UUSHENKISYYS

UUSHENKISYYS
Tommy Ramstedt & Terhi Utriainen

Uushenkisyys on sateenvarjokäsite, jolla viitataan väljärajaiseen uskomusten ja
käytäntöjen verkostoon ja kulttuuriseen suuntaukseen, jossa haetaan inspiraa-
tiota ja virikkeitä monen eri uskonnon ja katsomuksen käsitysten ja rituaalien
piiristä. Uushenkisyyden parissa katsotaan, että eri uskontoperinteet sisältävät
viime kädessä saman henkisen viisauden, josta yksilöt voivat ammentaa erilaisia
versioita ja elementtejä oman elämänsä tarpeisiin.

Keskeinen käsite on ”holismi”,
jonka mukaan maailmankaikkeus koostuu toisiinsa tiiviisti sidoksissa olevista ja
vaikuttavista osista ja voimista, ”energioista”. Myös ihminen käsitetään kokonai-
suudeksi, jossa mieli ja ruumis vaikuttavat toisiinsa. Holismin lisäksi tärkeää on
usko yksilön ja ihmiskunnan jatkuvaan henkiseen kehitykseen sekä ”aitouden”
etsintään.

Uushenkisyyden piiristä löytyy paitsi monenlaisia painotuksia myös
hyvin eriasteisesti sitoutuneita ihmisiä, joista osalla on pitkäaikaista esoteerisuu-
den ja vaihtoehtoisen henkisyyden harrastusta, kun taas toiset tulevat mukaan
esimerkiksi elämän kriisi- tai muutostilanteessa – tai silloin kun kaipaavat uusia
näköaloja henkisen elämän alueelle. Uushenkisyyden nähdään usein tarjoavan
luovan tavan lähestyä uskonnollisia ja henkisiä kysymyksiä.

Uushenkiseen maailmankuvaan haetaan virikkeitä muun muassa itämaisista
uskonnoista ja filosofioista, länsimaisesta esoteerisesta perinteestä, erilaisista luon-
nonuskonnoista sekä humanistisesta psykologiasta. Näistä omaksutaan käsityksiä
ja tekniikoita, joita kuitenkin tulkitaan uudelleen uushenkisyyden viitekehykses-
sä. Erityisen suosittuja ovat erilaiset meditaatiotekniikat.

Joissain uushenkisyyden muodoissa korostuu enemmän kosminen tai
ekologinen tietoisuus, toisissa puolestaan yksilön itsensä kehittäminen ja
myönteinen ajattelu. Uushenkisyyden näkyvimmät toimintamuodot ovat
erilaiset messut, kirjakaupat ja kurssikeskukset, joissa ”henkinen etsijä”
voi valita laajasta valikoimasta kirjoja, hoitoja sekä muita
tuotteita.

Uushenkinen toiminta toteutuu paljolti verkostoina sekä pienimuotoisina
yhdistyksinä ja yrityksinä, eikä sillä ole yhtä keskusorganisaatiota.
Uushenkisyyden historiallisina taustahahmoina ja opettajina on mainittu muun
muassa seuraavat ajattelijat: Emanuel Swedenborg (1688–1772), Helena Blavatsky
(1831–1891), Carl Gustav Jung (1885–1961) sekä G.I. Gurdjieff (1866–1949).
Suomessakin laajalti tunnettu uushenkinen teos on Helen Schucmanin (1909–
1981) vuonna 1975 kirjoittama ja vuonna 2002 suomennettu
Ihmeiden oppikurssi
,
jonka tarkoitus on opettaa mielenrauhan ja oman sisäisen opettajan löytämisessä.
Yksi tämän päivän keskeinen uushenkisyyden vaikuttaja on saksalainen luennoitsija
ja kirjailija Eckhart Tolle (1948–), jonka kirja
Läsnäolon voima: tie henkiseen heräämiseen
on käännetty kymmenille kielille. Tunnetuimmat uushenkiset keskukset
Euroopassa ovat ekokylä Findhorn Skotlannissa ja Italian Damanhur. Findhorniin
on järjestetty matkoja myös Suomesta.

Uushenkisyyden ilmaantumisen on yleensä liitetty niin sanottuun vastakult-
tuurin  nousuun  1960-  ja  1970-luvuilla.

Vastakulttuurilla  tarkoitetaan  toisen  
maailmansodan jälkeistä laajempaa kulttuuri-ilmiötä, jonka piirissä kritisoitiin
länsimaisen  kulttuurin  kaksinaismoralismia  ja  kaupallistumista.  Vastakulttuu-
rissa kyseenalaistettiin perinteistä yhteiskuntajärjestelmää ja sen arvoja ja insti-
tuutioita, kuten avioliittoa, tiedettä sekä tavanomaista työntekoa ja kehitettiin
vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Oman totuuden etsintä ja ”aitous”
nousivat  keskeisiksi  arvoiksi.  

Pohjois-Amerikan  Kalifornia  oli  otollinen  paikka  vastakulttuurisille  ja
uushenkisille  virtauksille.  Vastakulttuurin  ydinjoukko  koostui ihmisistä,
jotka hakeutuivat vapaamuotoisiin kommuuneihin etsien voimakkaita
henkilökohtaisia kokemuksia ja hyläten konventionaaliset uskomukset
sekä asumis- ja elämismuodot.

Vaikka  uushenkisyydellä  on  vahvat  yhteydet  vastakulttuuriin,  tämän  päivän  
uushenkisyys ei välttämättä näe jyrkkää ristiriitaa henkisyyden ja vallitsevien yh-
teiskunnallisten arvojen välillä. Voidaankin sanoa, että joistakin vastakulttuurisista
arvoista, kuten individualismista, aitouden etsinnästä ja demokratiasta, on tullut
osa  modernia  länsimaista  kulttuuria,  ja  juuri  nämä  muodot  ovat  kasvattamassa  
suosiotaan myös kaupallistuneissa muodoissaan.

Nykypäivän uushenkisyydessä ei
ensisijaisesti haluta radikaalisti muuttaa maailmaa ja yhteiskunnan rakenteita, vaan
esimerkiksi  erilaisia  terapioita  ja  hoitoja  käytetään  paljolti  hallitsemaan  stressiä  
ja  länsimaisen  elämäntavan  mukanaan  tuomaa  pahoinvointia.  Uskontotieteilijä  
Steven Sutcliffen mukaan ilmiö on selvästi ajan mittaan psykologisoitunut: kun
1960-luvun  new  age  -liikkeessä  odotettiin  ulkoista  ja  sosiaalista  maailmaa  koh-
taavaa muutosta (Vesimiehen aikaa), on sen jälkeen puhuttu pikemmin jokaisen
yksilön omasta sisäisestä muutoksesta.

Vaikka  tämän  päivän  uushenkisyydestä  kiinnostuneiden  piiristä  löytyy  mo-
nenlaisia painotuksia, on mahdollista hahmotella tiettyjä yhteisiä linjoja. Valtaosa
kiinnostuneista on keski-ikäisiä ja keskiluokkaisia naisia. He pitävät usein jälleen-
syntymää vähintään todennäköisenä ja heillä on taipumus kannattaa arvoja, joita
brittiläinen uskontotieteilijä Gordon Lynch nimittää ”progressiivisiksi henkisiksi
arvoiksi”.

Progressiivinen henkisyys kattaa neljä teema-aluetta, jotka ovat syntyneet
pyrkimyksenä kehittää modernien arvojen kanssa yhteensopivaa uskonnollisuutta.
Tämän tyyppiseen henkisyyteen kuuluvat liberaalin demokratian perusarvot kuten
tasa-arvo, yksilöllisyys ja suvaitsevaisuus.

Toiseksi pyritään kehittämään uskonnollisuutta, joka vastustaa patriarkaalista
hmiskäsitystä ja pyrkii olemaan vapauttava naisille. Kolmas progressiivisen
henkisyyden pyrkimyksistä on päästä sopusointuun henkisyyden ja tieteen väillä.

Neljänneksi pyritään edistämään henkisyyttä, joka
puolustaa luontoa ja pyrkii vastaamaan ekologisiin kriiseihin.

http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS%20julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf

Uushenkisyyden saapuminen Suomeen


Suomalainen uushenkisyys on useimmiten seurannut ja saanut virikkeitä kansain-
välisistä trendeistä. Kotoperäisiin piirteisiin voi laskea esimerkiksi henkisyyden
ammentamisen Kalevalasta. Toinen suomalainen innovaatio on saunajooga,
jossa jooga- ja rentoutumisharjoituksia tehdään 50 asteen lämmössä
saunan lauteilla.

Uushenkiset virtaukset tulivat näkyviin Suomessa 1970-luvulla. Suomalainen sana
”rajatieto” otettiin käyttöön 1970-luvun puolivälissä, kun parapsykologiasta, teo-
sofiasta ja erilaisista vaihtoehtoisista maailmankatsomuksista kiinnostuneet ihmiset
perustivat yhdistyksen, jonka päämääränä oli edistää tiedonkulkua ja toimintaa
erilaisten uushenkisten yhdistysten ja vaikuttajien kesken.

Rajatieto yhteistyö ry
on vuodesta 1983 järjestänyt Suomen suurinta uushenkistä tapahtumaa Hen-
gen ja Tiedon Messut. Vuosittain Helsingissä järjestettävä tapahtuma kerää noin
3 000–5 000 kävijää. Messutapahtuma tarjoaa vierailijoille luentoja lukuisista eri
aiheista, ja messuilla on noin parisataa näytteilleasettajaa esittelemässä tuotteita,
palveluita ja tietoa rajatiedon eri alueista ja yhdistyksistä.
Eräs rajatiedon tunnetuimmista ja edelleen ilmestyvistä aikakauslehdistä on
Ultra, joka aloitti nimellä UFO-aika vuonna 1972.

Ultra-lehteä voidaan kuvailla
maan monipuolisimmaksi rajatiedon julkaisuksi, ja se kattaa useimmat rajatiedon
ja henkisyyden alueet kuten ufologian ja parapsykologian, vaihtoehtoiset terapiat,
astrologian, meditaatiotekniikat sekä ekologiset elämäntavat. Ultra-päivät ovat
vuotuinen kolmipäiväinen tapahtuma, jossa tarjotaan luentoja ja muuta
ohjelmaa liittyen Ultra-lehden teemoihin. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin
vuonna 1976 nimellä Rajatiedon seminaari, jolloin mukana oli noin 150 ihmistä.

Vuodesta 1985 Ultra-päiviä on vietetty Kuortaneella, ja ne ovat kasvaneet noin
tuhannen kävijän tapahtumaksi.Yksi tunnetuimmista henkilöistä suomalaisen
rajatiedon alueella on ollut entinen Lapin lääninlääkäri Rauni-Leena Luukanen-Kilde
(1939–2015).

Hän sai paljon huomiota kirjallaan Kuolemaa ei ole, jonka kustansi WSOY vuonna 1982.
Kirjasta otettiin useita painoksia, ja siitä tuli kotimainen bestseller. Kirjan en-
simmäinen osa tutustuttaa lukijan parapsykologian eri osa-alueisiin ja ilmiöihin,
kuten telepatiaan, ennalta tietämiseen ja kaukoparannukseen.

Kirjan toinen osa on kirjoittajan mukaan vastaanotettu niin kutsutulla
automaattikirjoituksella hänen edesmenneeltä isoäidiltään. T
oinen tunnettu rajatiedon hahmo Suomessa on ohjaaja ja tuottaja
Juhan af Grann, joka teki UFO-aiheisia televisiodokumentteja
1990-luvulla.

Luukanen-Kilde on esiintynyt Grannin tuotannossa, ja molemmat
ovat 2010-luvulla luennoineet ufoista ja parapsykologiasta muun muassa Kosmisilla
Parapäivillä, joita on pidetty ympäri Suomea. Viimeisinä elinvuosinaan Luukanen-
Kilde keskittyi salaliittoteorihin ja väitti muun muassa, että sikainfluenssaroko-
te sisältää tappavia mikrosiruja.

YouTube-videopalvelun kautta Luukanen-Kilde
kommentoi kriisejä, kuten maanjäristyksiä, taloudellisia vaikeuksia, suomalaisia
kouluampumisia, sekä Anders Behring Breivikin tekemää terrori-iskua Utoyan
saarella tulkiten ne osaksi maailmanlaajuisen eliitin johtamaa salaliittoa. Tällainen
korostus on kuitenkin marginaalisessa asemassa rajatiedossa ja laajemmin ymmär-
retyssä uushenkisyydessä.

Kasvava uushenkisyys suomalaisessa yhteiskunnassa


Uushenkisyydestä tuli 1980- ja 1990-luvuilla yhä suositumpaa Suomessa, mikä
nähdään julkaisujen ja tapahtumien sekä yhteisöjen ja verkostojen lisääntymisessä.
1980-luvulla useat rajatietoon ja uushenkisyyteen erikoistuvat kirjakaupat, kuten
Unio Mystica, avasivat ovensa. Eräs yhä toimivista kirjakaupoista on Helsinkiin
vuonna 1983 perustettu Era Nova Bookshop. Kattavan uushenkisen kirjallisuusva-
likoiman ohella kyseinen kirjakauppa tarjoaa erilaisia tapahtumia, kuten luentoja
sekä meditaatio- ja parannusiltoja.

Minä Olen -lehti alkoi ilmestyä 1990-luvulla,
ja sen painos on tällä hetkellä 5 000–10 000 kappaletta. Mihinkään tiettyyn
yksittäiseen filosofiaan tai uskontoon sitoutumaton lehti käsittelee ”erilaisia maail-
mankuvia, kehittyvää elämänymmärrystä, henkisyyttä ja henkistä kasvua, terveyttä,
luontaishoitoja ja -terapioita”. Vuotuinen tapahtuma Minä Olen -messut järjestet-
tiin ensimmäistä kertaa Espoon Otaniemessä vuonna 1996. Pääasiassa messujen
tarjonta muistuttaa Hengen ja Tiedon Messuja.

Minä Olen -lehti on kuitenkin
enemmän paneutunut henkisen kehityksen ja ekologisen elämäntavan teemoihin
kuin paranormaaleihin ilmiöihin. Kun tarkastellaan uushenkisiä lehtiä, voidaan todeta,
että mitä suurempi lehden painos on, sitä enemmän sen sisältö muistuttaa perinteisiä
aikakaus- ja naistenlehtiä.

Esimerkiksi suurin uushenkinen lehti
Voi Hyvin ei käsittele lainkaan
avaruusolentoja tai parapsykologiaa vaan sellaisia teemoja kuten ammatin vaihto,
stressin hallinta, itsensä kehittäminen, self-help, meditaatio ja matkustaminen.

Siinä missä pienempilevikkinen
Ultra-lehti kattaa koko uushenkisyyden kentän,
Voi Hyvin-lehti keskittyy hyvinvointiin.

Muista toimijoista Suomessa voi mainita
yli kaksikymmentä vuotta vaikuttaneen kustannusyhtiön ja tapahtumatuottajan
Viisas Elämä Oy:n (vuoteen 2015 saakka Basam Books), joka julkaisee laajasti
myös uushenkiseksi laskettavaa kirjallisuutta esimerkiksi meditaation, eri uskon-
tojen filosofioiden sekä yleisen hyvinvoinnin alalta.

Se on julkaissut muun muassa
Eckhart Tollen tuotantoa. Viisas Elämä Oy järjestää nykyisin myös messuja sekä
klubi-iltoja esimerkiksi kirjailijatapaamisten ja keskustelutilaisuuksien muodossa.
Kun puhutaan uushenkisyyden kasvusta ja yleistymisestä, on tärkeää pitää mie-
lessä, että tämä ei koske kaikkia uushenkisyyden muotoja.

Esimerkiksi joogasta ja
meditaation eri muodoista on tullut suhteellisen arkipäiväisiä harjoituksia. Niin
kutsuttu visualisointi ja positiivinen ajattelu on löytänyt tiensä liike- ja urheilu-
maailmaan. Sen sijaan kiinnostus esimerkiksi selvänäköä ja ”kanavointia” kohtaan
on selvästi suppeampaa.

Uushenkisten ideoiden ja käytäntöjen kaupallistuminen
on vaikuttanut niiden muutokseen ja leviämiseen. Voidaan todeta, että tietyn
ushenkisen käsityksen tai hoidon suosion kasvaessa sen yhteys alkuperäiseen
viitekehitykseen monesti heikkenee tai jopa häviää lähes kokonaan.

Esimerkiksi
buddhalaisessa meditaatiossa päämääränä on itsestä ja maailmasta luopuminen.
Sen pohjalta kehitetyssä, suuren suosion saavuttaneessa mindfulness-menetelmässä
on kuitenkin paljolti kysymys stressin ja mielen hallinnasta, keskittymiskyvyn pa-
rantamisesta ja tietoisuustaidoista. Meditaatiota ja joogaa saatetaan harrastaa hyvin
pitkälle niihin liitettyjen terveyttä ja hyvinvointia edistävien vaikutusten vuoksi.

Esimerkkinä uushenkisyys ja enkeliusko

2000-luvulla suosituksi tullut enkeliusko on esimerkki sellaisesta uushenkisyydestä,
joka voi hyvin yhdistyä kristinuskoon. Enkeliuskossa yhdistyy perinteinen kristil-
linen symboli ja sen uudenlaiset tulkinnat.

Enkeliusko leviää kirjojen, messujen,
monien eri medioiden ja populaarikulttuurin sekä ystäväverkostojen myötä. Se on
suuressa määrin globaali ilmiö, joka on tullut Suomeen erityisesti Iso-Britannian
ja Yhdysvaltojen kautta. Taustalta löytyy paitsi kristinuskon ja kristillisen taiteen
perinteinen enkelihahmo (erityisesti suomalaisille rakas suojelusenkeli) myös jouk-
ko vuosisatojen varrella esiintyneitä esoteerisia enkelikäsityksiä, jotka poikkeavat
raamatullisista.

Ensimmäinen Suomessa laajasti tunnettu uushenkisen enkeliuskon edustaja
on brittiläinen Diana Cooper, jonka vuonna 2002 suomeksi ilmestynyt kirja
Ihanat enkelit on ollut suosittu suomalaisten parissa. Cooperin tuotannossa enkelit
esiintyvät yhdessä esimerkiksi henkioppaiden ja intialaisperäisten energiakeskusten
(chakrojen) kanssa sekä liittyvät esoteerisuudessa tuttuun maailmankaikkeuden eri
osien väliseen vastaavuuksien verkostoon.

Suomessa on vieraillut useaan otteeseen
myös kreikkalainen Maria Zavou, jonka järjestämissä ”karmisissa leikkauksissa”
enkelit poistavat ihmisistä aiempien elämien mittaan kertyneitä sairauksia ja nega-
tiivisia tunteita. Irlantilainen Lorna Byrne, ja etenkin hänen omaelämäkerrallinen
esikoisteoksensa Enkeleitä hiuksissani, on saavuttanut huomattavan suosion viime
vuosina.

Suomessa kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava, mikä kertoo laajasta
kiinnostuksesta. Muista suomalaistenkin tuntemista enkeliuskon edustajista voi
mainita yhdysvaltalaisen Doreen Virtuen, jonka enkelituotevalikoimasta suosioon
on noussut etenkin enkeliaiheinen ennustuskorttipakka. Myös oman enkelikoulun
perustanut Norjan prinsessa Märtha Louise on vieraillut Suomessa.

Kaikki 2000-luvun enkeliuskon näkyvät hahmot ovat naisia – samoin ruohon-
juuritasolla ilmiö on vahvasti naisvaltainen. Kun uushenkisen kentän toimijoista
on eri tutkimusten mukaan naisia noin 80 prosenttia, enkeliuskon piirissä luku
on jopa 94 prosenttia.

Lorna Byrnen Suomen vierailun yhteydessä vuonna 2011
tehdyn kyselyn (N=263) mukaan valtaosa tilaisuuteen osallistuneista (74,5 %) oli
evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Selvästi suosituimmaksi uskonnolliseksi iden-
titeetiksi nousi ”henkinen ihminen” (59 %), ja seuraavaksi suosituin identiteetti
oli ”kristitty” (21 %).

Ainoastaan viisi vastaajaa valitsi identiteetikseen ”new age -henkinen”.
”New age” ei selvästikään tänä päivänä ole suosittu käsite, jonka kautta
ihmiset identifioivat itsensä. Tätä tukee myös moni kansainvälinen tutkimus.
Enkelit ovat vahvasti esillä erilaisilla henkisyyden messuilla.

Lorna Byrnen neljä Suomen vierailua
on järjestänyt henkisiin tilaisuuksiin erikoistunut FreeFlowFactory
-niminen tuotantoyhtiö, joka tarjoaa lisäksi esimerkiksi Eckhart Tolle -retriittejä,
matkoja Findhornin uushenkiseen keskukseen Skotlannissa,
Perhekonstellaatio-seminaareja, Talvipäivän Spiraali -tapahtumia
sekä Ilon ja Valon Markkinoita Enkeleistä kiinnostuneet kokoontuvat
kursseille tai muihin tilaisuuksiin esimerkiksi kirjakaupoissa ja
yksityiskodeissa.

Enkelihoitajakursseilla opetellaan energiahoitoa,
jolla parannetaan stressistä ja kriiseistä sekä edistetään itsetuntemusta.
Ihmiset hakevat enkeliuskosta tukea päätösten tekoon ja omien tunteiden selvittä-
miseen sekä voimaa ja apua kriiseihin ja arkeen. Suosittuja käytäntöjä ja rituaaleja
ovat enkelikorteilla tehdyt ”luennat” tai meditaatiot. Enkeleitä voidaan nähdä
valokuvissa niin kutsuttuina enkelipalloina, orbeina, joita pidetään hyvinä enteinä
tai siunauksen merkkeinä.

Lisäksi jotkut suomalaiset enkelihoitajat ja -opettajat
”kanavoivat” enkeleitä eli välittävät näiden viestejä kevyessä transsitilassa.
Enkeliusko – kuten uushenkisyys yleisemminkään – ei ole selvärajainen us-
konnollinen liike, vaan kyse on pikemminkin eriasteisesti kiinnostuneiden ihmis-
ten verkostoista sekä eri tavoin painottuneista käsityksistä ja tulkinnoista.

Osa kiinnostuneista pitää itseään selkeästi kristittyinä, osa taas
”henkisinä” ihmisinä väljemmin ymmärrettynä ja osa kumpanakin.
Raamatullisia ja muita kristillisiä enkelikäsityksiä opiskellaan ja pidetään
suuressa arvossa. Samassa tilaisuudessakin voidaan puhua ”jumalasta”,
”korkeimmasta voimasta” ja ”kosmisesta energiasta”.

Enkeliusko onkin osoitus ja esimerkki siitä, että uushenkisyys ja luterilaisuus voivat
yhdistyä. Yksi asia, joka näyttäisi kuitenkin jossain määrin loitontavan enkeliuskoa
perinteisestä kristinuskosta, on jälleensyntymisuskon suuri suosio. Sen mukaan
on mahdollista ajatella, että jokaisen oma enkeli saattelee sielua yhdestä elämäs-
tä toiseen.

Evankelis-luterilaisen kirkon kiinnostus uushenkisesti sävyttyneeseen
enkeliuskoon on ollut jonkin verran varautunutta – tosin viime aikoina esillä on
ollut avoimempaa kiinnostusta.

Yhteenveto


Uushenkisyydellä tai vaihtoehtoisella henkisyydellä viitataan yleensä länsimaiseen
monimuotoiseen ja väljärajaiseen kulttuurivirtaukseen, katsomukseen tai uskon-
nollisuuteen, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat yksilöllisyyden korostaminen sekä
henkisyyden ammentaminen useasta eri lähteestä. Uushenkisyyden keskeinen
periaate on ”holismi”, jonka mukaan maailmankaikkeus, kuten myös jokainen
ihmisyksilö, on kokonaisuus, jonka eri osat voivat vaikuttaa toisiinsa.

Keskeistä
uushenkisyydessä on myös käsitys ihmiskunnan ja jokaisen ihmisyksilön jatkuvasta
henkisestä evoluutiosta. Uushenkinen yksilö kutsuu itseään usein etsijäksi.
Suomalaisessa yhteiskunnassa uushenkisyyden piiriin laskettavaa toimintaa ja
tarjontaa löytyy ainakin 1970-luvulta pitäen niin kutsutun ”rajatiedon” nimis-
sä.

Tänä päivänä osa uushenkisyydestä on johonkin tiettyyn erityisasiaan, kuten
ufoihin, parapsykologiaan tai muinaisviisauteen erikoistunutta, osa puolestaan
lähestyy laajempaa terveys- ja hyvinvointikulttuurin valtavirtaa. Uushenkisyyden
piiriin kuuluu sekä kristinuskosta etäisyyttä ottavia että kristinuskon kanssa yhteen
sovitettuja virtauksia.

Sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko että laajempi
suomalainen yhteiskunta ovat perinteisesti suhtautuneet uushenkisyyteen jossain
määrin kriittisesti, mutta viime aikoina on ollut nähtävissä myös avoimempaa ja
positiivisempaa kiinnostusta. Uushenkisyyttä kannattelevat ja levittävät erityisesti
erilaiset henkisyyden messut, kurs kurssitoiminta, aiheeseen paneutunut media ja kir-
jallisuus sekä ystävä- ja vertaisverkostot.

http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS%20julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf

Uushenkisyydestä, ja siitä mitä siihen sisältyy ja mitä se on,
tulee aika ajoin kysymyksiä.

Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuista löytyi faktatietoa asiasta.
Kopioin Uushenkisyyskirjoitusta vain pääkohdittain en kokonaisuudessaan,
asiasta kiinnostunut voi sen itse lukea alla olevasta linkistä.

http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS%20julkaisu_verkkojulkaisu_17_04_24_B.pdf

-arkikalusto-

Niin, nyt on Suomessa ja Ruotsissakin näitä aatteita jo omasta takaa. Amerikasta alkujaan haettua ja sieltä koulutusta saaneita, tulivat takaisin seurakuntiin, joista monin paikoin heitä sinne oikein lähettämällä lähetettiin, hakemaan sitä uskonollista sivistytä. Olihan se helluntaiseurakunnissa ja kirkollisissakin piireissä pientä plussaa pastori ja pappisperheille, kun lapsia lähetettiin Amerikan koulutuksiin. Helsingin Saalemissa kerättiin kolehtia Yrjölän tyttären Amerikan koulutusta varten. Helluntaiseurakunnat ovatkin olleet ahkeria tässä asiassa. Neuvoja on tietokin kysytty "luotettavilta tahoilta", niin kuin asiaan kuuluu, mutta ei ole kysytty Korkeimman neuvoa, ja jos on kysyttykin, ei ole kuunneltu, kun Jumala varoitti! Tulokset ovat nyt näkyvissä, tätä on tilattu ja saatiin.
Sitten on vielä Healing - hiilarit. Amerikasta nekin lähtivät ja saivat ainakin Suomessa suuren suosion.

Ajattelen, että turhaa on kauhistella, parasta on rukoilla, että varjeltuisi, ja varoittaa niitä ystäviä, jotka kuuntelevat, kaikki eivät kuuntele. Ajathan eivät parane, vaan sekaannus lisääntyy, uutta sotkua löytyy ja yhä useammat menevät joukon mukana niihin. Virta vie, enemmistö määrää ketä kuunnellaan ja minne mennään.

Ilmestyskirjassa, 22:10:
Ja hän sanoi minulle:
"Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä.
22:11 Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen,
saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta,
ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.
22:12 Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani,
antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.
22:13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.