PÄÄN TIETOA JA SIELUN RAVINTOA : Oppi ja elävä usko

PÄÄN TIETOA JA SIELUN RAVINTOA
Oppi ja elävä usko  

Sana teologia tarkoittaa oppia Jumalasta.
Kun kuulemme sanan teologia, ajattelemme ehkä ensi sijassa jotakin teoreettista eli pään tietoa, emmekä niinkään sielun ravintoa, johon liittyy rukous ja virsien laulaminen. Ihminen on kuitenkin Raamatun mukaan yksi kokonaisuus. Jumala käskee kutakin meistä rakastamaan Jumalaa ”koko sydämestä ja sielusta, koko voimalla ja koko ymmärryksellä...” (Luuk. 10:27). Tässä ei tehdä mitään eroa sydämen, sielun ja ymmärryksen välillä.

Kiinnostavaa on myös se, että meitä kehotetaan rakastamaan ymmärryksellä!Tämä tarkoittaa sitä, että kun olemme tekemisissä teologian kanssa – siis Jumalaopin kanssa – kyseessä ei olekaan vain se toiminta, jota teemme ymmärryksellämme ja aivoillamme. Myös sydän/sielu on mukana.   ”Credo ut intelligam” (uskon ymmärtääkseni), sanoi Augustinus omana aikanaan. Sydämen usko – sielun ravinto – tuli ensin, ja sen jälkeen hän ymmärsi, mistä Jumalaan uskomisessa on kyse.

Kun Pyhä Henki synnyttää sydämessa uskon, valaisee hän samalla ymmärryksemme, niin että voimme ymmärtää uskon salaisuuksia.1600- ja 1700-luvuilla eläneitä luterilaisen ortodoksian teologeja on usein syytetty siitä, että he ovat harjoittaneet vain abstraktia, älyllistä pään teologiaa ja laiminlyöneet sielun ravinnon. Siksi luterilaista ortodoksiaa on luonnehdittu ”kuolleen oikeaoppisuuden ajaksi”.

Näin ajattelevat eivät ilmeisesti ole tutustuneet sellaisiin luterilaisen ortodoksian suuriin teologeihin kuten Martin Chemnitz, Abraham Calovius tai Johann Ger-hard – joitakin mainitakseni. He omistivat elämänsä teologialle, jonka päämääränä oli ihmisten pelastaminen, ja he toimivat myös sielunhoitajina sodan, nälänhädän ja ruton aikakautena.

Ajattelemisen aihetta antaa myös se, että jotkut meidän kärsimysvirsistämme, jotka nousevat täydestä sydämestä, ovat juuri luterilaista ortodoksiaa edustavien teologien kirjoittamia.Teologia on parhaimmillaan silloin, kun se antaa älyllisiä virikkeitä ja myös hoitaa sielua. Tarvitsemme molempia – myöskin omana aikanamme.

Leif Erikson
kotimaantyön johtaja, Svenska Lutherska Evangeliföreningen