslapsille: ”Miksi te pelkäätte ihmisiä, jotka voivat tappaa ruumiin, mutta eivät voi tehdä mitään enempää”. He eivät voi koskea ihmisen sieluun. Kukaan ei ole nähnyt sielua, mutta tutkijat ovat todenneet, että ihmisen kuoltua – eli sielun poistuttua ihmisestä – hänen painonsa laskee. Toiseksi videossa on voitu havaita valon välähdyksen ihmisen kuollessa, eli sielun poistuessa ruumiista.

Juutalaisen Talmudin mukaan ihmisen sielu pysyttelee ruumiin läheisyydessä kolme päivää. Ehkä tämän vuoksi Jeesus viivytteli poissa Betaniasta saapuen sinne vasta neljäntenä päivänä, etteivät juutalaiset olisi voineet väittää Martan ja Marian veljen Lazaruksen olleen valekuolleen, jonka Hän herätti kuolleista. Käytännöllinen Martta totesi kuolleesta veljestään: ”Hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa jo neljä päivää”.

Monet ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan ruumiista poistumisesta. Jotkut kertovat nousseensa sairasvuoteessa makaavan ruumiinsa yläpuolelle tarkkaillen sieltä omaa ruumistaan. Voiko ihminen elää, jos sielu poistuu ruumiista? Jotkut kertovat ”kuolleensa” ja että heidät nostettiin jonnekin toiseen todellisuuteen, jossa he tapasivat kuolleita sukulaisiaan sekä monia ihmeellisyyksiä, myös eläimiä. Lääkärit olivat todenneet heidän kuolleen, koska ruumiin elintoiminnot olivat pysähtyneet. Mutta 10 -15 minuutin kuluttua ”ruumis” heräsi henkiin sielun palattua. Tällaisen matkan kokeneet kertovat, että vaikka paratiisissa vietetty aika oli maallisella kellolla mitaten kovin lyhyt, he ehtivät sinä aikana kokea runsaasti tapahtumia, sillä maapallon aikamääritykset eivät päde siinä todellisuudessa.

Paavali kertoo omasta kokemuksestaan ruumiista poistumisesta näin: ”Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: 14 vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen – oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää. Ja minä tiedän, että tämä mies – oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala se tietää – temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua. Tästä miehestä minä kerskaan, itsestäni en kerskaa, paitsi heikkoudestani”. (2. Kor.12:2)

Tutkijoita on myös kiinnostanut miten saada yhteys tuohon ”toiseen todellisuuteen”, ja sitä on pyritty selvittämään Cernin ydinkiihdyttimen avulla, koska he uskovat voivansa löytää sinne johtavan porttaalin eli oviaukon. Toiseksi he uskovat, että maailma syntyi Higgsin bosonin kautta, ja pyrkivät löytämään sen kiihdyttimensä avulla, toistaiseksi kuitenkin onnistumatta. Tutkijat eivät ilmeisesti ole lukeneet Johanneksen evankeliumin alkua, jossa kerrotaan: ”Alussa oli Sana, ja sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt”. ”Syntyä” Sanan sijaan käytetään toisissa käännöksissä Sanaa ”luoda”. (Kol.1:15-18

Itse en ole kokenut ruumiista poistumista, mutta pian cardial-operaation jälkeen näin kuin näyssä, miten minua johdateltiin tuonelan portille, ja sen jälkeen pois sieltä, koska Taivaan Isä oli päättänyt kutsua minut takaisin maailmaan. Jälkeenpäin olen ajatellut, että se olisi ollut vaivaton siirtyminen pois maailman murheista. Kuoleman läheisyyttä en kokenut missään vaiheessa. Vain kerran häivähti mielessäni, miten perheeni selviytyy, jos minut otetaan pois, sitten sekin häipyi pois.

Monet ihmiset kokevat olevansa kuin vankina ruumiissa. Paavali valittaa kirjeessään roomalaisille: ”Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumista”. Toisessa kirjeessään hän tunnustaa: ”Halu minulla on täältä erota ja olla aina Jeesuksen kanssa. Mutta teidän tähtenne ruumiissa viipymiseni on hyödyllisempi”.

Meidän tulee kuitenkin välttää vähättelemästä Jumalan luomistekoa: Ihmiselle luotiin ruumis ja sielu, johon puhallettiin elämän Henki. Paratiisiin tai tuonelaan otetut sielut odottavat ruumiinsa lunastamista, mikä tapahtuu ruumiin ylösnousemisessa. Paavali muistuttaa eräässä kirjeessään. ”Vai ettekö tiedä, että ruumiinne on Jumalan Temppeli, ja että Pyhä Henki asuu teissä? Joka turmelee Jumalan temppelin, sen Jumala turmelee”.

Koska Pyhä Henki asuu ihmisessä, Hän edustaa sekä Isä Jumalaa että Jeesusta Kristusta, kuten Jeesus lupasi: ”En Minä jätä teitä orvoiksi, vaan Minä ja Isäni tulemme ja asumme teissä”. Täten Jeesus jatkaa työltään kristityissä ja heidän kauttaan, kuten Paavali toteaa: ”Ja minä elän, en enää minä vaan Kristus minussa, ja minkä minä nyt elän lihassa, sen elän Jumalan Pojan uskossa, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä uhriksi minun edestäni”. (Gal.2:20)

Ruumiittomat hengen ovat kateellisia ihmisille, joilla on ruumis, ja siksi pahat henget pyrkivät ihmiseen voidakseen nauttia maailmasta ihmisen kautta. Uskomukset, että pahat henget (demonit) olisivat langenneita enkeleitä, lienee virheellinen. Voimme uskoa, että vaikka tämä tomumajamme ei tule perimään Jumalan valtakuntaa, vaan sen tulee maatua maaksi, sinikopio (bluecopy) siitä on tarkoin tallennettu taivaan arkistoissa. Jokainen sielu saa oman ruumiinsa, mutta kirkastetussa muodossa. Juutalaiseen uskoon kuuluu paitsi sielun pelastaminen myös ruumiin lunastaminen, jonka Jeesus Kristus suoritti ristillä. Esikuvana siitä on juutalaisten esikoispoikien lunastaminen, koska he kuuluvat Jumalalle. (2. Ms.13:13)

IHMISEN kuolema ja sen jälkeinen elämä ovat mysteereitä, käsittämättömiä, ihmisen järjelle, kuten tieto toisesta ulottuvuudesta. Jotkut tutkijat ovat päätyneetkin päätelmissään lopputulokseen, että koko tämä olevaisuus, jonka koemme aistiemme välityksellä, ja jota voimme tutkia teknisillä laitteillamme, on itse asiassa tiekone-perusteinen virtuaalinen kokonaisuus, jota voidaan myös ohjailla näppäinten avulla. Siksi se voidaan jossain vaiheessa kääriä kokoon kuin kirjakäärö. (Jes.34:4; 85:17- 18; 66:22) Se on vain yksi ihmisen selitysyrityksistä muitten joukossa.

Kastel 20.09.2016
Gavriel

http://israelupdate.achlak.net/kirjoja/kaynti-tuonelan-portilla-jatko-osa/