Psykologian käsitteitä

PSYKOLOGIAN KÄSITTEITÄ


Alitajunta
Kaikki toimintamme ei ole tietoista. Alitajunta tai piilotajunta ohjaa silloin toimintaamme.
Kun teemme jotakin tiedostamatta, teemme sitä alitajuisesti.

Ambivalenssi
Sama asia tuntuu yhtä aikaa sekä hyvältä että huonolta, väärältä tai oikealta. Joudumme
ambivalenssiin tilanteeseen, kun asiaan tai ihmiseen liittyy vastakkaisia tunteita.

Asenne
Meillä on käsityksiä eri asioista. Käsitysten ja kokemusten pohjalle syntyy pysyvämpi tapa
tarkastella asioita ja ilmiöitä. Silloin on kysymys asenteesta.

Attribuutio
Attribuutio liittyytilanteisiin, kun mietimme, miksi joku tekee tai käyttäytyy tietyllä tavalla. Johtuuko esimerkiksi kenialaisen juoksijan hyvä menestys siitä, että hänellä on tietynlainen ruumiinrakenne tai siitä, että hän juoksi lapsuutensa koulumatkat vai siitä, että hänellä on ollut valtava motivaatio harjoitella ja kilpailla.

Attribuutiovirhe
syntyy silloin, kun tulkitsemme tietyn käyttäytymisen johtuvan jostakin sisäisestä syystä emmekä huomaa, että käyttäytymiseen on yhtä aikaa useita eri syitä.

Autonomia
Autonomia tarkoittaa sisäistä itsenäisyyttä. Autonominen hermosto on tahdosta riippumaton hermosto.
Historiassa autonomian aika merkitsi Suomelle sitä, että täällä oli itsehallinto, vaikka Suomi kuului Venäjään.

Autonominen ihminen on sisäisesti vapaa ja voi määritellä omaa elämäänsä. Hänen pitää kuitenkin ottaa muut ihmiset huomioon.

Defenssi
Defenssi on minä keino puolustautua silloin, kun edessämme on jokin vaikea asia. Silloin voimme torju asian, kieltää sen tai taantua (mennä taaksepäin kehityksessä). Joku voi esimerkiksi torjua ajatuksissaan läheisen ihmisen kuoleman ja puhua ihmisestä kuin tämä olisi edelleen elossa.

Elämänkaari
Ihminen syntyy, kasvaa, kehittyy ja kuolee. Tästä muodostuu ihmisen elämänkaari. Joskus puhutaan
elämänkaaripsykologiasta, kun tarkoitetaan psykologiaa, joka tutkii ihmisen elämää kokonaisuutena.

Emootio
Emootio on tunne. Emotionaalinen tarkoittaa tunteisiin liittyvää. Jos sanotaan, että joku suhtautuu asiaan emotionaalisesti, tunne ohjaa hänen suhtautumistaan.

Ennakkoluulo
Ennakkoluulosta on kysymys silloin, kun asiasta tai ihmisestä ei ole vielä kokemusta /kokemusperäistä tietoa. Ennakkoluulolla on kielessä yleensä se merkitys, että se on paikkansa pitämätön ja kokemus osoittaa sen vääräksi. Ennakkoluuloja on kuitenkin monenlaisia.

Fobia
Fobia on pelkotila. Foobinen henkilö pelkää jotakin valtavasti.

Havainto
Havaitsemme aistien avulla.bKun aistien hankkima tieto välittyy aivoihin, siellä syntyy mielle, havainto.

Havaintokehä
Meillä on sisäisiä malleja, jotka ohjaavat havaintojamme. Uudet havainnot, uusi informaatio muokkaavat puolestaan näitä malleja. Valikoimme havaintojen kautta ulkomaailmasta tietoa, joka sopii sisäiseen malliimme. Täydennämme sisäistä mallia. Jos uusi tieto on ristiriidassa mallin kanssa, muutamme mallia. Kysymys on kehämäisestä tiedonkäsittelystä, jossa malli vaikuttaa havaintoon ja havainto malliin.

Identiteetti
Identiteetillä tarkoitetaan minuutta, joka syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Identiteettiin vaikuttavat ihmissuhteet, lähipiiri, kulttuuri ja sen ilmiöt. Identiteetti on sekä pysyvä että muuttuva.

Ihmiskäsitys
Meillä jokaisella on käsitys siitä, millainen ihminen on perusolemukseltaan.

Itsetunto
Itsetunto liittyy minäkäsitykseen. Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta ihmisenä. Itsetunto on yleensä hyvä, jos minäkäsitys on myönteinen. Itsetunto on melko pysyvä käsitys, mutta kokemukset vaikuttavat siihen. Siksi itsetunto voi myös muuttua.

Kognitiivinen
Kognitiivisia toimintoja ovat mm. havaitseminen, ajattelu, kieli, muisti, oppiminen. Kognitiivinen on tiedollista toimintaa. Kognitiivisilla rakenteilla tarkoitetaan tiedollisia rakenteita, joilla käsittelemme ja järjestämme havaintojen kautta saamaamme tietoa.

Kognitiivinen psykologia
Kognitiivinen psykologia on tärkeä psykologian alue. Kognitiivinen psykologia tutkii sitä, miten vastaanotamme tietoa, miten erilaiset tietorakenteet syntyvät, miten käytämme tietoa.

Kriisi
Kriisi syntyy, kun emme pysty hallitsemaan uutta tilannetta. Ihminen voi joutua kriisiin esimerkiksi onnettomuustilanteessa, jossa hän ei osaa toimia, koska tilanne on uusi. Kriisi voi syntyä myös jonkun äkillisen järkytyksen jälkeen, kun ihminen ei osaa hallita omia tunteitaan.

Mielenterveys
Mielenterveys on mielen hyvinvointia, psyykkistä hyvinvointia. Se tarkoittaa, että ihminen pystyy solmimaan ihmissuhteita, asettamaan tavoitteita elämälleen ja toimimaan. Mielenterveys ei ole välttämättä pysyvä olotila, vaan siihen vaikuttavat koko ajan monet tekijät. Fyysinen hyvinvointi on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.

Elämänolosuhteet
vaikuttavat siihen, voiko ihminen mieleltään hyvin.

Minä
Minuuden perusta luodaan ensimmäisinä elinvuosina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Sigmund Freud (1856-1939) esitti teorian, jonka mukaan ihmisen psyyke jakautuu kolmeen tasoon: sisimmässä on id, joka toimii viettien varassa, superego, joka tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, välissä on minä, ego, joka pyrkii saamaan tasapainon idin ja superegon välissä.

Minäkuva
Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä omasta itsestään. Tähän kuuluu esimerkiksi käsitys siitä, miltä näyttää, millainen oma ruumis on, millainen sisäisesti on.

Minäkäsitys
Minäkäsityksellä tarkoitetaan yksilön tiedollista ja elämyksellistä käsitystä itsestään. Minäkäsitys on subjektiivinen. Minäkäsitys muuttuu kokemusten myötä, mutta haluamme usein vahvistaa omaa minäkäsitystämme, vaikka se olisi kielteinenkin.

Persoonallisuus
Ihmisen persoonallisuus on laaja kokonaisuus. Siihen kuuluvat minäkäsitys, itsetunto, identiteetti, arvot ja asenteet ja temperamentti. Persoonallisuus on aikuisena melko pysyvä kokonaisuus.

Piilotajunta
Piilotajunnalla tai alitajunnalla tarkoitetaan tiedostamatonta psyyken osa-aluetta
.
Psykologia
Psykologia on tiede, joka tutkii ja selittää ihmisen toimintaa. Psykologia kehittyi itsenäiseksi tieteeksi 1800
-luvun lopulla. Se tutkii erilaisia psyykkisiä prosesseja (prosessi on sarja toimintoja), esimerkiksi kognitiivisia toimintoja, persoonallisuuden kehittymistä, temperamentin vaikutusta käyttäytymiseen jne.

Psykologiset testit
Psykologisten testien avulla hankitaan tietoa ihmisten toiminnasta. Psykologisia testejä ovat (1) älykkyys-
ja kykytestit, (2) persoonallisuustestit ja (3) neuropsykologiset testit. Testien lisäksi tutkimustietoa voidaan hankkia kyselyillä, haastatteluilla, tarkkailemalla ja fysiologisilla mittauksilla.

Psyyke
Psyykellä tarkoitetaan ihmisen mieltä.

Psyykkinen
Psyykkisiä toimintoja ovat kaikki mielen toiminnot, esimerkiksi tiedonhankinta ja kaikki muut kognitiiviset to
iminnat, tunteet, motiivit jne
.
Sosiaalinen
Sana sosiaalinen liittyy aina muihin ihmisiin ja yhteisöihin. Sosiaalinen ihminen luo kontakteja muihin ihmisiin ja toimii heidän kanssaan.

Temperamentti
Temperamentilla tarkoitetaanihmiselle tyypillistä tapaa reagoida tai käyttäytyä. Tuo tapa on osa ihmisenpersoonallisuutta. Temperamentti on pysyvä ominaisuus. Temperamentilla on biologinen pohja. Temperamentti on sidoksissa aivorakenteisiin ja fysiologiaan. Temperamentilla on siis geneettinen pohja. Temperamenttipiirteet ilmenevät eri iässä eri tavoin, mutta ne pysyvät. Joku voi olla esimerkiksi äkkipikainen(suuttua nopeasti). Lapsena äkkipikainen voi polkea jalkaa ja huutaa. Aikuisena hän suuttuu yhtä nopeasti, mutta ei polje jalkaa, vaan paiskaa oven kiinni kovasti.



http://www.edu.fi/download/118525_psykologian_kasitteita.pdf

Sielunhoidollisesti hyvin hoidetulla ihmisellä
on tyyni ja tasapainoinen mieli
hänessä on järjestys ja itsekuri!


arkikalusto

"Itsetunto
Itsetunto liittyy minäkäsitykseen. Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta ihmisenä. Itsetunto on yleensä hyvä, jos minäkäsitys on myönteinen. Itsetunto on melko pysyvä käsitys, mutta kokemukset vaikuttavat siihen. Siksi itsetunto voi myös muuttua."


Tietoisuus omasta arvosta ihmisenä - eikä sitä ikuista itseään aliarvioivaa katsantokantaa
joka   vertailee itseään toisiin tavallisiin kuolevaisiin ihmisiin.

Katso mitä Apostolien teot sanoo:

17:24 Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on,
hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
17:25 eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi,
hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta
asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt
ajat ja heidän asumisensa rajat,

17:27 että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat
hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan
ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
17:28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme,
niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet:
'Sillä me olemme myös hänen sukuansa.'

Ja Kolossalaiskirjeessä sanotaan :
olossalaiskirje:
3:1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä,
mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
3:2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen,
mikä on maan päällä.
3:3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa;

3:4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin
hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
3:5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus,
saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus,
joka on epäjumalanpalvelusta,
3:6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
3:7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.

3:8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki:
viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
3:9 Älkää puhuko valhetta toisistanne, te,
jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
3:10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.


Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä
Kristuksen kanssa Jumalassa, ei pidä aliarvioida itseään
eikä edes toisia kanssamatkaajia, eikä se tarkoita sitä
että olisimme joitakin suuria ja erikoisia, vaan että Jeesus Kristus
on Suuri! ja me olemme pieniä, me tulemme pienemmiksi ja Hän
suurenee:Johanneksen evankeliumi:
3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.