Uskontojen uhrien tuki UUT ry/Uskonyhteisöt

kirjoittaja Hellevi Raitosalo To Kesä 09, 2016 2:46 pm

Uskonyhteisöt

Meillä on omat säännöllisesti kokoontuvat vertaistukiryhmänsä seuraavista uskonnollisista yhteisöistä irtaantuneille:

Helluntailais-karismaattinen kristillisyys
Jehovan todistajat
Mormonit
Esikoislestadiolaisuus
Vanhoillislestadiolaisuus

Uskontojen uhrien tuki UUT ry on saanut lukemattomia yhteydenottoja erilaisiin uskonyhteisöihin liittyen 25 vuoden historiansa aikana. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa on n. 1000 erilaista rekisteröityä uskonnollista yhteisöä. Hengellistä väkivaltaa voi esiintyä missä tahansa uskonnollisessa yhteisössä. Jos taustaltaan samoista uskonnollisista yhteisöistä ottavia ihmisiä on jo ryhmällisen verran, voimme perustaa uusia vertaistukiryhmiä käsittelemään juuri näistä uskonnollisista yhteisöistä irtaantuneiden kysymyksiä. Jokaisessa uskonnollisessa yhteisössä on omat erityispiirteensä ja vertaistukiryhmissä samaa kokeneet ymmärtävät kunkin uskonnollisen yhteisön erityispiirteitä ja niistä syntyviä yksilöiden kokemia ongelmia. Ota siis rohkeasti yhteyttä!

Alle on kerätty on erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, joiden sisällä olleet tai olevat ihmiset ovat kaivannet vertaistukea. Lista ei ole kattava, vaan olemme esimerkinomaisesti koonneet esille erilaisia yhteisöjä, joista olemme viimeisen viiden vuoden aikana saaneet yhteydenottoja. Jos haluat etsiä enemmän tietoa näistä tai muista uskonnollisista yhteisöistä, Uskonnot Suomessa -sivuilta löydät yleistietoa hyvin monista erilaisista uskonnollisista yhteisöistä.

Adventistit
Arken (Arkki)
Elävät vedet
Brahma Kumaris
Buddhalaisuus
Cityseurakunta
Erilaiset New Age -liikkeet
Esko Jalkanen luonnonvoimat yhdistys

Esikoislestadiolaisuus
Evankelisluterilainen kirkko
Freedomain Radio
Hare Krishna
Herran kansa

Helluntaiherätys
Immanuel–lähetys
Islam

Jehovan todistajat
Jumalan seurakunta
Kansakunnat Kristukselle
Kansan Raamattuseura
Kansanlähetys
Karmel–koti

LFF Leastadianers Fridsföreningars Förbund
Maitobaari
Missiomaailma ry

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko

Nouseva aurinko
Ortodoksinen kirkko
Petrus Församling
Raamattu puhuu
Rauhan sana –lestadiolaisuus

River seurakunta
Sahaja-jooga
Satamaseurakunta
Sisäinen tanssi
Skientologia
Smithin ystävät
Soihdunkantajat
Temppeliseurakunta
Teosofia & Rudolf Steinerin antroposofia
Transendentaalinen meditaatio

Vanhoillislestadiolaisuus
Vapaakirkko
Vortex
World Mission Society Church of God

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/uskonyhteisot/

kirjoittaja Hellevi Raitosalo To Kesä 09, 2016 2:53 pm

Etusivu » Uskonyhteisöistä: Milloin huolestua

16 kriteeriä uskonnollisen yhteisön arvioinnin avuksi:

Sisäinen kontrolli: miten paljon yhteisö määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.

Johdon autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.

Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.

Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.

Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.

Maailmankielteisyys: näkeekö yhteisö maallisen elämän yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet pelastuvat.

Sensuuri: missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin.

Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen ja ilonaiheineen.

Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.

Peiteryhmät: kuinka suuri määrä yhteisöllä on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin yhteisöllä, esim. peiteyhtiöt ja ”hyväntekeväisyysjärjestöt”, joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.

Varakkuus: kuinka paljon rahaa tai omaisuutta yhteisöllä on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista, erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt).

Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.

Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.

Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.

Väkivallan hyväksyminen: kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.

Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.

Amerikkalainen psykoterapeutti Steven Hassan esittelee kirjassaan Combatting cult mind control esimerkkien avulla vaikutusjärjestelmää, jota Hassan kutsuu henkiseksi kontrolliksi (mind control). Jos uskonnollinen yhteisö pyrkii vaikuttamaan jäseniinsä näiden vaikutusjärjestelmien avulla, on syytä huolestua. Tämän vaikutusjärjestelmän ja henkisen kontrollin neljä vaihetta ovat:

1. käytöksen
2. ajattelun
3. tunteiden
4. informaation valvonta

Jokainen elementti vaikuttaa toisiinsa. Jos esimerkiksi pystyt muuttamaan ihmisen käyttäytymistä, hänen ajattelunsa ja tunteensa pyrkivät muuttumaan vastaavasti, koska ihminen pyrkii luontaisesti välttämään tekojensa ja ajatuksiensa välistä ristiriitaa (Hassan 1988, 59-67).

1. Käytöksen valvonta

säätelee yksilön fyysistä todellisuutta ja ympäristöä. Jäsenen tulee esimerkiksi käyttäytyä, pukeutua, syödä, nukkua, suorittaa rituaalit ja tehdä työtä juuri sillä tavoin kuin ryhmä vaatii. Tärkeintä on oppia tottelemaan johtajaa ja yrittää tulla kehittyneempien jäsenten kaltaiseksi. Jos jäsen ei käyttäydy tarpeeksi innostuneesti, johtaja voi syyttää häntä itsekkääksi, syntiseksi tai laiskaksi. Johtaja ei pysty määräämään kenenkään sisäisiä ajatuksia, mutta hän pystyy muuttamaan yksilön käytöstä, jota sitten sydän ja mieli seuraavat.

2. Ajattelun valvonta

ohjaa yksilön sisäistämään yhteisön oppirakennelman, oppimaan uuden tavan käyttää kieltä ja vaimentamaan epäilynsä ajatuksenpysäyttämistekniikoiden avulla. Kunnollisen jäsenen on hallittava ajatuksensa. Totalitaarisissa yhteisöissä oppi on ainoa Totuus, ainoa oikea kartta todellisuudesta. Todellisuuden tapahtumat tulkitaan opin suodattimen läpi. Oppi on yleensä hyvin mustavalkoinen: kaikki hyvyys on ryhmässä ja sen johtajassa. Kaikki pahuus on ulkopuolella. Oppi vastaa kaikkiin ongelmiin ja sopii kaikkiin tilanteisiin. Jäsenen ei tarvitse ajatella koska oppi ajattelee hänen puolestaan.

3. Tunteiden valvonta

käyttää instrumentteinaan syyllistämistä ja pelottelua. Jäsenet voidaan ehdollistaa niin tehokkaasti syyttämään aina itseään, että he ovat vain iloisia, kun johtaja moittii heitä esim. liian tehottomasta varainhankinnasta. Suljetuissa yhteisöissä voidaan määritellä tarkasti, mitkä tunteet ovat hyväksyttyjä: uskollisuus liikkeelle ja johtajalle palkitaan arvonannolla, mutta epäilyt, persoonalliset halut ja tunteet leimataan synniksi ja itsekkyydeksi. Joissakin liikkeissä vaaditaan seksuaalisten ajatustenkin tukahduttamista, mistä syntyvä turhautuneisuus voidaan purkaa esimerkiksi ankaralla työnteolla, toisissa taas seksuaalisiin orgioihin osallistuminen voi olla pakollista. Johtajan tai koko seurakunnan edessä tunnustettuja syntejä ei unohdeta, vaan niitä voidaan käyttää painostukseen tai kiristykseen sitten, kun jäsen ei käyttäydy odotusten mukaan.

4. Informaation valvonta

estää yhteisölle haitallisen informaation pääsyn jäsenien ulottuville. Esimerkiksi ulkopuolisten tiedotusvälineiden seuraamista ei pidetä tarpeellisena tai siihen ei jää aikaa. Kaikki tieto saadaan yhteisön omista julkaisuista, jotka vääristävät informaation yhteisölle edulliseen muotoon. Yhteisö saattaa suositella, että on vältettävä kahdenkeskistä keskustelua yhteisöstä irtaantuneiden kanssa. Johtajat eivät yleensä kerro jäsenille enempää kuin on tarpeen heille määrättyjen tehtävien suorittamiseksi. Oppi on usein jaettu useisiin ”totuuden tasoihin”. Korkeimmille tasoille pääsee vasta kun uskollisuus liikkeelle on varmistunut.

Henkisen kontrollin neljä elementtiä muodostavat toisiinsa vaikuttavan verkoston, jonka avulla pystytään vaikuttamaan voimakkaisiinkin yksilöihin.

Hassan, Steven:
Combatting cult mind control. Park Street Press 1988

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua[/b]

kirjoittaja Hellevi Raitosalo To Kesä 09, 2016 3:00 pm

Läheinen yhteisössä

Mitä voit tehdä, jos joku läheisesi – ystävä, työtoveri, oma lapsi tai muu sukulainen – yllättäen hylkää entiset elämäntapansa ja ryhtyy elämään jonkin uskonyhteisön tiukkojen sääntöjen mukaan? Kysymykseen ei ole patenttivastausta, sillä jokainen tapaus on ainutlaatuinen. Alla on kuitenkin joitakin neuvoja, joista voi olla apua.

Englantilainen uskontososiologi Eileen Barker esittelee kirjassaan New Religious Movements näkökohtia, joita peilaamalla läheisellesi voi olla apua.

1. Pidä yhteyttä

Neuvo voi tuntua mahdottomalta noudattaa tilanteissa, jos yhteisö pyrkii tekemään kaikkensa pitääkseen jäsenensä loitolla ulkomaailman vaikutteista. Yhteydenpito on tärkeää siitäkin syystä, että juuri sinä saatat olla läheisesi ainoa yhteys ulkomaailmaan. Hän voi tarvita muistutusta siitä, millaisia ihmiset todella ovat yhteisön ulkopuolella. Vaikka kirjeisiin tai sähköpostiviesteihin ei tulisi vastausta, puhelimeen ei vastattaisi eikä vierailijoita päästettäisi yhteisön tiloihin, yrityksistä ei pitäisi luopua. Läheisesi voi silti lukea kirjeet ja tuntea, että hänestä välitetään, vaikkei hän juuri sillä hetkellä haluaisikaan vastata.

2. Kuuntele

Tärkeintä ja varmasti myös vaikeinta on olla valmis kuuntelemaan, mitä yhteisöön liittynyt haluaa sanoa. Sinullakin on oikeus mielipiteisiisi, mutta oltava valmis perustelemaan ne vakuuttavasti. Ole suora ja kerro omat mielipiteesi asiasta, mutta vältä halveksivaa, painostavaa tai hysteeristä asennetta. Läheisesi todennäköisesti muistaa mielipiteesi, jos olet onnistunut tiedon avulla perustelemaan ne vakuuttavasti.

3. Tiedon hankkiminen läheisestäsi ja liikkeestä

Jos haluat auttaa läheistäsi, yritä saada selville kaksi asiaa: mitkä asiat uskonyhteisössä vetävät häntä puoleensa ja onko olemassa jokin ratkaisematon ongelma, jota hän haluaa paeta.

Hanki mahdollisimman paljon asiallista tietoa. Tiedon hankkimisessa on varauduttava näkemään vaivaa. Yksi keino on lukea yhteisön omaa kirjallisuutta, joista voit oppia sanastoa ja opillisia seikkoja. Jos saat käsiisi kirjan, jota yhteisön jäsenet myös itse opiskelevat, voi rivien välistä voi lukea yhtä ja toista jäseniin kohdistuvista odotuksista.

Suomessa Kirkon tutkimuskeskus (www.evl.fi) kerää tietoja uususkonnoista ja esimerkiksi Kirkon kasvatusasiainkeskuksesta (puh. 09-1802348) voi kysyä neuvoa uskontokasvatussihteeriltä. Keskustelu jonkin yhteisön entisen jäsenen kanssa on luultavasti paras tapa saada tietoa jäsenten arkipäiväisestä elämässä liikkeessä. Löydät apua UUT:lta!

4. Tilanteen arvioiminen

Tiedot, jotka onnistut hankkimaan yhteisöstä ja yhteisöön liittyneestä läheisestäsi antavat paremmat eväät:

a) esittää vaihtoehtoja yhteisön tarjoamille myönteisille asioille

b) huomata, että yhteisöön liittyneellä voi olla jokin ongelma ja hän voi olla avun tarpeessa

c) hyväksyä, että uskonyhteisöön liittyminen on läheisesi oma päätös. Niin kauan kuin hän ei loukkaa toiminnallaan toisten oikeuksia, hänellä on oikeus elää elämäänsä valitsemallaan tavalla.

5. Raha-asiat

On olemassa yhteisöjä, jotka uskonnollisuudestaan huolimatta tuntuvat olevan ennen kaikkea kiinnostuneita pyörittämään liiketoimintaa. Osallistujat saattavat sijoittaa huomattavia summia mm. kursseihin, seminaareihin tai opintomatkoihin. Tarkkaile läheisesi rahankäyttöä, lainan ottoa, toisten lainojen takaamista, testamenttien laatimista tai holtitonta rahankäyttöä yhteisön hyväksi.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/laheinen-yhteisossa/

kirjoittaja Sponsored content

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30

Uskontojen uhrien tuki UUT ry/Uskonyhteisöt

Uskontojen uhrien tuki UUT ry/Uskonyhteisöt

Milloin huolestua?

Läheinen yhteisössä

Vs: Uskontojen uhrien tuki UUT ry/Uskonyhteisöt