Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Uskonnot saatava rauhan asialle
Sivu 1 / 1
Uskonnot saatava rauhan asialle
kirjoittaja Vierailija Ti Marras 17, 2015 8:17 am
Ihmiskunnan kriittisin kysymys on juuri nyt: miten ideologiat ja uskonnot saadaan rauhan eikä väkivallan asialle? Väkivallan ja terrorismin uhka on todellinen, ja väkivaltaa oikeutetaan uskonnolla. Juuri näin Isis teki perustellessaan Pariisin iskuja. Suomessa erilaiset pelot ja uhkakuvat ovat synnyttäneet toistaiseksi lähinnä koti, uskonto ja isänmaa -aatteella perusteltua väkivaltaa. Uskoa ja väkivaltaa käsiteltiin Pariisin iskuja edeltävänä päivänä Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaarissa. Neuvoston eettisten kysymysten jaoston puheenjohtajan Risto Pontelan mukaan täälläkään ei ole kyetty täysin ehkäisemään väkivaltaa. Vihapuhetta on saanut viljellä, ja myös uskonnollista sanastoa on käytetty sen oikeuttamiseen.
Akatemiaprofessori Elina Vuola totesi seminaarissa, että uskonnollisen fundamentalismin nousua on esiintynyt koko ajan maallistumisen rinnalla. Mutta muslimimaissakin tapahtuu maallistumista. Uskonnoilla on mahdollisuus rauhan edistämiseen, mutta niillä on myös rajoituksensa. Vuolan mielestä yhdistelmä kriittisyyttä ja yhteisymmärrystä voisi mahdollistaa rauhan edistämisen. On alettu puhua uskontopohjaisesta diplomatiasta, josta esimerkkeinä ovat uskonnollispohjaiset rauhanliikkeet ja -järjestöt. – Uskonto voi olla käyttövoima kaikkeen kauheaan, mutta myös kaikkein kauneimpaan, mitä ihmisyydessä on, Vuola sanoo.
Rauhanmarssi yhdisti kristityt, muslimit ja muut Uskontokunnat kävelivät rauhan ja toivon puolesta Helsingissä sunnuntaina. Viitisensataa osanottajaa eri uskonto- ja kirkkokunnista kokoontui Helsingin tuomiokirkolle ja käveli sieltä Ranskan lähetystöön esittämään surunvalittelunsa Pariisin terrori-iskujen johdosta. Matkan varrella mukaan liittyi lisää ihmisiä. Alle 12 tunnissa koolle kutsuttuun tilaisuuteen osallistui ainakin evankelisluterilaisia, muslimeja, juutalaisia, buddhalaisia, hinduja, ortodokseja ja katolilaisia.
Mukana marssi myös turvapaikanhakijoita. – Vastakkainasettelu on yksittäisten joukkojen luoma harha, ei uskontojen välinen. Siksi koolla on harvinaisesti eri uskontokuntien edustajia tuomassa yhteisesti viestiä toivosta ja rauhasta epävarmuuden keskelle, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki julisti. Tapahtumaa järjestämässä olleen Rintamäen mukaan viha synnyttää ahdistusta ja turvattomuutta, mikä nostaa helposti muureja ihmisten välille.
Rauhan ja toivon kävelylle tultiin Rintamäen mukaan herättelemään niitä voimia, joiden kautta maailma muuttuu turvallisemmaksi paikaksi kaikille elää. – Silloin ei suostuta vastaanottamaan Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita vihalla vaan kohdellaan heitä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Nyt pitää herätellä hyviä voimia, jotka saavat aikaan tekoja yhteisymmärryksen eikä rajojen rakentamiseen.
Väkivaltainen käytös tai aggressio on ihmisillä ja eläimillä luonnonvalinnan tulos, joka on edistänyt henkiinjäämistä. THL:n tutkimusprofessorin, psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan ihmisellä ei tästä huolimatta ole sisäsyntyistä tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti, vaan aggressio ruokkii itseään. Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille kulttuureille ominainen ilmiö.
– Uskonnot toimivat keskeisinä säätelijöinä. Älä tapa -käsky on lähes kaikissa uskonnoissa keskeinen. Mutta niin sanotut toiset eli ryhmän ulkopuoliset kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa surmata, Hannu Lauerma analysoi. Kulttuuri vaikuttaa väkivaltaisuuteen, ja uskonnot ovat kulttuureissa keskeisiä mallien antajia. Lauermasta tarvitaan lisää ymmärrystä ihmisen psykologiasta.
”Vastakkainasettelu on yksittäisten joukkojen luoma harha, ei uskontojen välinen.”
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki
http://nakoislehti.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2015/kirkko-kaupunki-44/primapaper
Akatemiaprofessori Elina Vuola totesi seminaarissa, että uskonnollisen fundamentalismin nousua on esiintynyt koko ajan maallistumisen rinnalla. Mutta muslimimaissakin tapahtuu maallistumista. Uskonnoilla on mahdollisuus rauhan edistämiseen, mutta niillä on myös rajoituksensa. Vuolan mielestä yhdistelmä kriittisyyttä ja yhteisymmärrystä voisi mahdollistaa rauhan edistämisen. On alettu puhua uskontopohjaisesta diplomatiasta, josta esimerkkeinä ovat uskonnollispohjaiset rauhanliikkeet ja -järjestöt. – Uskonto voi olla käyttövoima kaikkeen kauheaan, mutta myös kaikkein kauneimpaan, mitä ihmisyydessä on, Vuola sanoo.
Rauhanmarssi yhdisti kristityt, muslimit ja muut Uskontokunnat kävelivät rauhan ja toivon puolesta Helsingissä sunnuntaina. Viitisensataa osanottajaa eri uskonto- ja kirkkokunnista kokoontui Helsingin tuomiokirkolle ja käveli sieltä Ranskan lähetystöön esittämään surunvalittelunsa Pariisin terrori-iskujen johdosta. Matkan varrella mukaan liittyi lisää ihmisiä. Alle 12 tunnissa koolle kutsuttuun tilaisuuteen osallistui ainakin evankelisluterilaisia, muslimeja, juutalaisia, buddhalaisia, hinduja, ortodokseja ja katolilaisia.
Mukana marssi myös turvapaikanhakijoita. – Vastakkainasettelu on yksittäisten joukkojen luoma harha, ei uskontojen välinen. Siksi koolla on harvinaisesti eri uskontokuntien edustajia tuomassa yhteisesti viestiä toivosta ja rauhasta epävarmuuden keskelle, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki julisti. Tapahtumaa järjestämässä olleen Rintamäen mukaan viha synnyttää ahdistusta ja turvattomuutta, mikä nostaa helposti muureja ihmisten välille.
Rauhan ja toivon kävelylle tultiin Rintamäen mukaan herättelemään niitä voimia, joiden kautta maailma muuttuu turvallisemmaksi paikaksi kaikille elää. – Silloin ei suostuta vastaanottamaan Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita vihalla vaan kohdellaan heitä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Nyt pitää herätellä hyviä voimia, jotka saavat aikaan tekoja yhteisymmärryksen eikä rajojen rakentamiseen.
Väkivaltainen käytös tai aggressio on ihmisillä ja eläimillä luonnonvalinnan tulos, joka on edistänyt henkiinjäämistä. THL:n tutkimusprofessorin, psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman mukaan ihmisellä ei tästä huolimatta ole sisäsyntyistä tarvetta käyttäytyä aggressiivisesti, vaan aggressio ruokkii itseään. Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille kulttuureille ominainen ilmiö.
– Uskonnot toimivat keskeisinä säätelijöinä. Älä tapa -käsky on lähes kaikissa uskonnoissa keskeinen. Mutta niin sanotut toiset eli ryhmän ulkopuoliset kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa surmata, Hannu Lauerma analysoi. Kulttuuri vaikuttaa väkivaltaisuuteen, ja uskonnot ovat kulttuureissa keskeisiä mallien antajia. Lauermasta tarvitaan lisää ymmärrystä ihmisen psykologiasta.
”Vastakkainasettelu on yksittäisten joukkojen luoma harha, ei uskontojen välinen.”
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki
http://nakoislehti.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehti/2015/kirkko-kaupunki-44/primapaper
Vierailija- Vierailija
Vs: Uskonnot saatava rauhan asialle
kirjoittaja Vierailija Ti Elo 13, 2019 6:18 am
Jos kerrattaisiin ....
Vierailija- Vierailija
Similar topics» Jerusalemin rauhan puolesta
» Tapio Puolimatka Karhulassa 6.6. 2023: "Jeesuksen ylösnousemus kristityn rauhan perusteena"
» Uskonnot eivät ole katoamassa
» USKONNOT YHDESSÄ VIHAA JA TERRORISMIA VASTAAN
» Vaikeuksien jälkeen on saatava kyyhöttää itse rakennetussa vankilassa Kun kaikki on vihdoin hyvin, voi tuntua kaikkea muuta kuin vapaalta.
» Tapio Puolimatka Karhulassa 6.6. 2023: "Jeesuksen ylösnousemus kristityn rauhan perusteena"
» Uskonnot eivät ole katoamassa
» USKONNOT YHDESSÄ VIHAA JA TERRORISMIA VASTAAN
» Vaikeuksien jälkeen on saatava kyyhöttää itse rakennetussa vankilassa Kun kaikki on vihdoin hyvin, voi tuntua kaikkea muuta kuin vapaalta.
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa|
|
|
» Hän veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta
» Vallankäytöstä (uskonnollisissa) yhteisöissä – Miten tämä on mahdollista?
» Yksi mennyt kesäpäivä ja lapsenlapset
» Täällä meitä riisutaan
» Hengellinen väkivalta /”Pahat henget tulee mun sisään jos syön mielialalääkkeitä”
» Avoimuudesta / Saako kaikki kertoa/Pitääkö kaikki kertoa?
» Milloin lähimmäistä koskeva rakkaus saa alkaa ja milloin ei?
» SISÄINEN LANKEEMUS