Yhdenvertaisuuslaki Suomessa

kirjoittaja jarrut Pe Helmi 10, 2017 9:08 am

Lainsäädäntö

Suomen Perustuslain 6§:n mukaan: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”[6]

30.12.2014 annettu yhdenvertaisuuslaki (YhdenvertL 3:6) kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.[7] Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi se laskee syrjinnäksi häirinnän, kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä.

Myös työsopimuslaki (2 luku 2§) ja rikoslaki (11 luku 11§ ja 47 luku 3§) kieltävät syrjinnän samantapaisilla perusteilla[8]

Euroopan unioni on hyväksynyt erityisen syrjimättömyysdirektiivin[9], joka on voimassa Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla. Suomen työministeriön JOIN-hanke[10] antaa kyseistä direktiiviä täsmentävän esimerkin sallitusta syrjinnästä, jossa suomen kielen taitoa voidaan vaatia peruskoulun opettajalta, mutta ei siivoojalta. Direktiivin perusteella Suomeen on perustettu Työministeriön yhteydessä toimiva syrjintälautakunta, joka voi kieltää syrjiväksi katsotun menettelyn. Kiellon tueksi voidaan asettaa uhkasakko. Syrjintälautakunnan toimivaltaan kuuluu ainoastaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä määritellään ihmisoikeusloukkaukseksi[11].
Yleisyys

Yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintää tai häirintää, asia käy ilmi keväällä 2008 tehdystä Eurobarometri-kyselystä. Syrjintää on kokenut 15 prosenttia kansalaisista viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjinnän aihe on ikä tai sukupuoli. Etnisten vähemmistöjen jäsenistä monet kokevat syrjintää.

Lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa tietävänsä oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän kohteeksi. Tämä on eurooppalaisittain paljon, sillä koko EU:ssa vain kolmannes on selvillä oikeuksistaan. Suomalaiset ovat tyytyväisiä maansa tasa-arvopyrkimyksiin. Lähes kaksi kolmasosaa luottaa, että valtiovalta tekee parhaansa estääkseen syrjintää. EU:ssa tätä mieltä on vain kolmannes ihmisistä.

Suurta osaa suomalaisista häiritsisi, jos naapuriin muuttaisi romani. Vähiten närää herättäisi vammainen naapuri. Suomalaisilla on kuitenkin muita EU-kansalaisia useammin tuttavanaan romani. Lisäksi lähes joka toisen tuttavapiiriin kuuluu maahanmuuttaja tai muu toiseen etniseen ryhmään kuuluva [12].

Katso myös

Asiakkaan syrjintä
Ihmisoikeudet alueittain ja maittain
Ikäsyrjintä
Julistus kaikkinaisen uskontoon ja elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta
Kastilaitos
Kerjäläiset
Positiivinen syrjintä
Rasismi
Romanit
Somalit Suomessa
Syrjäytyminen
Työsyrjintä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Syrjint%C3%A4

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30