Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden

kirjoittaja Vierailija Su Syys 24, 2023 7:30 am

Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden
17. sunnuntai helluntaista 24.9.
2. kor. 4:7–14

Päivän epistolateksti jatkaa Paavalin esitystä apostolin virastaan, joka alkaa toisen luvun jakeesta 14 ja päättyy oikeastaan vasta viidennen luvun lopussa. Hän joutuu puhumaan itsestään ja kutsumuksestaan pitkään, koska Korintin seurakunta oli kääntynyt häntä vastaan ja ajautunut toisenlaisten apostolien hoivattaviksi.

Nuo ns. superapostolit hakivat menestystä, vaikutusvaltaa ja rikkauksia. Heille todellisen ja aidon apostolaatin tunnusmerkki oli suuruuden ja voiman näyttämistä tai osoittamista.
Siksi Paavalin toiminta näytti heistä ihan kurjalta. Kyllä hänkin puhui kirkkaudesta, jopa suuremmasta ja paremmasta kuin Mooseksella oli (luku 3). Hän edusti uuden liiton virkaa, johon liittyi ”ylenpalttinen loisto” (3:7–11). Hän ei kuitenkaan käytännössä näyttänyt olleen ”sanojensa mittainen” mies. Hän joutui vaikeuksiin. Häntä ajettiin takaa ja vainottiin. Hänen puheensa oli perin surkeaa kuunneltavaa. Hänen esiintymisestään puuttui se jokin.

Hänen ilmaisutaitonsa ei vakuuttanut. Ei siis ole kummallista, että hän ajautui
altavastaajan asemaan ja puolustuskannalle itseään isompia ”kavereita” vastaan.Paavali puhuu ensin lähinnä itsestään ”me-muodossa” (4:7–11). Vasta sitten hänen puheensa kääntyy hetkeksi kirjeen vastaanottajiin (4:12). Alkuun on puhetta kärsimyksistä, mutta pian puhe siirtyy kuoleman pohdinnaksi (4:7–12) ja edelleen ylösnousemuksen varmaan toivoon (4:13–14).

On lisäksi tärkeää panna merkille, että teksti mainitsee Jeesuksen nimen jopa kuusi kertaa. Häntä ei tällä kertaa kutsuta esim. Kristukseksi, vaan painotetaan hänen maanpäällistä elämäänsä, joka päättyi kärsimykseen ja kuolemaan. Myös hänen ylösnousemustaan korostetaan. Tässä kaikessa on kuin kaikuja evankeliumin kertomuksista. Tekstin rakenne
ja kokonaisuus antaa jo aavistuksen sen pääsisällöstä ja -tarkoituksesta.

Kun Paavali siis toimii apostolin virassa, hän ei vain julista evankeliumia, vaan elää sitä todeksi itsekin. Saarnatessaan Jeesusta hän ei vain kerro tämän kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Paljon enemmän! Paavali käy itse asiassa läpi samat vaiheet kuin Herransa aikanaan. Myös hän kärsii ja tekee kuolemaa. Tarkkaan ottaen ilmaus ”Jeesuksen kuolema (j. 10: nekrōsis, ei thanatos) tarkoittaa hänen kuolemaansa johtanutta tapahtumasarjaa tai koko hänen kuolemantilaansa.

Sitä Paavali ”kantaa mukanaan” ruumiissansa. Kreikassa tässä käytetty preesens ilmentää jatkuvaa toimintaa. Samaa keskeytymätöntä toimintaa korostavat ilmaukset ”kaikessa” (j. 8, ”aina” (j. 10) ja ”alati” (j. 11). Siksi apostolaattiin kuuluvat kärsimykset eivät osoittaudu joksikin ”epänormaaliksi” ilmiöksi tai suoranaiseksi häiriöksi, jota korinttilaisten pitäisi kummeksua ja torjua.

Päinvastoin ne ovat sitä samaa kärsimystä, mistä evankeliumit kertovat välttämättömänä osana Vapahtajan kutsumusta. Jos hänen piti tulla kirkkauteensa ristin häpeän kautta
tai jos hänet kirkastettiin jopa ristin häpeässä (näin Johanneksen evankeliumissa), samoin uuden liiton viran kirkkaus toteutuu juuri apostolin kokemissa häväistyksissä. Niissä ei lopulta ole mitään hävettävää tai hävittävää. Näin 2. Kor. 4 jatkaa siitä, mihin 2. Kor. 3 jäi.

Siksi Paavali ei saarnannut evankeliumia huolimatta heikkoudestaan, vaan nimenomaan heikkoudessaan tai heikkoutensa kautta (ks. esim. 1. Kor. 2:1–5 ja Gal. 4:13–15). Selvyyden vuoksi ja väärinymmärrysten välttämiseksi sanottakoon vielä, ettei hän väitä olevansa itsessään heikko, mutta Kristuksessa vahva.

Juuri Kristuksessa hän on heikko! Luit täysin oikein. Lue sama uudestaan, sillä niin on kirjoitettu jakeessa 2. Kor. 13:4. Kristus oli heikko, kun hänet ristiinnaulittiin, mutta nyt hän elää Jumalan voimasta. Samoin Paavali on heikko hänessä, mutta elää hänen kanssaan Jumalan voimasta. Jos apostolin tai kristityn elämässä Jeesuksen ylösnousemus irrotetaan hänen ristinkuolemastaan, menetetään apostolisen viran ja kristillisen uskon kaltaisuus Kristuksen kanssa.

Silloin seuraavat monet väärät opit ja vääristävät opetukset. Näin oli käymässä Korintissa.
halveksittiin Paavalia ja hänen apostolisuuteensa kuuluvia kärsimyksiä. Hänet koettiin tyhjänä mitättömyytenä. Hänen sijaansa ihastuttiin paljon enemmän superapostoleihin ja heidän kunniansa teologiaan.

Paavalin rakkaudellinen mielenlaatu halveksijoitaan kohtaan ilmenee kauniisti jakeessa 12. Olisihan hän voinut jatkaa jotenkin siihen tapaan, että ”näin on myös teidän elämässänne” eli Kristuksen kuolema ja elämä kertaantuu jokaisen kristityn kohdalla. Hän kuitenkin kirjoittaa toisin ja keskittyy apostolinvirkansa tehtävään.

Siinä hän antautuu kuolemalle, jotta korinttilaiset pääsisivät elämään. Hän julistaa evankeliumia henkensä kaupalla, ettei heidän tarvitse menettää henkeään turhan panttina: ”kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä”. Tällaista sydämellistä mielenlaatua ei superapostoleilla ollut. He ajattelivat itseään eivätkä kuulijoitaan.

Samalla korinttilaisten pitäisi ymmärtää, että halveksimalla Paavalia ja hänen kuolonjuoksuaan, he unohtavat kokonaan, että heidän oma autuutensa perustuu juuri hänen valmiuteensa nöyrtyä ja uhrata itsensä heidän edestänsä. Jos se ajatus ei synnytä vastarakkautta, niin mikä sitten?

Viimeiseksi Paavali korostaa, että uskonvarmuus perustuu kirjoitettuun sanaan (Jumalan ilmoitukseen), josta kuuluu etsiä ja löytää Kristus. Hänen ylösnousemuksensa avaa kaikki kirjoitukset (j. 13–14). Vanhaa testamenttia voi lukea niin kuin juutalaiset lukivat, etsimättä ja löytämättä Messiastaan.

Näin teologisessa tiedekunnassa opetetaan yhä lukemaan. Kristitty on kuitenkin oppinut lukutaitonsa Hengen Akatemiassa. Siksi hän puhuu sitä kieltä, jota siellä opetetaan.

Timo Laato
L-SRY:n pastori, TT, FM, Nakkila
https://sti.fi/wp-content/uploads/2023/06/sa23_4.pdf

Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden

Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden

Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden17. sunnuntai helluntaista 24.9.2. kor. 4:7–14

Oikea apostoli on surkea apostoli kuulijoittensa tähden
17. sunnuntai helluntaista 24.9.
2. kor. 4:7–14