Jukka Kekkonen & Matti Taneli // Ikuisen rauhan mahdollisuus

kirjoittaja jarrut La Helmi 24, 2024 12:34 pm

Ikuisen rauhan mahdollisuus
Jukka Kekkonen & Matti Taneli

Ikuisesta rauhasta ei pidä puhua, koska Venäjän aloittama epäoikeutettu ja brutaali
sota on käynnissä Ukrainassa. Meidän tulee panostaa siihen, että Ukrainalle annetaan
merkittävää aseapua ja pyritään kaikin mahdollisin tavoin turvaamaan Ukrainan
asema itsenäisenä ja suvereenina valtiona. Ukrainan voitto on samalla tappio Putinin
diktatuurille. Näin yleisesti ajatellaan – ja hyvä niin.

Tämän tavoitteen kanssa ei ole kuitenkaan ristiriitaista – pikemminkin päinvastoin –
samanaikaisesti pohtia rauhan mahdollisuutta ja ehtoja, jopa ikuista rauhaa. Sotimalla
ei voida koskaan saavuttaa lopullista rauhaa, vaan pelkästään välirauha. Todellinen
rauha ei ole vain sodan poissaoloa, jota tarkoitetaan negatiivisella rauhalla. Myös se
on erittäin tärkeää aikaansaada mahdollisimman pian.

Mutta sitäkin tärkeämpi päämäärä on positiivinen rauha eli yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden toteutuminen, joka mahdollistaa sellaisen yhteiskunnallisen
järjestyksen, ettei synny syytä sotimiselle. Kokemuksesta tiedämme, että positiivisen
rauhan saavuttaminen voi kestää sukupolvien ajan – mikä ei tee tavoitetta vähemmän
tärkeäksi.

Jos kuitenkin sota syttyy, niin sotaa ei saa käydä miten tahansa, vaan kaikkien
osapuolten pitää noudattaa kansainvälisen oikeuden mukaisia 1800-luvun lopulta
lähtien kehiteltyjä sodankäynnin sääntöjä. Niillä ei tosin sodan julmuuksia voida
poistaa, mutta ne antavat kuitenkin tietyt standardit sille, mitä sodassa voi tehdä
joutumatta jälkikäteen oikeudelliseen vastuuseen.

Valistusajan suuri filosofi Immanuel Kant (1724–1804) sanoo klassisessa kirjassaan
Ikuiseen rauhaan (Zum ewigen Frieden, 1795, suom. Jaakko Tuomikoski, 1922.):

“Vaikka sotien lopettaminen, tarkoituksen saavuttamisen kannalta, pysyisi
ainaisestikin vain hurskaana toiveena, niin emmepä sentään suinkaan pettyisi
omaksuessamme toimintaohjeeksemme vaikuttaa lakkaamatta siihen suuntaan, sillä
tämä on velvollisuus.”

Näin ollen jo nyt – sodan aikana – on välttämätöntä pohtia, miten toimitaan sodan
jälkeen sota-alueille ja muuallakin niin, että se loisi mahdollisuuden aidolle rauhalle,
jopa ikuiselle rauhalle.

Rauhaan palaamiseen liittyy väistämättä myös laaja oikeudellinen tilinteko
sotarikoksista ja ihmisoikeusloukkauksista. Niitä ei voi sivuuttaa mihinkään
tekosyihin (todisteiden keräämisen vaikeus, päätöksenteon mekanismien
selvittäminen) vedoten. Voimme antaa armon käydä oikeudesta, kun kyse on
vähäisistä rikkomuksista, mutta sodassa tehdyt sotarikokset pitää tutkija
perusteellisesti ja oikeusvaltion arvoja kunnioittavalla tavalla.

Nürnbergin oikeudenkäynnit natsien johtoa vastaan olivat prosesseina ja
kokonaisuutena arvioiden liberaalisen demokratian ja oikeusvaltion arvoja
kunnioittavia, vaikka kyse oli osin taannehtivasta lainsäädännön soveltamisesta.
Silloin, kun tutkimme joukkotuhontaa tai muita vakavia ihmisoikeusrikoksia, pitää
asioiden mittasuhteiden saada painoa oikeudenkäyntien arvioinnissa.

Kuten sanottu, ilman oikeudenmukaisuutta, johon myös kuuluu rikoksiin
syyllistyneiden saattaminen vastuuseen, ei aito rauha voi syntyä, puhumattakaan
ikuisesta rauhasta, jonka tulee aina olla päämäärä, johon pyritään, ainakin jos
haluamme noudattaa Kantin asettamaa moraalista velvollisuutta.

Ristiriitojen ja vääryyksien maailmassakaan eivät ylevimmät tavoitteet saa unohtua

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/70b64385-0894-48d3-8919-f65f8026f725/content

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30

Jukka Kekkonen & Matti Taneli // Ikuisen rauhan mahdollisuus

Jukka Kekkonen & Matti Taneli // Ikuisen rauhan mahdollisuus

Ikuisen rauhan mahdollisuusJukka Kekkonen & Matti Taneli

Ikuisen rauhan mahdollisuus
Jukka Kekkonen & Matti Taneli