Profeettakoulu – oikein vai väärin?

kirjoittaja Hellevi Su Maalis 24, 2024 9:07 am

Profeettakoulu – oikein vai väärin?

Kysymys:
Haluaisin saada vähän apua mitä tulee profetioihin. Minun uskonyhteisössäni puhutaan paljon siitä, kuinka tärkeää on, että on profeettoja/profeetan virkoja (enemmän kuin mitä puhutaan kuuliaisuudesta Jumalan sanaa kohtaan) ja siksi keskustellaan siitä, jos mahdollisesti voisi pitää profeettakoulun. Jotkut puhuvat kahdenlaisista profeetoista, profeetan virasta sekä profetian lahjasta, jota kaikki voivat pyytää saadakseen sen, ja että juuri siitä profeettakoulussa olisi kyse.

Pelkäänpä, että tästä voi tulla ihmisten korottamista. On paljon Hengen lahjojen määrittelyä ajassamme ja sitä, että täytyy tapahtua asioita. Ja ellei niin tapahdu, niin sitten sitä suoritetaan esiin. Luulen, että kun Jumalan Henki ja Jumalan rakkaus saavat virrata, emme itse aina huomaa sitä vain siksi, ettemme ylistäisi itseämme, vaan siksi, että antaisimme Herralle kunnian. Meidän tapauksessamme minulla on myös tunne siitä, että halutaan ottaa selville tulevia asioita ”profeetalta” siksi, että itse ei tarvitsisi kuunnella.

Jos sinulla on aikaa, olen iloinen sinulta saamastani kommentaarista.

Vastaus:
Hei siellä!

Aivan yleisesti meidän täytyy jokaisessa tilanteessa kysyä itseltämme ”mitä tästä kerrotaan Raamatussa?”. Silloin totean, ettei UT:ssä lue mitään siitä, että pitää ”oppia” puhumaan kielillä, että pitää oppia kuulemaan Jumalan ääntä tai oppia profetoimaan (esim. tekemällä pieniä yksinkertaisia hapuilevia yrityksiä). Tosin VT:n aikana oli profeetan oppilaita, mutta luultavasti ei ollut kyse siitä, että he oppisivat kuulemaan Jumalan ääntä.

Oletettavasti oli kyse siitä heidän luonteidensa muokkaamisesta ja siihen meidän pitäisi keskittyä sen sijaan. Se on nähtävissä, kuinka Samuel sai ohjausta ”uransa” alussa profeettana. Ei kuitenkaan ollut puhe siitä, että oppisi kuulemaan Jumalan äänen, sillä äänen hän kuuli selvästi ja puhtaasti. Se, missä hän sai ohjausta (yhden ainoan kerran pappi Eeliltä), oli, kun hän kohtaisi Jumalan puhuttelun.

UT:n aikana kielillä puhuminen tuli vain ihmisten päälle. Pyhä Henki vain kutsui sen esiin. Ketään ei kehotettu alkaa takerrella joitakin kummallisia äänteitä (ka…ka… ba… ba…) saadakseen jotain käyntiin. Yhtäkkiä se vain tuli. Samalla tavalla tuli profetoiminen, ainakin mitä minä voin ymmärtää. Lue esim. kohdasta:

Apt. 19:6: Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Sekä kielillä puhuminen että profetointi tulivat samalla hetkellä, kun Pyhä Henki tuli heidän päälleen. Ei tässä lue mitään siitä, että Paavali pyysi heitä yrittämään puhua kielillä tai kokeilemaan hiukan profetoimista.

Pyhä Henki vain kuin veti sen esiin, aivan yksinkertaisesti ja rentoutuneena. Miten suloista, kun Jumalan lahjat saavat tulla tällä tavoin! Joten tällä tavalla luulen kaikkien Jumalan lahjojen tulevan. Jos niitä tuotetaan esiin, on ehkä kyse lihallisista ilmaisuista. Pahimmassa tapauksessa kyse on demonisista ilmaisuista. Ja kuten sanot, on tärkeää, ettei se ilmene niin, että me korottaisimme itseämme.

Jos profetoimme väärin, olemme Raamatun määritelmän mukaan vääriä profeettoja, vaikka vain “kokeillaan”. Minä uskon, että ei pidä ”kokeilla” profetoimista. Onhan ennen kuulumattoman vakavaa sanoa jotain toiselle ihmiselle ja sanoa sen olevan Jumalalta, jos se nyt ei ole sitä. Jos profetian saa Jumalalta, uskon sen olevan selvä. Silloin ei tarvitse olla epävarma siitä, onko Jumala puhunut.

Meidän täytyy myös muistaa, että on olemassa pitkiä ajanjaksoja, jolloin Jumala valitsee vaikenemisen uskovien tottelemattomuuden takia. Minä uskon, että elämme sellaista ajanjaksoa juuri nyt. Silloin saamme sen sijaan harhaoppeja ja okkultistisen noususuhdanteen. Silloin yritetään kaikenlaisten metodien ja tekniikoiden kautta ”oppia” hengellisiä armolahjoja. Silloin vallitsee väärien profeettojen ja raamattukoulujen korkeasesonki.

Mutta pitäisi olla korkeasesonki lukea Raamattua ja rukoilla itsenäisesti siellä kotona kammiossa sekä katumuksessa ja kääntymyksessä etsiä Jumalan tahtoa. Minä uskon, että Jumala puhuu meille ajatuksissamme ja johtaa meitä sillä tavoin. Me voimme mahdollisesti tarvita vähän tietoa siitä, että tämä voi olla todellisuutta, mutta se on niin luonnollinen asia, ettemme saa tehdä siitä suurta numeroa. Mutta ajattele myös sitä, että Jumalan äänen kuulemme ehkä ensisijaisesti Raamatun sanan kautta!

Ehkä voi olla hyvä tietää, että uskon Hengen kasteeseen ja armolahjoihin, mutta haluan tämän tapahtuvan Jumalan tavalla. Ja silloin se tulee pitämään yhtä tätä asiaa koskevien Raamatun tekstien kanssa. Olen itse kokenut Pyhän Hengen kasteen ja puhun kielillä, mutta en tee siitä suurta numeroa. Olen saanut sen voimaksi mennä ulos maailmaan siinä kutsumuksessa, joka on minun.

Yksi tätä asiaa koskeva valtavan tärkeä asia on Paavalin opetus. Silloin ajattelen tätä, että Jumalan voima voi virrata meidän kauttamme, jos me olemme kuin särkyneitä saviruukkuja. Tähän täytyy todella kiinnittää huomionsa. En tiedä oletko kuunnellut/lukenut opetukseni koettelemisesta. Siinä otan esiin juuri tämän, missä Jumalan voima virtaa. Katso sivua http://www.bibelfokus.se/visst_skall_vi_prova (linkkiä ei ole suomennettu)

Arvaanpa, että monet, jotka vetävät “profeettakouluja”, ottavat myös hyvän maksun siitä. Jos olisi ollut oikein pitää näitä kouluja, pitääkö silloin ottaa maksua siitä, että oppii kuulemaan Jumalan äänen? Aivan niinhän tehdään juuri New Age – liikkeessä. Joten se vain on kummallista. Mutta nyt en siis usko, että meidän pitää järjestää näitä profeettakouluja. Käytä sen sijaan rahasi ja aikasi tehdäksesi hyvää lähimmäisillesi ja seurustellaksesi Jumalan kanssa siellä kotona kammiossa!

Tässä alempana on jotain esillä siitä, mistä olen puhunut yllä pistekohtina ja Raamatun viittein.

Raamattu ei sano mitään profeettakoulusta.
Raamattu ei sano mitään profetoimisen ”oppimisesta” tai ”kokeilemisesta” (sama koskee kielillä puhumista). Raamattu ei sano mitään siitä, että olisi olemassa ihmisiä, jotka voivat opetella profetoimaan (tai puhua kielillä).

Kun profeetta Samuel nuoruudessaan kuuli Jumalan äänen ensimmäistä kertaa, hänen ei tarvinnut harjoitella äänen kuulemista. Se kuului puhtaasti ja selkeäsi. Se, mihin hän sai apua papilta nimeltään Eeli (yhden ainoan kerran), oli, kuinka hän vastaisi Jumalan puhutteluun. (1. Sam. 3)

Jumalan nimessä profetoiminen on valtavan suuri asia, jota Jumala katsoo mitä suurimmalla vakavuudella. Jos sanoo jotain (Jumalan nimessä), mikä ei ole Jumalasta, on siksi suuri virheaskel. (5. Moos 18:20)

Profetoiminen on armolahja. Lahjaa ei oteta vaan saadaan, kun antaja haluaa antaa sen. Pyhä Henki jakaa lahjojaan niin kuin HÄN haluaa. (1. Kor. 12:11)
Hengen lahjojen pitää olla hyödyksi ja silloin etenkin muille kuin minulle itselleni. (1. Kor. 12:7)

Yksi edellytys sille, että Jumalan voima virtaa meidän kauttamme, on että, olemme pieniä ja heikkoja itsessämme. (2. Kor. 4:7, 2. Kor. 12:10) Emme tarvitse tietoa saadaksemme kielillä puhumisen tai profetoimisen armolahjan. Voimme saada tämän, jos ja kun Jumala haluaa antaa sen, sen näemme monesta kohtaa Apostolien teoista. Tieto voi tehdä meistä itseämme täynnä olevia niin, että Jumala ei halua käyttää meitä. (1. Kor. 8:1, 1. Kor. 1:17)

Näemme VT:stä Raamatussa, että voi olla ajanjaksoja, jolloin Jumala valitsee olla hiljaa kansansa tottelemattomuuden takia. Silloin eivät mitkään ”profeettakoulut” auta vaan ainoastaan kääntymys, katumus, synninhätä ja Jumalan ja hänen tahtonsa etsiminen. Jumalan ja hänen tahtonsa etsimistä emme tee raamattukouluissa vaan kotona kammiossamme ja lukemalla Raamattua. (5. Moos. 4:29, Ps. 14:2, Ps. 34:19, Ps. 51:19, Miika 6:8

Laita rahasi ja aikasi siihen, joka on enemmän linjassa Jumalan ja hänen tahtonsa kanssa kuin profeettakouluihin. ( esim. Jaak. 1:27)
Tässä oli muutamia ajatuksiani. Toivottavasti löydät jotain ohjausta tästä.

/Lennart

Kieli
Suomi

https://bibelfokus.se/fi/qa/q49