Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Kokonaan ristin rakkauden varaan
2 posters
Sivu 1 / 1
Kokonaan ristin rakkauden varaan
kirjoittaja jarrut Su Joulu 03, 2017 11:09 am
Kokonaan ristin rakkauden varaan
En ole vielä päässyt tarpeeksi syvälle katsomaan Jeesuksen ristin rakkauteen enkä ole uskaltanut pudottautua kokonaan sen varaan. Sisimmässäni on vielä paljon osittain tiedostamatonta syyllisyyttä ja unelmia parempana olemisesta. Siksi en uskalla antaa Herran rakastaa minua vielä enemmän. Kuitenkin Jumala on valmis vanhurskauttamaan tänäänkin minut jumalattomana (Room 4:5). Siihen hänellä on varaa Poikansa kuoleman tähden. "Älä siis ihminen, kuka lienetkin, jännitä voimiasi ja ponnistele ollaksesi uskollinen ja ahkera, elävä ja hengellinen, vaan laskeudu hiljaa Armahtajasi jalkoihin voimattomana, uskottomana, laiskana, hitaana ja kuolleena. Puhu vain hänelle huonoista asioistasi ja pyydä lupaa saada katsella häntä ja ano apua kaidalla tiellä kulkemiseen" (Jonas Lagus).
Meille riittää hänen persoonansa. Me luotamme siihen, että Jumalan vastaus niin yksityisen ihmisen kuin koko ihmiskunnan hätään ja kyselyyn on vain tuossa yhdessä ainoassa persoonassa.
Yksin Jeesuksen Kristuksen sovituskuolema koko ihmiskunnan syntien rangaistuksena antaa siihen luottavalle rauhan rauhattomuuden keskelle. Yksin se antaa turvan turvattomuuteen. Se tuo ilon vaikka jatkuvasti joudun huokailemaan ja usein kyyneleet ovat silmissäni. Se tuo elämään valoa, vaikka pimeyttä on vielä paljon ja moni asiaa jää ratkaisematta.
"Kaikki muu menettää arvonsa, kun vertaan sitä aarteeseen, joka on omani siksi, että tunnen Jeesuksen Kristuksen, Herrani. Olen työntänyt kaiken muun arvottomana syrjään omistaakseni vain Kristuksen ja saadakseni olla yhteydessä häneen" (EU Fil 3:8.
Vanhat sanoivat: ”Maanpiiri järkkyy, mutta risti seisoo lujana." Poikansa kärsimys ristillä on Jumalan maailmansuunnitelman keskus. Se on se ihmiskunnan historian sarana, jonka ympäri kaikki kääntyy ja joka kääntää jokaisen ihmisen kohdalla kaiken.
Risti on Jumalan teko ja ihme meitä jokaista varten. Hän lähestyy siinä rakastaen meitä ja vapauttaa meidät Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman kautta synnin, kuoleman ja perkeleen kahelista. Hän kuuluttaa tätä tekoaan korvillemme ja johtaa silmämme lukemaan siitä. Tämä on hänen valintansa. Suostummeko me siihen. Hyväksymmekö sen, että Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat ja ottavat vastaan tämän hullutukselta tuntuvan sanoman. Annammeko tämän uutisen tulla kohti meitä, annammeko sen mennä korviemme kautta sydämeemme.
”Ristisi on kunniani, veresi on aarteeni, autuuteni, iloni. Siinä turva syntiselle sielun ahdistuksissa, siinä toivo ainoa” (virsi 56:10).
Sinun Poikasi "kiitti sinua siunatessaan leivän ja viinin viimeisellä illallisella ystäviensä kanssa ennen kuolemaansa. Verihikensä, henkisen ja ruumiillisen tuskansa jälkeen hän antoi henkensä sinun käsiisi. Uskonhohde lepää Golgatankin yllä. Siinä on hohtoa, joka liennyttää ja lämmittää, parantaa ja pelastaa. Poikasi uskoi sinuun Golgatallakin, ei vain Genetsaretin järvellä, jolla hän käveli kuin kuivalla maalla eikä vain kirkastusvuorella, jolla kaikkien oli hyvä olla. Minäkin uskon sinuun, ei vain Turussa, jossa tulin uskoon tai Tampereella, jossa taistelin uskossa. Vapahtajaani seuraten uskon sinuun tässä päänsäryn grillissä ja annan henkeni sinun käsiisi, vaikka en näe käsiäsi, en tarkoituksiasi, en taivastasi. Uskon, että kerran näkisin - sinut ja samalla kaiken. Vasta sitten kaikki, mitä minussa on, kiittää sinun pyhää nimeäsi" (Simo Talvitie, s. 99).
Hänen jumaluutensa kätkeytyy ihmisyyteen, hänen suuruutensa pienuuteen, hänen ylhäisyytensä alhaisuuteen.
Voimme katsella sitä valtavaa pelastussanomaa, jonka Jumala on antanut meille Kristuksessa. Voimme iloita erikoisesti ylösnousemuksesta. Jos tilanne koskaan on näyttänyt täysin toivottamalta, niin se oli silloin, kun Jumalan Poika naulittiin ristiin ja haudattiin. Opetuslapset olivat masentuneita, sillä loppu näytti todella tulleen. Mutta Jumala teki ylösnousemuksen ihmeen. Hän osoitti olevansa vielä Jumala, niin ettei mikään ollut mahdotonta. Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus ei ole vain ajatusrakennelma vaan kirjaimellinen, historiallinen totuus. Jos se ei sitä ole, niin ei ole olemassa mitään evankeliumiakaan. Me emme usko pelkästään vain jonkinlaiseen elämän jatkumiseen haudan tuolla puolen. Me emme vain sano, että Jeesus elää yhä. Me selitämme, että Hän kirjaimellisesti nousi haudasta. Kaikki riippuu elämässämme siitä, pidämmekö sen totena ja luotamme häneen.
Toivoni ei perustu mihinkään sen vähempään
kuin Jeesuksen vereen ja vanhurskauteen.
En uskalla luottaa omaan itseeni
vaan turvaudun täysin Jeesuksen nimeen.
Kun pimeys näyttää kätkevän Hänen kasvonsa
minä turvaan Hänen muuttumattomaan armoonsa.
Kaikissa suurissa myrskyissä
minun ankkurin pitää tässä turvassa.
Hänen valansa, Hänen liittonsa ja verensä
kannattavat minua virrassa,
joka uhkaa niellä minut.
Kun kaikki ympärilläni antaa myöten,
Hän on ainoa toivoni ja turvani.
Kristukseen, vahvaan kallioon minä luotan.
Kaikki muu on vain vajottavaa hiekkaa. (Martyn Lloyd-Jones, Vapisevat kansat).
”Oi, Lunastajani, en saata käsittää sitä, en käsittää sinun ihmiseksi tulemisesi salaisuutta. Se on minulle liian korkeata ja ihmeellistä! Kuinka ihmeellinen onkaan syntymisesi maan päälle, jonka kautta me synnymme taivaaseen! Kuinka ihmeellinen sinun heikkoutesi, jossa sinä voitat synnin, kuoleman ja perkeleen! Kuinka ihmeellinen sinun pienuutesi, jonka kautta hankit meille Jumalan lapsen oikeuden, sinun häpeäsi, jonka kautta viet meidät kunniaan, köyhyytesi, jonka kautta lahjoitat meille iäiset ja taivaalliset tavarat! Oi, Jeesus, sinä suloinen, ihmeellinen Vapahtaja! Anna minulle ja kaikille lunastetuillesi armoa, että sinun rakkautesi, sinun vanhurskautesi, sinun valtakuntasi, sinun viisautesi, sinun autuutesi päivä päivältä tulisi meille ihmeellisemmäksi ja ihanimmaksi, jotta sydämemme leimahtaisi liekkiin rakkaudesta ja suumme puhkeaisi sinun iloiseen ylistykseesi ja kiitokseesi!” Amen (Christian Scriver).
Olavi Peltola/http://rovasti.fi/node/403
En ole vielä päässyt tarpeeksi syvälle katsomaan Jeesuksen ristin rakkauteen enkä ole uskaltanut pudottautua kokonaan sen varaan. Sisimmässäni on vielä paljon osittain tiedostamatonta syyllisyyttä ja unelmia parempana olemisesta. Siksi en uskalla antaa Herran rakastaa minua vielä enemmän. Kuitenkin Jumala on valmis vanhurskauttamaan tänäänkin minut jumalattomana (Room 4:5). Siihen hänellä on varaa Poikansa kuoleman tähden. "Älä siis ihminen, kuka lienetkin, jännitä voimiasi ja ponnistele ollaksesi uskollinen ja ahkera, elävä ja hengellinen, vaan laskeudu hiljaa Armahtajasi jalkoihin voimattomana, uskottomana, laiskana, hitaana ja kuolleena. Puhu vain hänelle huonoista asioistasi ja pyydä lupaa saada katsella häntä ja ano apua kaidalla tiellä kulkemiseen" (Jonas Lagus).
Meille riittää hänen persoonansa. Me luotamme siihen, että Jumalan vastaus niin yksityisen ihmisen kuin koko ihmiskunnan hätään ja kyselyyn on vain tuossa yhdessä ainoassa persoonassa.
Yksin Jeesuksen Kristuksen sovituskuolema koko ihmiskunnan syntien rangaistuksena antaa siihen luottavalle rauhan rauhattomuuden keskelle. Yksin se antaa turvan turvattomuuteen. Se tuo ilon vaikka jatkuvasti joudun huokailemaan ja usein kyyneleet ovat silmissäni. Se tuo elämään valoa, vaikka pimeyttä on vielä paljon ja moni asiaa jää ratkaisematta.
"Kaikki muu menettää arvonsa, kun vertaan sitä aarteeseen, joka on omani siksi, että tunnen Jeesuksen Kristuksen, Herrani. Olen työntänyt kaiken muun arvottomana syrjään omistaakseni vain Kristuksen ja saadakseni olla yhteydessä häneen" (EU Fil 3:8.
Vanhat sanoivat: ”Maanpiiri järkkyy, mutta risti seisoo lujana." Poikansa kärsimys ristillä on Jumalan maailmansuunnitelman keskus. Se on se ihmiskunnan historian sarana, jonka ympäri kaikki kääntyy ja joka kääntää jokaisen ihmisen kohdalla kaiken.
Risti on Jumalan teko ja ihme meitä jokaista varten. Hän lähestyy siinä rakastaen meitä ja vapauttaa meidät Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman kautta synnin, kuoleman ja perkeleen kahelista. Hän kuuluttaa tätä tekoaan korvillemme ja johtaa silmämme lukemaan siitä. Tämä on hänen valintansa. Suostummeko me siihen. Hyväksymmekö sen, että Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat ja ottavat vastaan tämän hullutukselta tuntuvan sanoman. Annammeko tämän uutisen tulla kohti meitä, annammeko sen mennä korviemme kautta sydämeemme.
”Ristisi on kunniani, veresi on aarteeni, autuuteni, iloni. Siinä turva syntiselle sielun ahdistuksissa, siinä toivo ainoa” (virsi 56:10).
Sinun Poikasi "kiitti sinua siunatessaan leivän ja viinin viimeisellä illallisella ystäviensä kanssa ennen kuolemaansa. Verihikensä, henkisen ja ruumiillisen tuskansa jälkeen hän antoi henkensä sinun käsiisi. Uskonhohde lepää Golgatankin yllä. Siinä on hohtoa, joka liennyttää ja lämmittää, parantaa ja pelastaa. Poikasi uskoi sinuun Golgatallakin, ei vain Genetsaretin järvellä, jolla hän käveli kuin kuivalla maalla eikä vain kirkastusvuorella, jolla kaikkien oli hyvä olla. Minäkin uskon sinuun, ei vain Turussa, jossa tulin uskoon tai Tampereella, jossa taistelin uskossa. Vapahtajaani seuraten uskon sinuun tässä päänsäryn grillissä ja annan henkeni sinun käsiisi, vaikka en näe käsiäsi, en tarkoituksiasi, en taivastasi. Uskon, että kerran näkisin - sinut ja samalla kaiken. Vasta sitten kaikki, mitä minussa on, kiittää sinun pyhää nimeäsi" (Simo Talvitie, s. 99).
Hänen jumaluutensa kätkeytyy ihmisyyteen, hänen suuruutensa pienuuteen, hänen ylhäisyytensä alhaisuuteen.
Voimme katsella sitä valtavaa pelastussanomaa, jonka Jumala on antanut meille Kristuksessa. Voimme iloita erikoisesti ylösnousemuksesta. Jos tilanne koskaan on näyttänyt täysin toivottamalta, niin se oli silloin, kun Jumalan Poika naulittiin ristiin ja haudattiin. Opetuslapset olivat masentuneita, sillä loppu näytti todella tulleen. Mutta Jumala teki ylösnousemuksen ihmeen. Hän osoitti olevansa vielä Jumala, niin ettei mikään ollut mahdotonta. Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus ei ole vain ajatusrakennelma vaan kirjaimellinen, historiallinen totuus. Jos se ei sitä ole, niin ei ole olemassa mitään evankeliumiakaan. Me emme usko pelkästään vain jonkinlaiseen elämän jatkumiseen haudan tuolla puolen. Me emme vain sano, että Jeesus elää yhä. Me selitämme, että Hän kirjaimellisesti nousi haudasta. Kaikki riippuu elämässämme siitä, pidämmekö sen totena ja luotamme häneen.
Toivoni ei perustu mihinkään sen vähempään
kuin Jeesuksen vereen ja vanhurskauteen.
En uskalla luottaa omaan itseeni
vaan turvaudun täysin Jeesuksen nimeen.
Kun pimeys näyttää kätkevän Hänen kasvonsa
minä turvaan Hänen muuttumattomaan armoonsa.
Kaikissa suurissa myrskyissä
minun ankkurin pitää tässä turvassa.
Hänen valansa, Hänen liittonsa ja verensä
kannattavat minua virrassa,
joka uhkaa niellä minut.
Kun kaikki ympärilläni antaa myöten,
Hän on ainoa toivoni ja turvani.
Kristukseen, vahvaan kallioon minä luotan.
Kaikki muu on vain vajottavaa hiekkaa. (Martyn Lloyd-Jones, Vapisevat kansat).
”Oi, Lunastajani, en saata käsittää sitä, en käsittää sinun ihmiseksi tulemisesi salaisuutta. Se on minulle liian korkeata ja ihmeellistä! Kuinka ihmeellinen onkaan syntymisesi maan päälle, jonka kautta me synnymme taivaaseen! Kuinka ihmeellinen sinun heikkoutesi, jossa sinä voitat synnin, kuoleman ja perkeleen! Kuinka ihmeellinen sinun pienuutesi, jonka kautta hankit meille Jumalan lapsen oikeuden, sinun häpeäsi, jonka kautta viet meidät kunniaan, köyhyytesi, jonka kautta lahjoitat meille iäiset ja taivaalliset tavarat! Oi, Jeesus, sinä suloinen, ihmeellinen Vapahtaja! Anna minulle ja kaikille lunastetuillesi armoa, että sinun rakkautesi, sinun vanhurskautesi, sinun valtakuntasi, sinun viisautesi, sinun autuutesi päivä päivältä tulisi meille ihmeellisemmäksi ja ihanimmaksi, jotta sydämemme leimahtaisi liekkiin rakkaudesta ja suumme puhkeaisi sinun iloiseen ylistykseesi ja kiitokseesi!” Amen (Christian Scriver).
Olavi Peltola/http://rovasti.fi/node/403
jarrut- Admin
- Viestien lukumäärä : 2784
Join date : 24.10.2013
Vs: Kokonaan ristin rakkauden varaan
kirjoittaja Hellevi Ma Maalis 26, 2018 8:27 am
"Toivoni ei perustu mihinkään sen vähempään
kuin Jeesuksen vereen ja vanhurskauteen.
En uskalla luottaa omaan itseeni
vaan turvaudun täysin Jeesuksen nimeen.
Kun pimeys näyttää kätkevän Hänen kasvonsa
minä turvaan Hänen muuttumattomaan armoonsa.
Kaikissa suurissa myrskyissä
minun ankkurin pitää tässä turvassa.
Hänen valansa, Hänen liittonsa ja verensä
kannattavat minua virrassa,
joka uhkaa niellä minut.
Kun kaikki ympärilläni antaa myöten,
Hän on ainoa toivoni ja turvani.
Kristukseen, vahvaan kallioon minä luotan.
Kaikki muu on vain vajottavaa hiekkaa. (Martyn Lloyd-Jones, Vapisevat kansat)."
kuin Jeesuksen vereen ja vanhurskauteen.
En uskalla luottaa omaan itseeni
vaan turvaudun täysin Jeesuksen nimeen.
Kun pimeys näyttää kätkevän Hänen kasvonsa
minä turvaan Hänen muuttumattomaan armoonsa.
Kaikissa suurissa myrskyissä
minun ankkurin pitää tässä turvassa.
Hänen valansa, Hänen liittonsa ja verensä
kannattavat minua virrassa,
joka uhkaa niellä minut.
Kun kaikki ympärilläni antaa myöten,
Hän on ainoa toivoni ja turvani.
Kristukseen, vahvaan kallioon minä luotan.
Kaikki muu on vain vajottavaa hiekkaa. (Martyn Lloyd-Jones, Vapisevat kansat)."
Hellevi- Viestien lukumäärä : 2076
Join date : 13.11.2017
Similar topics» Nätti kuva tai + ajatus
» Mikä sytyttäisi kristityn sammuneen rakkauden?
» Juhani Lindgren: Jumalan rakkauden uhritie.
» Älä eksy ristin evankeliumista
» Jouko Nieminen - Risti, Jumalan rakkauden täytetty ehto
» Mikä sytyttäisi kristityn sammuneen rakkauden?
» Juhani Lindgren: Jumalan rakkauden uhritie.
» Älä eksy ristin evankeliumista
» Jouko Nieminen - Risti, Jumalan rakkauden täytetty ehto
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa|
|
|
» TAPIO PUOLIMATKA // Messias, vanhurskauden Opettaja
» Nätti kuva tai + ajatus
» KRISTILLISEN IHMISKUVAN KATOAMINEN JA KIRKON USKO Sammeli Juntunen
» LUOTU, LANGENNUT JA LUNASTETTU IHMINEN
» BibelFocus // Toinen "peto" kristikunnassa, joka vaarantaa hengellisen terveyden!
» BibelFocus // Haluan nähdä armoa enkä uhrauksia
» Kenttäpiispan tärkeä kannanotto
» Vallankumouksen hedelmät kypsyvät