LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS

kirjoittaja jarrut Ke Toukokuu 08, 2019 5:01 am

LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS

11.1.2019

Ilpo Sinkko, pastori, Kokemäki

”Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta. Mutta hän vastasi ja sanoiheille: ’Kun ilta tulee, sanotte te: Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa,ja aamulla: Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa. Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki.’ Ja hän jätti heidät ja meni pois.” (Matt. 16:1–4)

1. Reformaatio, mitä se on?

Rakkaat ystävät! Pyhäinpäivän aattona vuonna 1517 Wittenbergissä Itäisessä Saksassa tehtiin historiaa. Wittenbergin yliopistonVanhan Testamentin eksegetiikan professori Martin Luther naulasi Wittenbergin linnankirkon oveen 95 teesiään eli väittämäänsä. Nuo naulaniskut kaikuivat ikuisuuteen saakka.

Nuo 95 teesiä oli tarkoitettu oppineille tiedoksi. Siihen aikaan oli tapana väitellä tärkeistä teologisista kysymyksistä. Siihen aikaan se tuntui hyvältä ja oikealta, että asioista väiteltiin. Meillä Suomessa on taas totuttu tuppisuisuuteen, eli joku toinen on päättänyt meidän kristittyjen puolesta, miten tulkitaan Raamattua, eikä siitä ole totuttu väittelemään. Tänään kristikansa on hiljaa.

Mikä sai Lutherin liikkeelle? Pelastusta myytiin paavin allekirjoittamilla anekirjeillä. Anekirjeen ostaja saattoi vähentää omaa aikaansa kiirastulessa ostamalla aneen. Martin Luther oli koko ikänsä etsinyt armollista Jumalaa ja viimein hän oli sellaisen löytänyt Kristuksessa. Epätoivo ja Jumalan tuomioiden pelko oli ajanut hänet etsimään lohdutusta hyvistä teoista, paastoamisesta ja munkkiudesta.

Luther koki, etteivät hänen omat yrityksensä kuitenkaan kelvanneet Jumalalle. Raamattua tutkimalla hänelle selvisi, että Jumala ei armahdakaan meitä omien hyvien tekojemme tai hurskautemme ansiosta. Jumala vapauttaa meidät synnistä ja kuoleman vallasta Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden. Tämä armahdus omistetaan omalle kohdalle uskolla. Uskon antaa Jumala Sanansa kautta. Tämä oli valtava vapautus omassatunnossaan niin kauan kamppailleelle Lutherille.

2. Anekauppa oli räikeää

Nyt Saksanmaalla alkoi toimia dominikaanimunkki JohannTetzel. Hän oli kunnostautunut melkoisena anekauppiaana. Hänen mottonsa oli: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa”. Luther pääsi selville anekaupan koukeroista, koska hänen seurakuntalaisensa esittelivät hänelle anekirjeitä.

Seurakuntalaisten mukaan nyt ei tarvinnut enää edes katua syntejäänkään, kun oli vain ostanut anekirjeen. Tämä tuntui rienaukselta Lutherin mielestä, joka oli viimein taisteluidensa jälkeen saanut rauhan ja selvyyden Kristuksessa yksinkertaisesti uskomalla syntinsä anteeksi. Ja nyt myytiin pelastusta helpolla rahalla.

Tämän oli loputtava. Niinpä hän kirjoitti teesinsä anekauppaa ja sen epäkohtia vastaan. Luther ei täysin ymmärtänyt aluksi, miksi paavi ja kirkko tarvitsivat rahaa anekirjeillä. Se johtui siitä,että uusi paavi Leo X aikoi rahoittaa anekirjeistä saadulla tuotolla Rooman Pietarinkirkon rakentamisen.

Lutherin teesit eivät jääneetkään pelkäksi tutkijoiden iloksi, vaan opiskelijat ottivat kirjapainotekniikalla monia, monia kopioita teeseistä. Ja Johann Tetzel, tuo anekauppias, joutui poistumaan monelta paikkakunnalta nopeasti, koska ihmiset huusivat suureen ääneen: ”Luther, Luther”, ja kivittäen karkottivat Tetzelin pois paikkakunnaltaan.

Tämä kaikki tietenkin vähensi aneitten tuottoa ja Lutherin esimiesten oli tartuttava asiaan. Paavi oli antanut anekaupan toteuttamisen Mainzin arkkipiispan Albrechtin toteutettavaksi. Kun arkkipiispa sai tiedot Lutherin toiminnasta, hän lähetti kirjeen siitä itselleen paaville. Paavi ei ymmärtänyt mitä oli tapahtumassa. Joka tapauksessa kirkolliset toimet Lutheria vastaan olivat alkamassa.

3. Uskonpuhdistuksen keskeiset asiat

Luther vastasi häneltä kysyttäessä, mikä on Raamatun keskeisin periaate. Hänen mukaansa se, mikä ajaa Kristuksen asiaa, on Raamatussa keskeisintä. ”Ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden”. Se oli keskeinen periaate. Enää ei tarvittu aneita, munkkiutta, pyhiinvaelluksia tai messu-uhreja, yksin usko Kristukseen riitti. Entä missä usko syntyy?

Se syntyy siellä, missä Jumalan Sanaa puhtaasti opetetaan ja sakramentit Kristuksen käskyn mukaan toimitetaan. Usko syntyy seurakunnassa, seurakunnan keskellä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Entä miten kristityn tulee elää? Oliko noudatettava ihmisten oppeja ja perinnäissääntöjä vai mitä? Tähän on vastaus: ”Raamattu on kristityn uskon ja elämän ylin ohje”.

Siinä on toinen keskeisistä uskonpuhdistuksen periaatteista. Ja miten kristitty tietää, miten tulee uskoa ja elää? Vastauksena on: hänen tulee lukea Raamattua ja ottaa sieltä opikseen, miten toimia tulee. Ongelmana oli, ettei Raamattua ollut käännetty kansankielelle, vaan käytössä oli latinankielinen versio Vulgata, jota vain oppineet osasivat lukea.

Mitä oli tehtävä, että jokainen kristitty saattoi tutkia Jumalan Sanaa äidinkielellään? Raamattu oli käännettävä kansankielelle ja vielä enemmän – oli luotava Saksan kirjakieli. Tämä projekti alkoi Wartburgin linnassa vuosina 1521–22, jolloin Luther käänsi UT:n saksaksi ja samalla tuli luoneeksi Saksan kirjakielen.

Raamatunkäännöstyö jatkui myöhemmin ja Luther käänsi koko Raamatun saksaksi.Tämä oli lopullinen irtiotto paaviudesta ja roomalais-katolisen kirkon teologiasta. Uskonpuhdistus alkoi levitä Saksassa ja muuallakin, ja myös muuan suomalainen eli Mikael Agricola opiskeli Wittenbergissä 1536–1539. Agricola sai Lutherilta hyvät todistukset vietäväksi Ruotsi–Suomen kuninkaalle KustaaVaasalle.

Paljon olisi kerrottavaa Lutherista ja uskonpuhdistuksesta ja Lutherin työtovereista, mutta on hyvä, että seurakuntalainen voi itsekin ottaa selvää Lutherin ja uskonpuhdistuksen vaiheista lukemalla siitä kirjoitettuja hyviä kirjoja. Voin kysyttäessä suositella luettavaksi noita hyviä kirjoja.

4. Paljon on kulunut aikaa Lutherista

Paljon on kulunut aikaa Lutherista ja uskonpuhdistuksen alusta. Vuonna 2017 vietetään kaikkialla luterilaisessa maailmassa uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Nyt on hyvä kerrata, mitä uskopuhdistus voisi tänä päivänä merkitä. Uskonpuhdistus tänä päivänä merkitsee ilman muuta paluuta Raamattuun ja sen kirjaimelliseen tulkintaan. Nykyaikana Raamatun auktoriteetti on painettu pohja mutiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Tällaista kehitystä vastaan jokainen kristitty taistelee omalla tavallaan. Jumalan pyhä Sana eli Raamattu on edelleenkin kristityn uskon ja elämän ylinohje. Raamatun selvällä sanalla on ratkaistavissa niin kysymys naispappeudesta kuin seksuaalietiikastakin. Tänä aikana meitä kristittyjä vedätetään tiedotusvälineitten puolelta. Joudumme lukemaan lehdistä, että Raamatun pohjalta ei nykyaikana voikaan muodostaa mielipidettä, eikä sillä ole käyttöä tässä tilanteessa.

Tämä tällainen on valhetta, jolla pyritään johtamaan harhaan Suomen kansaa ja varsinkin kristittyjä. Kyllä Raamattu sanoo, se armahtaa, mutta se myös tuomitsee. Sen mukaan on meidän elettävä. Raamattu sanoo kyllin selvästi, miten asiat ovat ja sen tahtoon on meidän taivuttava, jos haluamme olla kristittyjä. Raamatussa on Kristus ja hänen tuomansa anteeksianto. Sitä kuulutetaan elävällä Sanalla, joka kaikuu kaikkialle.

Toinen suuri harha, jota meille tarjotaan, on uskontojen tasavertaisuus. Toki ihminen saa uskoa mihin tahansa, mutta jos hän aikoo pelastua iankaikkiseen elämään, on hänen kuunneltava yksin Kristusta. Me pelastumme yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Ei ole muita pelastajia, ei ole pelastusta Kristuksen uskopuolella. Tämäkin meidän on sanottava, vaikka koko maailma kieltäytyisi kuulemasta.

Tämä vanha Eurooppa on käymässä antikristilliseksi, se on hylkäämässä kristinuskon. Eurooppa rappioituu henkisesti ja taloudellisesti, kun se hylkää sen, mihin vanhat arvot oikeastaan perustuvat, eli kristinuskon. Muualla maailmassa kristittyjen määrä kasvaa kymmenillä miljoonilla joka vuosi, pian joka toinen tämän maapallon asukkaista kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon.

Veljemme ja sisaremme Kristuksessa asuvat yhä useammin Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Älkäämme siis hämmentykö sitä, että tämä Eurooppa on niin Kristus-vastainen – ja myös Suomi siinä mukana. Voittomme Kristuksessa on varma. Varmasti voitamme Kristuksen nimessä, vaikka tiellemme joskus kasautuu esteitä Kristuksen nimen ja Sanan tunnustamisen tähden.

Suomen kansankirkko tarvitsee tänään uskonpuhdistusta, ja me olemme se voimavara, joka tuon puhdistuksen voi aloittaa. Emme tiedä, mistäpäin tuo puhdistus alkaa, ei Lutherkaan sitä etukäteen tietänyt. Kun meillä kristityillä on synnit anteeksiannettu ja selvä Jumalan Sana käsissämme, niin me uskallamme käydä vastaan vaikka minkälaisia voimia, valtoja ja herrauksia.

Kristus kulkee niiden takana ja niiden kanssa, jotka häneen uskovat. Emme muistele tässä uskonpuhdistusta, vaan me tänään, tässä, tällä joukolla, teemme uskonpuhdistusta omalla kohdallamme ja kirkkomme kohdalla. ”Semperreformanda” – mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että uskonpuhdistus ei voi jäädä paikalleen, vaan sen on jatkuttava eteenpäin seurakunnissamme, maassamme, kirkossamme, tässä maailmassa. Siinäpä meille tehtävää kylliksi!

Oikea Kristuksen kirkko on tässä maailmassa aina alas painettuja halveksittu, se on pilkattu ja väheksytty. Mutta sillä on oma voimansa, ja sen tähden se voittaa sen pahan, jolla oikeaa Kristuksen seurakuntaa yritetään kaataa. Kirkon aarteena eivät ole anekirjeet eivätkä suuret rahavarat. Teesissä 62 Luther opettaa: ”Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi”.

Tänä aikana meille myös pyritään opettamaan, että kristityn elämä olisi helppoa. Sitä se ei ole, vaan se on yhäkin kaidan tien vaeltamista, niin kuin Kristus jo sanoi. Elämämme ja työmme tässä maailmassa on työn ja kilvoituksen täyttämää. Vielä emme ole päässeet perille, joudumme näkemään työtä ja vaivaa.

Luther opettaa teeseissään 94–95: ”Kehotettakoon kristityitä innolla seuraamaan Herraansa Kristusta kautta kuoleman, rangaistusten ja helvetin, ja niin uskomaan enemmän sitä, että taivasten valtakuntaan tullaan monen ahdistuksen kautta…”. Uskoamme koetellaan tässä maailmassa monta kertaa.

Mutta kun se tulella puhdistetaan, tulee siitä kullankaltaista, elävää, puhdistettua ja voimallista uskoa. Tähän kaikkeen kilvoitukseen ja vaivaan antaa Kristus itse voiman. Hän antaa voiman ja johtaa vaiheemme oman aivoituksensa mukaan. Ja Kristuksen johdatus on meille elämäksi, iankaikkiseksi elämäksi.

Rukoilemme: Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Kiitämmesinua siitä, että olet antanut aidon evankeliumin Pojastasi kantautua kaikkialle maailmaan. Kiitämme siitä, että olemme saaneet uskoa tuon sanoman omalle kohdallemme ja pelastua. Anna sanasi tänään kaikua kaikkialle ja voittaa yhä useampia sieluja valtakuntaasi. Jeesuksen nimessä. Aamen!

Saarna Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 9.11.2014 Tampereen Johannes-yhteisössä

https://concordia.fi/second/2019/01/11/luterilainen-uskonpuhdistus/

kirjoittaja jarrut Ke Toukokuu 15, 2019 7:25 am

*Stiinan laittama linkki, (KIITOS Stiina) tässä:

kirkkopäivät 2019 10.05.2019 15:34 (päivitetty 15:34)
Reetta Meriläinen Laajasalo-keskustelusta: ”Ihmiset ovat alkaneet ottaa Jumalan roolia”

Helsingin Sanomien päätoimittajana parikymmentä vuotta työskennellyt Reetta Meriläinen katsoo, että Helsingin piispa Teemu Laajasalon ympärillä käytävä keskustelu on kuin paluuta pienten maalaiskylien keskustelukulttuuriin.

Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosina 1991-2011 työskennellyt Reetta Meriläinen kuvaili tänään perjantaina Radio Dein Jälki-istunto-ohjelmassa piispa Teemu Laajasalon ympärillä vellovaa keskustelua uusmoralismiksi.

– Ollaan palattu pienten maalaiskylien tyyliin, että on ihmisiä, jotka vartioivat yleistä moraalia ja joilla on tiukat kannat siitä, mitä saa ja ei saa tehdä. On tiukkoja kantoja, joiden takaa ei yritetä ymmärtää muita, sanoi Meriläinen Radio Dein perjantaiaamun suorassa lähetyksessä.

Filosofiassa moralismi merkitsee tiukkojen kantojen ottamista ja haluttomuutta ymmärtää muita näkemyksiä.

– Moralismi on jopa etiikan vastakohta. Etiikassa pyritään miettimään, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta moralismissa sitä ei tehdä. Toimitaan vain sen mukaan, mikä itsestä on oikein ja unohdetaan muut.

– Moralismi tuottaa tuomitsevaa kannanottoa. Se tuottaa keskustelua, jossa ei selvästi ole halua ymmärtää vastapuolen perusteluita tai kantoja. Se ei johda mihinkään eikä siitä tule koskaan hyvää lopputulosta, nykyään Naisten Pankki -hyväntekeväisyysjärjestön ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Meriläinen katsoo.

– Ihmiset ovat alkaneet ottaa Jumalan roolia ja jakavat tuomioita toisilleen. Armo ja halu ymmärtää toisen ajattelua puuttuvat täysin. Tästä ollut kysymys Laajasalon ja Halla-ahon liittyvässä keskustelussa.

”Jos löydät pahantekijän ja epäkohdan, ja nostat sen Twitter-seuraajillesi, niin saat hyveellisen kuvan lyttäämällä sitä yhtä ihmistä.”

Piispa Teemu Laajasalo on saanut laajasti kritiikkiä Jussi Halla-ahon kutsumisesta Jyväskylän Kirkkopäivien tilaisuuteen.

Tilaisuutta ovat kritisoineet muun muassa Helsingin ja Vantaan yhteisten kirkkovaltuustojen puheenjohtajat Hanna Mithiku ja Eve Rämö ja Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Malkavaara. Huhta ja Malkavaara peruivat osallistumisensa Kirkkopäivien juhlaseminaariin vastalauseena Halla-ahon osallistumiselle.

259 ihmistä lähetti vetoomuksen Kirkkopäivien järjestäjille Halla-ahon, Laajasalon ja koomikko Joonas Nordmanin sananvapautta käsittelevän keskustelun perumiseksi.

Radio Dein Jälki-istunnossa Reetta Meriläisen kanssa tapaus-Laajasalosta keskustellut Ylen toimittaja Sanna Ukkola arvioi median olevan osasyyllinen uusmoralismin esiinnousuun.

– Vellotaan siinä, että mitä kenestäkin sanotaan sosiaalisessa mediassa. Se on osittain median luoma asia. Kiinnostava ilmiö on ihmiset, jotka vahtivat toisten toimintaa. Henkilöt saavat peukutuksia siitä.

– Se on keino nostaa itseä. Jos löydät pahantekijän ja epäkohdan, ja nostat sen Twitter-seuraajillesi, niin saat hyveellisen kuvan lyttäämällä sitä yhtä ihmistä, Ukkola analysoi.

”Nykyajan ilmapiirissä on mielenkiintoista se, että kuljetaan kohti suvaitsevaisuutta, mutta ollaan joissakin asioissa ahdasmielisiä.”

Kolmantena keskustelijana Radio Dein Jälki-istunnossa vieraillut MTV:n uutistuottaja Jouni Sipilä huomautti, että perinteisesti moralismi on määritelty vanhoilliseksi ja ahdasmieliseksi.

– Nykyajan ilmapiirissä on mielenkiintoista se, että kuljetaan kohti suvaitsevaisuutta, mutta ollaan joissakin asioissa ahdasmielisiä, Sipilä huomautti.

Halla-aho-paheksunnan keskelle joutunut Helsingin piispa Teemu Laajasalo on joutunut ennen Kirkkopäivä-vellontaa selvittelemään ja pyytämään anteeksi kirjanpitoon liittyvää huolimattomuuttaan entisessä yrityksessään TL Opetus Oy:ssä. Laajasalo tuomittiin tapauksen johdosta sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta.

– Sosiaalisen median painostusryhmät saavat aikaan sen, että vaadimme anteeksipyyntöön rituaalin. Sitten joudutaan pyytämään anteeksi niin paljon, että anteeksipyyntö alkaa menettää merkitystään. Siinä tilanteessa potkuihin voi riittää yksi twiitti tai väärä sana, Sanna Ukkola arvioi.

– Tämä on mielipideterroria. Vaikka jokaisella onkin vastuu siitä mitä sanoo tai kirjoittaa, kuului Reetta Meriläisen arvio uusmoralismin ja sosiaalisen median symbioosista.

Radio Dei lähettää Teemu Laajasalon ja Jussi Halla-ahon keskustelun suorana lähetyksenä lauantaina 18. toukokuuta kello 19.30 alkaen.

Kuuntele Reetta Meriläisen, Sanna Ukkolan ja Jouni Sipilän keskustelu Radio Dein Jälki-istunnossa. Toimittajana Mikael Juntunen [Radio Dei 10.5.2019]: keskustelu in live löytyy allaolevasta linkistä

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/reetta-merilainen-laajasalo-keskustelusta-ihmiset-ovat-alkaneet-ottaa-jumalan-roolia/