Lopunajan susi tulee sisälle seurakuntaan sitä raatelemaan

Lopun  päivien  kolmas  enne  löydetään  uskonnollisesta  maailmasta.  Tunnusomaista  armotalouskauden  viime  hetkille  on  väärien,  antikristillisten  oppien  suuri  isäntävalta.  Nämä  väärät  opit  tunnetaan  erityisesti  siitä,  että  ne  kieltävät  Jumalan  ilmestymisen  lihaan  Kristuksessa.  Huomaa  Johanneksen sana: ”Jokainen henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta, se on antikristuksen   henki,   jonka   olette   kuulleet   olevan  tulossa,  ja  se  on  jo  nyt  maailmassa” (1. Joh.. 4:3 KR 38 ). On  erikoisesti  huomattava,  että  lopun  ajan   Kristuksen   kieltäjät   eivät   ilmesty   maailman  ja  Jumalan  vihamiesten  leiristä,  vaan näennäisestä Jumalan ystävien piiristä,  uskonnollisesta  maailmasta.  Tässä  onkin  lopun  ajan  suuri  vaara.  Salakavalana  lampaan nahkassa luopumuksen susi hiipii seurakunnan  piiriin  ja  saa  kauheata  raatelua aikaan.

Lopun   ajan   antikristillinen   oppi   ja   opettajat    hyökkäävät    erikoisesti    erästä    Raamatun  totuutta  nim. Kristuksen r i s t i ä vastaan. Ristin totuus, lunastus, uhrikuolema on heille myrkkyä. He kukistavat ristin,  vaientavat  pilkallaan  ja  epäuskollaan  julistuksen  veren  voimasta  ja  madaltavat  Kristuksen  vain  ihmiseksi,  tosin  paremmaksi   ja   etevämmäksi   kuin   toiset,   mutta jumaluuden he kieltävät. Miksi tämä viha ristiä vastaan? Antikristus  ja  koko  syvyys  tietää,  että    r  i  s  t  i    on  koko  evankeliumin  keskeisin  totuus.

Sen  kanssa  seisoo  tai  kaatuu  koko  pelastuksen   evankeliumi.   Ota   risti   pois   Raamatun lehdiltä, ristin sanoma, niin mitä jää jäljelle, mihin hätääntynyt syntinen voi toivoa ja nojata ? Ei jää mitään, ei mitään. Pimeä  on  aikakautemme  ehtoon  hetki.  Maailma on täynnä rauhattomuutta. Ahdistuksen  ja  tuskan  aallot  lyövät  yli  ihmissuvun.  Siinä  ahdistuksessa  pitäisi  ihmisellä  olla lohdutuksenaan edes Herran kallis sana.  Mutta  sitä  ei  ole.  Jumalan  sanan  väärentäjät ja antikristilliset opettajat ovat sen niin pimittäneet ja laimentaneet, että syntinen ei siitä saa enää tosi rauhaa, vaan val-heuskon  tuen,  joka  sortuu  kuolemassa  ja  viimeisessä koetuksessa.

Miten  suuren  kohtalon  tunnun  sanat  ovatkaan nämä Paavalin sanat:  ”Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on tappava suunsa hengähdyksellä  ja  tuhoava  tulemuksensa  ilmestyksellä,  tuo  jonka  tulemus  tapahtuu  saatanan  vaikutuksesta   kaikella   valheen   voimalla   ja tunnuksin  ja  ihmein    ja  kaikilla  vääryyden  viettelyksillä  niille  turmioksi,  jotka  joutuvat kadotukseen sen tähden, että eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, että olisivat pelastuneet.  Ja   sen   tähden   on   Jumala   lähettänyt   heille  voimallisen  eksytyksen,  niin  että  he  uskovat valheen, jotta kaikki ne tuomittaisiin,  jotka  eivät  uskoneet  totuuteen,  vaan  mielistyneet valheeseen.” (2. Tess. 2:8–12. KR 38.)

Vilho Rantanen (1899–1978) Ote kirjasta Mitä nyt odotamme? 1948. Kursivoinnit ja harvennukset Rantasen.

https://www.evankeliumikoulu.fi/wp-content/uploads/2014/10/AR_2010-5.pdf