Kristinuskon ja islamin Jeesus

Kristinuskon ja islamin Jeesus
Sanansaattajan kolumni | 28.1.2014 11:47

Koraanissa suhtaudutaan Jeesukseen kunnioittavasti ja häntä pidetään yhtenä tärkeänä profeettana. Islam korostaa Jumalan siunauksen merkitsevän myös ulkonaista ja maanpäällistä menestystä. Siksi on mahdotonta, että Jumala olisi antanut profeettansa Jeesuksen kuolla häpeällisen kuoleman. Jeesus ei Koraanin mukaan kuollut ristillä: ”mutta eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä.” (4:157) Myöhemmässä kirjallisuudessa kehiteltiin tältä pohjalta käsitys, että Jeesuksen sijasta ristiinnaulittiin joku toinen.

Koraani kieltää evankeliumin ydinsanoman, jonka mukaan Jeesuksen ristinkuolema sovittaa ihmisen synnit ja on ainoa tapa ihmisen saada syntinsä anteeksi. Koraani katsoo ihmisen syyllistyvän anteeksiantamattomaan syntiin, jos hän pitää Jeesusta Jumalan Poikana: ”Sano: Hän, Jumala, on yksi, Jumala, Ikuinen. Ei Hän ole siittänyt eikä syntynyt, eikä Hänellä ole ketään vertaista.” (112:1-4) ”Ne pilkkaavat Jumalaa, jotka sanovat: ’Allah on Kristus, Marian poika.’” (5:72) Allah on täysin erilainen ja ainutlaatuinen, ”eikä Hänellä ole ketään vertaista” (Kor. 112:4). Luodun asettaminen Allahin kaltaiseksi on epäjumalanpalvelusta, joka on kadotukseen johtava synti (Kor. 4:50–54). Jumala antaa anteeksi minkä tahansa synnin lukuun ottamatta jonkun asettamista Jumalan rinnalle. Islam väittää kristittyjen syyllistyvän tähän anteeksiantamattomaan syntiin, koska he korottavat ihmisprofeetan, Jeesus Nasaretilaisen, Jumalan vertaiseksi.

Islamin ja kristinuskon käsitykset Jumalasta ja pelastuksesta ovat siis täysin vastakkaiset ja niitä on mahdotonta sovittaa yhteen toistensa kanssa. Usko Jeesukseen ihmiseksi tulleena Jumalana ja Pelastajana merkitsee kristinuskon mukaan varmaa pelastusta ja islamin mukaan varmaa kadotusta.

Islamin mukaan kristinuskossa on kuitenkin sen verran jäänteitä alkuperäisestä islamista, että kristityillä yhdessä juutalaisten kanssa on islamilaisessa valtiossa oikeus harjoittaa omaa uskontoaan, jos he alistumisensa merkiksi suostuvat alistaviin käytänteisiin, jotka tuovat esille islamin ylemmyyden muihin uskontoihin nähden. Juutalaisten ja kristittyjen tulee muun muassa maksaa jizya-veroa. Kyseessä on suojeluraha, jonka perusteella kristityt ja juutalaiset saavat pitää henkensä, vaikka he uhmaavat Allahia pitäytymällä omaan uskontoonsa.

Suojelurahan pätevyys kuitenkin lakkaa Jeesuksen tullessa takaisin maan päälle. Muslimit uskovat Jeesuksen tulevan toisen kerran maan päälle asettaakseen Muhammadin opit lopullisesti valtaan. Ibn Naqib al-Misrin laatiman islamilaisen lakikirjan ’Umdat al-Salikin mukaan Jeesus palaa kerran takaisin maan päälle ja saattaa silloin islaminuskon ainoaksi sallituksi uskonnoksi. ”Hänen lopullisen paluunsa jälkeen heiltä [juutalaisilta ja kristityiltä] ei hyväksytä muuta kuin islam, sillä jizya-vero on pätevä ainoastaan Jeesuksen tuloon saakka – – Jeesuksen tulo ei sisällä erityistä Jumalan ilmoittamaa lakia, sillä hän tulee hallitsemaan Muhammadin lain mukaan – – hän ei tule hallitsemaan evankeliumin mukaan vaan meidän Profeettamme seuraajana.” (Umdat al-Salik o9.8.

Jeesuksen toinen tuleminen merkitsee siis islamin mukaan sitä, että kristittyjen oikeus harjoittaa omaa uskontoaan lakkaa. Islamin Jeesus ei ole syntien sovittaja vaan Muhammadin opin voimaan saattaja.

Tapio Puolimatka
Kirjoittaja on kasvatustieteen professori Jyväskylän yliopistossa
http://sley.fi/sanansaattaja/kolumni/kristinuskon-ja-islamin-jeesus