Vatikaani ja juutalaisten joukkotuho // Matti Heiliö

kirjoittaja Hellevi Ti Maalis 12, 2024 8:22 am

Vatikaani ja juutalaisten joukkotuho
Matti Heiliö

YleAreenassa on katsottavissa rankka historia-dokumentti ”Vatikaani ja Holokausti”.
Tämän tulisi jokaisen Euroopan kansalaisen nähdä ja syventyä sen viestiin rukouksen
vakavuudella. Tapaus on märkivä arpi kaikkien läntisten uskontokuntien kilvessä, ei
vain katolisen kirkon. Kertoo ihmiskunnan raadollisuudesta ja pahuudesta.
Raportissa on häkellyttävää sisältöä katolisen kirkon roolista Euroopassa aikana,
jolloin Mussolinin ja Hitlerin ideologia oli työntämässä maanosaamme ja suurta
osaa maailmaa sen syvimpään kirouksen alhoon. Polttopisteessä on kaksi paavia,
Pius XI ja Pius XII, ja heidän kohtalokkaasti eriävät linjansa suhteessa siihen, miten
he johtivat kirkkoa tilanteessa, jossa fasismin ja natsismin kauhistava todellisuus
alkoi valjeta, ja antisemitismi ja juutalaisten kohtalo oli myös paavinistuimen
tiedossa ja käynnissä oleva hirmuteko riittävästi dokumentoitu.

Paavin ja hänen hallintonsa asema oli ymmärrettävästi tukala. Kansainvälinen
politiikka, kirkkopolitiikka ja eettinen harkinta olivat tuskallisella tavalla
puristamassa ohimoita. Arvostelussa ja tuomioissa olisi oltava malttia ja historian
painon ymmärrystä. Silti ei voi välttää vaikutelmaa näiden kahden johtajan eroista
moraalisen integriteetin ja kirkollisen etiikan mittarilla punnittaessa. On huomattava
myös toimikausien eroavuus. Pius XI (paavina 1922-1939) toimi aikana, jolloin
ensimmäisen maailmansodan traumat olivat runtelemassa Euroopan kulttuurin sielua.
Dekadenssi ja edistys, sosiaaliset repeämät, talouskriisit, vallankumousliikehdintä
vuorottelivat, ja siemenet fasismin, kansallissosialismin, globaalin kommunismin
nousulle itivät. Uuden maailmanpalon kajastus näkyi horisontissa. Pius XI näki ja
koki Mussolinin Italian ja tasapainoili sen kanssa. Voi kysyä missä määrin hän oli il
Ducen panttivanki. Makaaberi ja hupaisa dokumentin yksityiskohta kuvaa, miten
Vatikaanivaltio syntyi Mussolinin suosiolla.

Pius XII:n kausi 1939-1958 osui maailmansodan vuosiin. Hän näki Hitlerin hirmuteot
ja Mussolinin kukistumisen. Kausi kattoi myös kylmään sotaan ja Itä-Länsi
blokkijakoon johtaneen ajanjakson. Pius XII:n rooli suhteessa natsismiin, Hitlerin
valtakoneistoon ja juutalaisten joukkomurhaan on edelleen historiankirjoituksen
ongelma, verta tihkuva haava Euroopan ja maailman historiassa. Jälkiviisaus ja
etäältä arvostelu ei ole reilua, mutta on pakko kysyä, miten hyväksyä Pius XII:n
hiljaisuus natsismin rikosten äärellä, pyrkimys pysyä neutraalina ja turvata katolisen
kirkon intressejä. Pius XII:n ura alkoi edeltäjänsä keskeisenä hallintomiehenä,
Vatikaanin ulkoministerinä. Pius XI:n kuoltua kardinaalikollegioon kohdistui lobbaus
Saksaan myönteisesti suhtautuvan ja Hitlerin suhteen maltillisen paavin valinnan
puolesta. Näin Vatikaanin ulkoministeri, Saksaan ja Hitleriin reaalipoliittisella
myöntyväisyydellä suhtautuva Eugenio Pacelli nostettiin paaviksi, joka otti
virkanimekseen Pius XII.

Dokumentin sävähdyttävä yksityiskohta on taistelevan kristillisen humanismin
sankaritarina ja amerikkalainen jesuiittapappi John LaFarge. Hän oli kokenut silmiä
avaavan herätyksen rasismin pahuutta kohtaan toimiessaan pienessä seurakunnassa
mustien parissa. Hän oli purkanut heränneen eettisen tuntonsa mustia koskevaa
ennakkoluuloa ja kaikkea rasismia koskevaksi julkaisuksi Catholic Interracial
Program. Asia oli jotenkin tullut Pius XI:n tietoon ja tämä kutsui LaFargen luokseen
tämän vieraillessa Roomassa. Tapaamisessa Castel Gandolfossa 1938 LaFarge
pelkäsi saavansa moitteen radikaalista kirjoittelusta. Sen sijaan paavi paljasti
äärimmäisen luottamuksellisesti, että hän harkitsi haastaa Mussolinin, Hitlerin,
rasismin ja antisemitismin. Hän pyysi LaFargea kirjoittamaan hänelle luonnoksen
ensyklikaksi eli kiertokirjeeksi.

Kauhistunut mutta luottamuksen rohkaisema LaFarge ryhtyi työhön.
Maailmanhistoriallinen draama toteutui. LaFargen esimies, jesuiittajärjestön pää
Wlodimir Ledochowski vehkeili julkistamista vastaan. Pius XI:n terveys murtui ja
hän kuoli kriittisellä hetkellä. Seuraaja Pius XII määräsi julkaisun ja kaikki sen
kopiot ja luonnosversiot hävitettäväksi. Keskeinen eettis-humanistinen kristillisen
katsomuksen dokumentti hävisi pimentoon. LaFargen johtoajatus, joka innoitti Pius
XI:n ajattelua, kuului näin ”There is only one race and that is the human race”.
Pahaenteisen lähelle nousee nykyinen tilanne Euroopassa äärikansallisten liikkeiden,
muukalaisvihan, suvaitsemattomuuden ja uhriutumiskulttuurin kylväessä siemeniään.
Rasismi, antisemitismi, seksuaalinen suvaitsemattomuus rehottavat.

Jopa hyvää tavoitteleva ympäristöhuoli väkevöityy ekokapinointiin ja
pahantekoon ja kääntyy omaa tarkoitusta vastaan vastakkainasettelun
myrkyn vaikutuksesta. 1930-luvun Saksan kansalliskiihkon ja
antisemitismin paikkaa nykymaailman näytelmässä
edustaa muukalaisepäluulo ja suvaitsematon uskonnollisuus. Vihan kohteena ovat
maahanmuuttajat, homoseksuaalisuus ja – vaihteeksi – juutalaiset.
Adolf ja Benito ovat esimerkkejä, millaista jälkeä syntyy, kun toksinen
maskuliinisuus ja sivistymätön keskinkertaisuus yhdistyvät. Kapeakatseinen
kotipesä-fanitus, heimoveren kuohu ja oman pukukopin hien tuoksu yhdistyneenä
vihaisuuteen monimutkaisen maailman haasteiden edessä nostaa esiin poliittiset
edustajat, joiden ääntä kuulemme, joskus akateemisen tutkinnon silauksen ja
viehkeän meikin takaa myös Suomen parlamentissa ja maakunnissa.

Kaikille kirkkokunnille kuuluu syväekumenian herätys. Uskontokuntien,
seurakuntien, kansanliikkeiden ja puolueiden tulisi olla jatkuvasti hereillä oman
ideologiansa, ohjelmamuistioiden, kirjallisten dokumenttien ja tradition kriittisen
arvioinnin ja reformaation mielentilassa. Tarvitaan dynaaminen uskontokeskustelu,
historialliskriittinen ote, traditiota kunnioittava rakentava arvostus yhdistyneenä
luonnonoikeudelliseen etiikkaan ja tämän ajan todellisuuteen. YleAreenan
historiadokumentti edustaa juuri tätä ihmiskunnan pyrkimystä oppia historiasta.
Siirryn seisomaan John LaFargen lausetta toistavan plakaatin viereen kunnioittamaan
kristityn sielunveljen hyvää yritystä julistaa Jeesuksen etiikkaa.

Arvioitu dokumentti: Holy Silence. The Vatican, the Americans, and the Holocaust.
Yhdysvallat 2020.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/3017b1c3-df2b-4964-8e62-16ffb7cbb3c4/content

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
		1	2	3	4	5
6	7	8	9	10	11	12
13	14	15	16	17	18	19
20	21	22	23	24	25	26
27	28	29	30	31

Vatikaani ja juutalaisten joukkotuho // Matti Heiliö

Vatikaani ja juutalaisten joukkotuho // Matti Heiliö

Vatikaani ja juutalaisten joukkotuhoMatti Heiliö

Vatikaani ja juutalaisten joukkotuho
Matti Heiliö