Hengellisyyteen liittyviä pelkoja

kirjoittaja Vierailija Ma Loka 11, 2021 5:10 am

Teologi Aila Ruoho UUT:n seminaarissa: ”Hengellisten pelkojen taustalla on uskonnollisen yhteisön hengellisen opetuksen sisältö”

Julkaistu 3.2.2016 UUT ry

Teologi, tietokirjailija Aila Ruohon esitys UUT:n vanhoillislestadiolaisuus murroksessa? -seminaarissa 2.12.15 käsitteli hengellisyyteen liittyviä pelkoja.

Ruohon kirjojen aiheet ovat käsitelleet suljettujen uskonyhteisöjen sisällä olevia pelkoja, suurperheestä johtuvia haasteita ja karttamiskäytäntöä. Kirjassa Usko, toivo ja raskaus (2014) käsitellään naisen ja lasten asemaa vanhoillislestadiolaisuudessa ja Päästä meidät pelosta kirjassa (2013) hengellistä väkivaltaa. Vartiotornin varjossa (2015) kirjassa käsitellään mm. Jehovan todistajien karttamiskäytäntöä.

Ruohon kirjojen informantit ovat kertoneet kohtaamistaan hengellisistä peloista, jotka ovat olleet erilaisia ikäryhmästä riippuen. Ruoho näkee, että hengellisten pelkojen taustalla on uskonnollisen yhteisön hengellisen opetuksen sisältö ja tästä esimerkkinä erityisesti vanhoillislestadiolaisuuden eksklusiivinen ”vain me pelastumme” -oppi. Kun pelastus rajataan uskonyhteisön sisäpuolelle, ulkopuolisesta maailmasta tulee uhka ja kaikki pahuus pyritään sijoittamaan mielikuvissa oman yhteisön ulkopuolelle. Pelkoa voi herättää myös uskonyhteisön vaatimus kuuliaisuuteen ja se oletus, ettei uskonnollinen yhteisö voi erehtyä.

Ruoho nosti esityksessään esiin eri ikäkausien pelkoja:

Lapsuudenaikaisia pelkoja voi olla maailmanlopun, helvetin tai tulimeren pelko. Mikäli lapsille ei ole järjestetty omaa ohjelmaa seurapuheiden ajaksi, he voivat kuulla seurapuheissa asioita, jotka voivat pelottaa pientä lasta. Lapsi ei välttämättä osaa käsitteellistää kuulemaansa ja puheet sielunvihollisesta tai helvetistä voivat aiheuttaa painajaisia ja ahdistusta. Lapsi saattaa pelätä sitä, jos hän ei ole ollut tarpeeksi kiltti ja ei pääsekään taivaaseen. Lapsi voi myös pelätä kadotukseen joutumista oman läheisen kohdalla; entä jos joku hänen läheisistään ei pääsekään taivaaseen vaan joutuu tulimereen? Yhteisön opetukset esimerkiksi Jeesuksen toisesta tulemisesta on voitu kokea pelottavana: mitä, jos Jeesus tulee kuin varas yöllä? Jotkut lapset olivat pelänneet iltaruskoa, koska Raamatussa sanotaan, että iltarusko ja Jeesuksen toinen tuleminen liittyvät yhteen. Lapsi saattaa myös pelätä sitä, että muut perheenjäsenet temmataan taivaaseen ja hän jää yksin. Isossa perheessä kasvava vanhoillislestadiolaisen perheen lapsi saattaa pelätä äidin tai vanhempien terveydentilan ja jaksamisen puolesta. Kuka pitää huolta, jos äiti tai vanhemmat sairastuvat tai eivät jaksa hoitaa? Lapsella voi olla synninpäästöön liittyviä pelkoja; jos kaikki synnit eivät olekaan annettu anteeksi, tai entäpä jos syntejä ei saa enää anteeksi? Suurta pelkoa voi aiheuttaa myös pelko Pyhän Hengen pilkasta, jota ei Raamatun mukaan saa anteeksi. Ongelmana on se, ettei kukaan oikein tiedä, mikä lopulta on Pyhän Hengen pilkkaa, joten jo tämä voi aiheuttaa lapselle epätietoisuutta ja pelkoa, Ruoho kertoo.

Nuoruusajan pelkoja ovat olleet pelko siitä, löytääkö sopivaa kumppania omasta uskonyhteisöstä. Toisaalta voi olla syyllisyys ja pelko seurustelusta tai siitä, ettei ehdi naimisiin tai saada lapsia ennen maailmanloppua. Nuoret naiset voivat pelätä mahdollista tulevaa vastuuta ja jaksamistaan suurperheen äitinä. Nuoret miehet voivat taas pelätä omaa jaksamistaan suuren perheen elättäjänä. Toisaalta voi olla pelkoa siitä, mitä tapahtuu jos hylkää oppimansa uskon, miten sosiaaliset suhteet kestävät tai miten pystyy rakentamaan uutta identiteettiä? Ruoho toteaa.

Aikuisuuden pelot liittyvät paljolti vanhemmuuteen. Naisilla pelot voivat liittyä raskaaksi tulemiseen tai raskauteen ja synnytykseen. Useat raskaudet, raskauteen liittyvät pahoinvoinnit, riskit ja oma terveydentila voivat herättää monenlaisia pelkoja. Pelko kasvatusvastuusta ja tai koko omaa elämäntilannetta kohtaan voi olla vahva. Väsymys, mielenterveyden horjuminen, lapsen vahingoittaminen tai pelko kertoa puolisolle raskaudesta voivat olla raskaita kestää. Aikuiset saattavat myös pelätä hoitokokouksia tai puhutteluja, jos heillä on uskonnollisen yhteisön yleisestä linjasta eriäviä mielipiteitä. Puhuttelun pelko voi olla niin voimakas, ettei omia todellisia ajatuksia uskalleta kertoa kuin tarkkaan valitulle joukolle, ei ehkä edes omalle puolisolle.

Voiko hengellisyyteen liittyviä pelkoja lievittää?

Ruoho nostaa esiin avoimen keskustelukulttuurin tärkeyden ja mahdollisuuden puhua kaikista omista tunteistaan, myös kielteisistä. Lisäksi lasten ikätasoinen huomioiminen uskonyhteisöissä olisi tärkeää. Aikuisten tulisi selittää lapsille seuroissa kuultuja vertauksia ja kielikuvia ja säännöllisesti kysyä, onko lapsi kuullut uskonnollisen yhteisön piirissä jotakin sellaista mikä pelottaa häntä. Avoimen keskusteluyhteyden luominen ja pitäminen lapseen on erittäin tärkeää. Raskauteen ja äitiyteen liittyvissä peloissa olisi tärkeää keskustella yhteisön sisällä siitä, olisiko mahdollisuus ehkäistä ilman syyllisyyttä.

https://www.uskontojenuhrientuki.fi/643-2/

kirjoittaja Vierailija Ma Loka 11, 2021 5:13 am

Huomattavaa on, että ”Hengellisten pelkojen taustalla on uskonnollisen yhteisön hengellisen opetuksen sisältö”
koskee niin helluntailaisuutta kuin kirkollisia. Kirjoitus on julkaistu 2016 luvulla, MUTTA KÄYTÄNTÖ ON TÄNÄÄNKIN SAMA, VAIKKA OLLAAN 2021 LUVULLA.

Hengellisyyteen liittyviä pelkoja

Hengellisyyteen liittyviä pelkoja

Teologi Aila Ruoho UUT:n seminaarissa: ”Hengellisten pelkojen taustalla on uskonnollisen yhteisön hengellisen opetuksen sisältö”Julkaistu 3.2.2016 UUT ry

Vs: Hengellisyyteen liittyviä pelkoja

Teologi Aila Ruoho UUT:n seminaarissa: ”Hengellisten pelkojen taustalla on uskonnollisen yhteisön hengellisen opetuksen sisältö”

Julkaistu 3.2.2016 UUT ry