Heikot ja hiljaiset terveydenhuollossa - toteutuuko ihmisarvo, entä oikeudenmukaisuus?

Arkadiankatu 3
00102 Eduskunta
Puhelin: (09) *4321
Faksi (09) 432 2268
Sähköposti:
oikeusasiamies(at)eduskunta.fi


Heikot ja hiljaiset terveydenhuollossa - toteutuuko ihmisarvo, entä oikeudenmukaisuus?

Oikeusasiamies Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan 10-vuotisjuhlaseminaarissa 8.10.2008

Arvoisat kuulijat

Terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa potilaalle hyvää, edistää terveyttä, parantaa sairautta, lievittää kärsimyksiä. Miten tämä terveydenhuollossa parhaalla mahdollisella tavalla toteutuu, siitä lienee kyse terveydenhuollon eettisissä pohdinnoissa. Yhteiskunnan ja terveydenhuollon kehitys tuo kaiken aikaa mukanaan uusia kysymyksiä, joihin on pyrittävä löytämään ratkaisuja myös näiden pohdintojen avulla.

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta on osoittautunut näissä keskusteluissa tärkeäksi elimeksi. Se on 10 toimintavuotensa aikana ottanut kantaa lausunnoin, julkaisuin, aloittein ja keskusteluin moniin tämän päivän polttaviin eettisiin kysymyksiin: vaikeavammaisten lasten elvytykseen, poikien ympärileikkaukseen, arjen medikalisoitumiseen, hedelmöityshoitoihin, geeniseulontoihin, oikeudenmukaisuuteen terveydenhuollossa - vain eräitä esimerkkejä mainitakseni. Sen toiminta on mielestäni osoittanut, miten tarpeellista ja arvokasta tämän tyyppinen, laaja-alaiseen asiantuntemukseen ja ymmärrykseen perustuva vaikeiden asioiden pohdinta on tämän päivän monimutkaisessa ja yksilökeskeisessä maailmassa ja asioiden kiireisessä valmistelussa ja päätöksenteossa.

Myös tämän 10-vuotisjuhlaseminaarin aihe on tärkeä ja ajankohtainen: Heikot ja hiljaiset terveydenhuollossa. Tiedämme, että usein toisten jalkoihin jää niiden etu, jotka eivät huuda turuilla ja toreilla. Julkisuus vie kyllä merkittävällä tavalla asioita eteenpäin. Sitä osaavat monet käyttää hyväkseen, monet myös yhteiseksi hyväksi, kaikki eivät. Heistä ja heidän ihmisarvostaan terveydenhuollossa on tärkeätä keskustella.

Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa on vaativa ja vaikea kysymys. Perusoikeusnäkökulmasta katsottuna oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa on ennen kaikkea yhdenvertaisuutta: yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa ja hoitoonpääsyssä, yhdenvertaisuutta yksittäisissä hoitoratkaisuissa ja hoidon laadussa ja erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista silloin, kun kyseessä ovat ns. haavoittuviin ryhmiin kuuluvat henkilöt: vanhukset, lapset, vammaiset, sairaat ja syrjäytyneet.

Lopulta kyse on mielestäni pelkistetysti siitä, onko jokainen ihmiselämä yhtä arvokas. Onko vanhuksen elämä yhtä arvokas kuin nuoren? Onko vaikeasti vammaisen elämä yhtä arvokas kuin lapsiperheen äidin? Ovatko kuolemansairaan ihmisen päivät arvokkaita? Jos kaikkien elämä ei ole yhtä arvokas, minkä opin ja aatesuunnan mukaan ihmiselämän arvo määrätään?

Historian hirveiden kokemusten opettamina me ajattelemme, että jokainen ihmiselämä on ainutlaatuinen ja yhtä arvokas ja että tämä tulee turvata lain säännöksin ja kansainvälisin ihmisoikeussopimuksin. Tälle ajattelulle perustuvat myös ne kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on sitoutunut.

Myös oma perustuslakimme rakentuu ihmisarvon kunnioittamiselle, oikeudenmukaisuudelle sekä ihmisten oikeuksien ja vapauksien turvaamiselle.

Ihmisten yhdenvertainen kohtelu ja ihmisarvon loukkaamattomuus ovat oikeusjärjestelmämme kulmakiviä. Perustuslakimme velvoittaa kaikkien ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun alkuperästä, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tms. riippumatta. Terveydenhuollon lainsäädännössä ei ole säännöksiä, jotka oikeuttaisivat poikkeamaan näistä periaatteista. Perustuslaki oikeuttaa myös fyysiseen vapauteen ja tahdon vapauteen. Tahdonvapaus, itsemääräämisoikeus, on terveydenhuollossa keskeinen elementti.

Julkinen valta on puolestaan velvoitettu, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, turvaamaan jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistämään väestön terveyttä. Myös tässä kohden pätevät yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset. Julkinen valta - niin valtio kuin kunnatkin - ovat myös velvoitetut tosiasiallisesti ja aktiivisin toimin toteuttamaan perusoikeudet.

Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo terveydenhuollossa ovat siis paitsi eettinen kysymys, myös mitä suurimmassa määrin oikeudellinen kysymys.

Viime vuosikymmenen aikana terveydenhuoltoa on ohjattu informaatio-ohjauksella. Terveydenhuollon lainsäädäntöhän on pääosin ns. puitelainsäädäntöä, joka on säädetty aikana, jolloin toimintaa ohjattiin lainsäädännön ohella suunnittelujärjestelmillä, joiden puitteissa määrättiin valtionosuuden maksamisesta. Tämä järjestelmä purettiin vuonna 1993, kun uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan. Vuonna 1995 toteutettu perusoikeusuudistus on merkinnyt aikaisempaa paljon voimakkaamman yksilökeskeisen näkökulman tuomista myös terveydenhuollon lainsäädäntöön.

Kirjoitu kokonaisuudessaan täällä
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=487

Minkälaisen kohtelun saavat esim. psyykkisiä sairauksia potevat,
epäedustavat, työttömät,  koulusivistystä vaille jääneet,
sekä monet maahanmuuttajat, jotka tulevat tänne sotien raatelemina ?

Entä vanhukset, ketkä  eivät edes uskalla
valittaa huonoa kohtelua, ettei se hoitohenkilökunnan taholta
mene vieläkin huonommaksi, ettei valittajalle kosteta vieläkin
tylymmällä kohtelulla?

Samalla tavalla kuin sairas on terveydenhoitoaparaatin armoilla,
on avuntarpeessa oleva yhteiskunnan avunsaannin armoilla,
jossa sosiaalihenkilökunta saavat käyttää valtaansa.

Ihmisystävällisyys on laskusuunnassa,  jos ei  jo puutu  kokonaan.
Harvat eivät enää jaksa edes ajatella oikeudenmukaisuutta tai ihmisarvoansa,
kun on pakko saada apua.

Tylyä ja kovakouraista ihmisarvoa alentavaa kohtelua moni on saanut
osakseen myös uskovaisiksi itseään kutsuvien auttajien taholta.

Pitääkö  kauhistella kun Parantumattomasti sairaat tai vanhukset pyytävät armokuolemaa?
Pitääkö kauhistella lisääntyviä itsemurhia?

Avuntarvitsijoitten määrä on yhä enentyvässä määrin noususuunnassa,
ihmisystävällisyys ja oikeudenmukaisuus ei ole.
Toteutuuko ihmisarvo?

Minulla  on kokonainen suuri suku ja ystäviä ja tuttavia Suomessa,
joten saan tietää yhtä ja toista yhteiskunnallisista ja terveydenhuoltoalan asioista.
Tänne Ruotsiin voi tilata päivän lehtiä Suomesta, ja niistä
saa tietoutta ja nettikin on olemassa, ei tarvitse omasta päästä
keksiä asioita.

Mutta  jokainenhan  kokee asiat eri tavalla.

Minulla on tuoreessa muistissa
syöpäsairaan äitini kohtelu kotipaikkakuntantani
sairaalassa Etelä-Pohjanmaalla Suomessa.
Elleivät sisarukseni olisi muuttaneet häntä toiseen sairaalaan
olisi hän kuollut hoitohenkilökunnan välinpitämättömyyteen.
Veljeni halusi tehdä siitä lehtijutun, mutta äiti ei antanut lupaa, koska
pelkäsi seurauksia.  Kysymys ei myöskään ole siitä,
että äiti olisi ollut hankala potilas, päinvastoin.
Tämä nyt vain oman perheen kokemuslistalta.



Arvostettu brittilehti Suomesta: Korkeat murha- ja itsemurhatilastot ja valtavasti aseita

Brittiläinen The Guardian -lehti lyttää jutussaan Pohjoismaiden yllä leijuvan unelmautopian. Myös Suomi saa tiukkaa tylytystä osakseen.


The Guardian -lehden mukaan Pohjoismaiden idylli on viehättänyt maailmaa jo tovin. Muun muassa tanskalaisten loistavat televisiosarjat, ruotsalaisten dekkarit ja suomalainen koulujärjestelmä ovat saaneet muut maat huokailemaan ihastuksesta.

Mutta nyt lehti on päättänyt paljastaa "karun totuuden skandinaavisesta utopiasta".

Suomea käsittelevän osion aluksi toimittaja kertoo suhtautuvansa lämpimästi meihin käytännönläheisiin suomalaisiin, joiden huumorintaju on yhtä kuiva kuin Saharan autiomaa. Mutta sen jälkeen alkaa tykitys:

1. Suomessa on valtavasti aseita
Ainoastaan Amerikassa ja Jemenissä omistetaan enemmän aseita kuin Suomessa.

2. Suomessa on vaarallista
Suomessa on koko läntisen Euroopan korkeimmat murhatilastot.

3. Karut itsemurhatilastot
Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin missään muualla Pohjoismaissa.

4. Alkoholismi kukoistaa
Alkoholi on miesten yleisin kuolinsyy Suomessa.

5. Suomessa naureskellaan väkivallalle
Viikonloppuöisin suomalaiset tappelevat, mutta seuraavana päivänä asialle vain nauretaan.

6. Pornolehtipaperi on suomalaisten vientivaltti
Nokian menetyksen jälkeen taloutemme on yhä enemmän paperiteollisuuden varassa. Ja tällä hetkellä paperin vienti vetää lähinnä itänaapurimme pornolehtien ansiosta.

Mutta eivätpä armaat naapurimmekaan selviä täysin kuivin jaloin. Esimerkiksi kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa korkealle nousseiden tanskalaisten muistutetaan olevan kärkimaita myös masennuslääkkeitä popsivien tilastoissa, ja ruotsalaisten nuorten sanotaan pitävän omia maanmiehiään kateellisina, epäluotettavina ja jäykkinä.

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/arvostettu_brittilehti_suomesta_korkeat_murha_ja_itsemurhatilastot_ja_valtavasti_aseita


Kun masennuslääkkeidenkin käyttö Suomessa on viimevuosien aikana kymmenkertaistunut, niin
mitähän se sanoo ihmisten hyvinvoinnista, ja terveydenhuoltotarpeesta, jonka toivon
todellakin olevan hyvän vai ymmärtääkö jokainen HYVÄN omalla tavallaan, persoonasta riippuen?

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/masennuslaakkeita-on-maaratty-ihan-pienillekin-lapsille/1901314

Nostan tämän aiheen pyynnöstä.

Liitän tähän samalla:

Kantelu oikeusasiamiehelle

Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja.

Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.

Kantelun tutkinta on maksutonta. Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta.

Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.


http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx

Rikoksen uhrin oikeuksiin parannuksia



1.3.2016

Oikeusministeriön tiedote 7.1.2016



Rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua parannetaan lainsäädäntömuutoksilla, joilla pannaan täytäntöön EU:n ns. uhridirektiivi. Uudistukset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2016.

Poliisin ilmoitusvelvollisuutta uhrin oikeuksista esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä laajennetaan. Uhrille on myös ilmoitettava mahdollisuudesta saada tukea ja suojelua. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi rikoksen uhrille suunnattuja tukipalveluja.

Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuneen rikoksen tai seksuaalirikoksen uhrilla on halutessaan oikeus saada ilmoitus vangin tai tutkintavangin vapauttamisesta ja tietyin edellytyksin muusta vankilasta poistumisesta. Uudet säännökset koskevat laissa erikseen lueteltuja rikoksia, joissa ilmoittamista voidaan pitää perusteltuna rikoksen luonne ja vakavuus huomioon ottaen. Edellytyksenä on, että ilmoittamisesta ei arvioida aiheutuvan vaaraa vapautettavan hengelle tai terveydelle.

Uhrin tulee ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle, jos hän haluaa saada tiedon vapautumisesta. Nykyisinkin viranomaiset voivat tietyissä uhkatilanteissa ilmoittaa uhrille vapautumisesta, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

Uutta on, että poliisin on tehtävä uhrista yksilöllinen arviointi haavoittuvuuden tunnistamiseksi. Tällöin on myös arvioitava, mitä erityistoimenpiteitä tarvitaan uhrin suojelemiseksi lisäkärsimykseltä, kun asiaa käsitellään esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Uhria voidaan esimerkiksi kuulla oikeudenkäynnissä näkösuojan takaa tai videoneuvottelun avulla.

Oikeutta asiakirjojen käännöksiin laajennetaan. Uhrilla on pyynnöstään oikeus saada käännös mm. esitutkinnan lopettamista tai syyttämättä jättämistä koskevasta päätöksestä. Asiakirjat voidaan kääntää myös suullisesti, jollei uhrin oikeusturva edellytä kirjallista käännöstä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen, puh. 02951 50438
sähköposti: etunimi.m.sukunimi@om.fi

Jos jonkun kohdalle ei ole sattunut kaltoin kohtelua terveydenhuollossa,
ei se välttämättä todista että sitä ei olisi olemassa. Onhan joukossamme
toki varakkaitakin ihmisiä, jotka voivat kustantaa itselleen ja omaisilleen
yksityissairaaloita ja yksityislääkäreitä, pelkästään siitä syystä, että
ei tarvitse jonottaa sen avun saamisen kanssa.
Varaton saa pitkään säästää eläkerahoistaan yksityislääkäriä varten,
että pääsee ihmisystävällisten ihmisten käsiin, elämänsä
loppusuoralla. Se, että hoitohenkilökunnalla on aikaa vastata
kysymyksiin - kelloa vilkuilematta, on jo apua hänelle,
joka on jäänyt ulkopuolisten avun varaan.

Miten on, pitääkö siitä ihmisystävällisyydestäkin nykyisin maksaa,
onko se monien niin sanottu kutsumustyö-kin rahakysymys?

Kysyn myös siksi, kun monella vanhuksella on Hälytys puhelin,
josta he maksavat joka kuukausi, että ympäri vuorokauden
olisi sitä apua saatavissa, kun kipukohtaukset tulevat ylivoimaiseksi
kestää yksin.

Ystäväni täällä Hälytti keskellä yötä, kun kipukohtaukset yllättivät,
viereisen talon sairasosaston päivystvää henkilökuntaa
sai pitkään odottaa puhelimeen, eikä heistä kumpikaan
voinut häntä auttaa koska lääke, joka olisi voinut
auttaa, oli loppunut osaston lääkekaapista.
Olisi kestänyt vain 5- minuuttia jos joku heistä olisi
viitsinyt tulla hänen luokseen, vaikka ei niitä lääkkeitä
ollutkaan, mutta niin ei tapahtunut.

Apu ei ole itsestään selvää, vaikka avunsaamisesta etukäteen maksetaan,
se on kuitenkin viime kädessä ihmisen "hyvän" tahdon varassa.