KristitynFoorumi/ Juhani Aitomaa/PAKANUUS JA KATOLINEN KIRKKO

kirjoittaja Vierailija To Maalis 05, 2020 7:16 am

PAKANUUS JA KATOLINEN KIRKKO

Juhani Aitomaa

Artikkeli perustuu osittain Dave Huntin kirjaan Occult Invasion, Harvest House Publishers,1998.

Roomalaiskatolinen kirkko väittää olevansa ainoa oikea kristillinen, apostoli Pietarin perustama kirkko. Se sanoo Pietarin olleen Kristuksen valitsema ensimmäinen paavi. Tästä johtuen, Rooman paavin ominaisuudessa, Pietari antoi kaupungille korkeimman arvon kristillisyydessä. Kaikki muut kirkot ja seurakunnat ovat väärennöksiä – paitsi Kreikkalaiskatolinen idän ortodoksikirkko – koska ne ovat syntyneet 1500 luvun protestanttisen uskonpuhdistuksen myötä.

Tosiasiassa on ollut miljoonia uskovia kristittyjä, jotka tuhannen vuoden aikana ennen uskonpuhdistusta kieltäytyivät yhteydestä Rooman kirkon kanssa. Syy oli sen pakanallinen ja okkulttinen tausta. Näitä aitoja uskovia Rooman kirkko vainosi ja tappoi. Inkvisitio leimasi heidät harhaoppisiksi ja moraalittomiksi puolustellen siten toimiaan. Vielä tänä päivänä katolisuuden kautta saatu valheellinen tieto leimaa joitakin näitä muinaisia liikkeitä.

Paavit eivät suinkaan ole Pietarin seuraajia, vaan keisari Konstantinuksen ja muiden Rooman keisareiden. Paavin arvovallalle haettiin oikeutus väärennettyjen keisarillisten dokumenttien kautta. Levittääkseen "kristinuskoa" paavit perustivat omia armeijoita ja laivastoja saadakseen haltuunsa koko maailman. Eräs katolinen historioitsija myöntää: "Keisarillisesta dokumentista käy selvästi ilmi, että Rooman piispa (paavi) oli Konstantinuksen perillinen; eli kuten hän, pukeutui kuin hän, rakennutti palatsinsa ja hallitsi maitaan samojen keisarillisten periaatteiden mukaan… ollen kirkon ja valtion johdossa. Vain 700 vuotta Pietarin kuoleman jälkeen paavit olivat saaneet valtaa ja omaisuutta. Pietarin seuraajista oli tullut… tämän maailman ruhtinaita. He… pukeutuivat purppuraan kuten keisari Nero ja kutsuivat itseään ’Pontifex Maximus’ " (paavi, yksinvaltias, nimityksen alkuperä on pakanuudessa, ylipappi).

Kristus sanoi Joh.18:36: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä." Nuo, jotka väittivät olevansa Kristuksen sijaisia komensivat armeijoita Hänen nimessään, tuhosivat, murhasivat, ryöstivät kaupunkeja ja asettivat tai tuhosivat kuninkaita. Edustaen hänen väitettyä ristiään nämä tyrannit voittivat haltuunsa maailman valtakuntia niiden johtajilta, keräsivät valtavia henkilökohtaisia omaisuuksia ja usein viettivät aikansa pahuudessa ja moraalittomuudessa. Hyvällä syyllä 1000 -vuotista aikaa ennen uskonpuhdistusta voidaan sanoa "pimeäksi keskiajaksi".

Useimmat kristillisyyteen liitetyt vääryydet tulivat mukaan Konstantinuksen kääntyessä, kuten sanottiin, kristinuskoon. Hän liitti kristillisyyden pakanuuteen ja avasi ovet massiiviselle okkulttiselle hyökkäykselle. Keisarin omassa kääntymyksessä okkultismi näytteli merkittävää osaa: "Iltapäivällä ennen taistelua… Konstantinus näki liekehtivän ristin taivaalla. Siihen liittyi kreikkalainen teksti ’en toutoi nika’ – ’tässä merkissä voitat’. Seuraavana aamuna… unessa Konstantinus kuuli äänen käskevän häntä merkitsemään X kirjaimen sotilaidensa kilpiin…" Tämä vääristelty "risti" muistuttaa läheisesti pakanuudessa palvottua "valon ristiä", Mitra-jumalan seuraajien merkkiä, joita oli Konstantinuksen armeijassa. Tämän "ekumeenisen" merkin alla "ensimmäinen kristitty hallitsija" teurasti vihollisiaan Kristuksen nimessä, vaikka Hänen opetuksensa oli Matt.5:39: "Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin." Paavit saattoivat sodissaan olla vielä Konstantinusta julmempia.

380 jKr, 43 vuotta Konstantinuksen kuolemasta, kristillinen uskonto oli suuren valtakunnan virallinen uskonto. Pakanuus erillisenä uskontona oli kielletty, mutta sillä ei sinänsä ollut merkitystä, koska pakanuus oli yhdistetty kirkkolaitokseen. Paavin vallan tunnustamatta jättäminen oli valtiopetos ja siitä rangaistiin kuolemalla. Pakanallinen kristillisyys hallitsi ihmisiä kidutuksen ja kuolemanpelon kautta. Jopa katolinen historioitsija mainitsee Rooman kirkosta muodostuneen eniten toisinajattelevia vainoava uskonto maailmassa. Historioitsija Will Durantin mukaan: "Kun verrataan katolisen kirkon vainoja 1227 ja 1492 (väitettyjä) harhaoppisia vastaan ja Rooman kristittyjen vainoja 300 vuotta Kristuksen jälkeen, viimemainitut olivat laimeita ja humaaneja toimia."

Kirkkoisä Augustinus kirjoitti Konstantinuksen ajan kristityistä: "Kun tulija astuu sisään (kirkkoon) hän näkee… ihmisiä amuletit kaulassaan, ennustajia, tietäjiä… sama joukko, joka kristillisinä juhlina tungeksii kirkkoon… täyttää teatterit pakanallisina juhlapyhinä." Taikausko oli yleistä heti alussa. Paavi Julius II:sta on maininta ettei hän "lähtenyt Bolognasta ennen kuin hänen tähdistä ennustajansa näki ajan sopivaksi; Sixtus IV ja Paavali III antoivat tähdistä katsojansa määrätä tärkeiden kokousten pitoajat."

Konstantinuksen päivinä keisari oli pakanuuden ylipappi ja hän johti pappien neuvostoa. Hänen arvonimensä oli Pontifex Maximus. Konstantinus, kuten hänen seuraajansa 400 -vuoden ajanjaksona, oli kirkkolaitoksen johtaja. Hän otti itselleen arvonimen Vicarius Christi, Kristuksen sijainen. Kirkon johtajuus ei estänyt häntä noudattamasta pakanauskontojen juhlia. Keisari vihki käyttöön pakanatemppeleitä samalla kun rakennutti kristityille kirkkoja. Paavit perivät keisarien arvonimet, Pontifex Maximus ja Vicarius Christi. Raamatulle uskolliset kristityt eivät halunneet olla tässä mukana ja paavia alettiin nimittää antikristukseksi. Konstantinus ei koskaan kieltänyt pakanajumalia. Elämänsä aikana hän sulautti pakanalliset menot kristilliseen perintöön.

Paavit omaksuivat saman käytännön lisätäkseen vaikutusvaltaansa. Kristityksi tuleminen, kuten Rooman kirkossa tänä päivänä, oli yhtä kuin kirkkoon liittyminen kasteen kautta, kirkon käytännön hyväksyminen ja noudattaminen. Kirkkoon oli hyvä tulla kun kynnys oli matala: Pakanalliset tavat ja juhlat "kristillistettiin", mutta periaatteessa ihmisten ei tarvinnut luopua mistään eikä muuttaa mitään. Paavi Leo I kerskasi, kuinka Rooman suojeluspyhimykset ovat nyt Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali Romuluksen ja Remuksen sijaan.

Katolinen uskonto on satojen vuosien ajan toiminut samoin maailman eri puolilla. Se on aina yhdistänyt toisiinsa kristillisiä aiheita ja pakanuutta. Evans-Wentz kirjoittaa: "Ehkä useimmat meistä mieltävät muinaisten uskontojen keskittyneen palvonnassaan lähteisiin, järviin, jokiin, puihin ja …kiviin. Nämä kultit olivat voimissaan kun Rooman kirkko aloitti Euroopassa… yksi kerrallaan nämä käytännöt liitettiin uuteen uskontoon. Pyhä lehto tai puu, pyhä lähde tai lampi (tai muu pyhä paikka) varustettiin neitsyt Marian tai muun katolisen pyhimyksen kuvalla." Muutos tapahtui ymmärtämättömän väestön ajattelussa heidän samaistaessaan katolisen kirkon pyhäinkuvat henkiin, joita he ja heidän esivanhempansa olivat palvoneet niin kauan. Palvonnan periaate säilyi, kohde saattoi ajan kuluessa muuttua tai entinen pakanajumala/henki sai katolisen kirkon toimesta "kristillisen" silauksen. Pyhäinkuvat, pyhä vesi ja muut katoliset rituaalit eivät löydy Raamatusta. Ne on liitetty mukaan pakanuudesta.

Esimerkkinä kulttien menestyksestä Rooman kirkon suojassa on voodoo uskonto. Haitissa sanotaan väestön olevan "85%:sti katolisia" ja samalla "110%:sti voodoo–uskovia", se kuvaa hyvin katolisen kirkon käytäntöä. Latinalainen Amerikka, joka on 90%:sti katolinen, on samassa tilanteessa. Katolinen lehti itse kuvaa tilannetta sekoitukseksi, jossa on muinaisten intiaanikulttuureiden kansallisia ja eurooppalaisia perinteitä. Voodoo on vain yksi pakanuskonto, joka levisi länteen Afrikasta tuotettujen orjien välityksellä. Näiden uskontojen perinteet sekoittuvat Rooman kirkon perinteeseen latinalaisessa Amerikassa. Yhdysvaltojen New Orleansia pidetään yhtenä maailman katolisimmista kaupungeista. Sama kaupunki tunnetaan noituuden harjoittajien ja erilaisten kulttien pesäpaikkana. Samat ihmiset, jotka viihtyvät spiritismin ja noituuden ilmapiirissä, viihtyvät päivittäin katolisen kirkon messussa ja ehtoollispöydässä. Haitissa sanotaan katolisen kirkon alttarilla voivan olla sulassa sovussa katolinen ja voodoo kultin esine. Paavit (myös nykyinen, jota monet aikamme karismaattiset ja evankeliset johtajat arvostavat ja mainostavat kuulijoilleen), ovat tämän käytännön siunaajia.

Nykyinen paavi Johannes Paavali II (jota mm. Billy Graham suuresti arvostaa) näki Afrikan vierailullaan voodoossa ja katolisessa uskonnossa saman perustan, "…sanoen, ettei heidän tulisi pettää muinaista uskoaan kääntymällä kristityiksi… paavi piti dramaattisen ja tunteikkaan palaverin voodoon pappien kanssa… paavi kertoi heille, että samoin kuin he arvostavat esi-isiensä uskontoa samoin katoliset kristityt kunnioittavat omia uskon isiään… voodoo papit ottivat paavin lämpimästi vastaan" (Los Angeles Times 5.2.1993). Tämä on sama mies, jota nykyiset "protestanttiset" suurjulistajat pitävät suurena maailman evankelistana. Tätä taustaa vasten mitä tarkoittaa "maailman evankelioiminen yhdessä katolisen kirkon kanssa"? Voiko se tarkoittaa muuta kuin taikuuden, noituuden ja vääristelyn lisääntymistä niiden Rooman kirkkoon kuulumattomien liikkeiden parissa, jotka pitävät Rooman kirkkoa kristillisenä ja haluavat toimia yhteistyössä sen kanssa?

Pyhäinkuvat tulivat kirkkolaitokseen kun Konstantinus "kristillisti" valtakuntaansa. Katolisen uskonnon puolustajat sanovat ettei kuvassa itsessään ole voimaa, vaan voima saadaan pyhimykseltä, jota se edustaa. Katoliselle uskonnolle leimaa antavaa on pyhimysten palvonta ja rukoileminen. Joka elämän alueella on oma suojeluspyhimyksensä. Saman periaatteen mukaan pakanauskonnoissa oli/on henkivallat.

Rooman kirkko noudattaa pakanuuden perinnettä, henkien sijalla ovat "pyhät ihmiset". Nykyisen paavin, Johannes Paavali II:n, mukaan myös pyhien kuvissa on voima välittää "jumalallista armoa". Hänen mukaansa kuva on mysteeri ja pyhimyksen läsnäolo välittyy sen kautta. Katolisen kirkon virallinen oppi on, että rukoukset voidaan osoittaa suoraan pyhimyksille. Tärkein kuva tai patsas edustaa neitsyt Mariaa. Katolinen kirkko sanoo hänen olevan "taivaan kuningatar". Nimen juuret ovat muinaisen Baabelin mysteeriuskonnossa. Maria ja pyhimykset voivat auttaa elossa olevia ihmisiä, kun heidän puoleensa käännytään. Sama periaate on henkien ja väärien jumalien palvonnassa.

Toukokuussa 1996 katolinen julkaisu "Inside the Vatican" oli omistettu nykyiselle paaville ja hänen suuresti palvomalleen Marialla. Johannes Paavali II:n sanotaan olevan hartain Marian palvoja katolisten paavien joukossa. Hän on omistanut koko elämänsä Marialle tunnuksenaan "totus tuus", eli "kokonaan sinun". Artikkeli kertoo, "Karol Wojtylan valinta paaviksi 1978 toi muassaan ainutlaatuisen kiinnostuksen Maria –hengellisyyteen (palvontaan)… Wojtyla otti kirkolliseksi tunnuslauseekseen Totus Tuus, painottaen suhdetta Mariaan. Monessa mielessä tämä on hänen karismansa perusta…"

Raamatussa kaikki uskovat ovat "pyhiä" Kristuksen sovitustyön perusteella. Jokaisella on samanlainen oikeus tulla Jumalan eteen Kristuksen työn takia. Ajatus, että joku ihminen maanpäällä olisi saavuttanut erityisen "pyhyyden", on suoraan pakanakulteista. Nykyiset pyhimykset edustavat muinaisia jumalia ja henkiä, joita rukoiltiin ja palvottiin. Rooman kirkossa ne on nostettu asemaan, jonka Raamattu antaa yksin Jumalalle. Ainoastaan Hän kuulee ja vastaa rukouksiin.

Katolisuuden vaikutus elää voimakkaana karismaattisessa liikkeessä. Kuluneen vuoden aikana liikkeen sisällä on riemuittu "kultaihmeestä" (Kristityn Foorumi, tammikuu 2000, Ei Kaikki Ole Kultaa). Samanlaisia "ihmeitä" on koettu kautta aikojen katolisessa kirkossa. Karismaattiseen liikkeeseen se välittyi brasilialaisen naisen Silvana Machadon kautta, joka kiersi tilaisuuksissa hiljattain syöpään kuolleen naispastori Ruth Heflinin kanssa. Silvanaa mainostettiin "pyhäksi naiseksi". Tässä yhteydessä ei korostettu hänen asemaansa "pyhänä" Kristuksen omana, vaan "pyhyys" oli tulosta "ihmeestä", joka hänen kauttaan tapahtui. Aivan samoin katoliset pyhimykset ovat muodostuneet. Heidän "pyhyytensä" on tulosta heidän elämäänsä liitetyistä ihmeistä tai hyvistä teoista. Karismaattisen "uudistuksen" yhteys katoliseen kulttiin on selvä monen samankaltaisuuden kautta.

Katolisen kirkon "pyhät paikat" ovat suora jatke pakanuuden vastaavalle käytännölle. Mitä pyhät lähteet ja lehdot edustivat entisajan ihmiselle, samaa edustaa Rooman kirkon virallistama pyhiinvaelluskäytäntö. Näissä paikoissa säilytetään merkittäviä "pyhäinjäännöksiä" ja –kuvia/patsaita. Ihmiset saapuvat paikalle sankoin joukoin palvomaan ja rukoilemaan ko. pyhiä. Käytäntö ei ole Raamatussa. Päinvastoin, se selvästi kielletään.

1996 katolinen arkkipiispa Emmanuel Milingo antoi lausunnon, jonka mukaan Rooman kirkossa on pappeja, jotka suoraan ovat mukana saatananpalvontariiteissä. Ennen puhettaan Milingo oli katolisen kirkon valtuuttama pahojen henkien karkottaja. Milingo puhui Roomassa pidetyssä kongressissa, "Fatima 2000, kansainvälinen konferenssi maailman rauhan puolesta". Hänen mukaansa paholainen katolisessa kirkossa on niin suojattu, että sen asemaa voidaan verrata lailla suojeltuun harvinaiseen eläimeen. Milingon puhe herätti suurta huomiota Italiassa ja lehdet kirjoittivat siitä. Malachi Martin on kirkkohistorioitsija ja kirjailija, joka aiemmin opetti Vatikaanissa, katolisen kirkon pääpaikassa. Hän vahvistaa Milingon näkemyksen ja liittää Vatikaanin ja sen korkea-arvoiset virkailijat asiaan.

Pahojen henkien karkotus on aina kuulunut katolisen kirkon ohjelmaan. Tämän vuoden syyskuun 11 pvä paavi itse osallistui toimenpiteeseen. Vatikaanissa oli paavin yleinen vastaanotto, jonka aikana paikalla ollut 19–vuotias tyttö alkoi kirkua ja puhua luonnottomalla äänellä. Turvamiesten oli vaikea hillitä häntä. Paavi rukoili naisen puolesta yli puolen tunnin ajan, syleili häntä ja käski demonin lähteä ulos. Rooman kirkon pää lupasi järjestää erikoisen messun naisen puolesta seuraavaksi päiväksi. Paavin kanssa karkotusta toimitti kirkon valtuuttama pappi Gabriele Amorth. Kahden tunnin jälkeen hänkään ei ollut onnistunut. Amorthin mukaan demoni sanoi hänelle paavia pilkaten, "Ei edes sinun kirkkosi pää (paavi) saa minua lähtemään."

Mitä siis merkitsee olla "Kristuksen sijainen maan päällä" paavin hahmossa? 1996 paimenkirjeessään hän kehotti katolisia kunnioittamaan paavin asemaa "suloisena Kristuksena maan päällä". Katolinen kirkko on suurin, maailmanlaajuisesti ihmisiin vaikuttava instituutio tässä maailmassa. Sen perintö ja käytäntö ei perustu apostoliseen, raamatulliseen oppiin. Historia näyttää selvästi, että se ei ole muuttunut. Muuttumisen vaara on kuitenkin todellinen niillä kristillisillä liikkeillä ja ihmisillä, jotka eivät tiedosta tai halua nähdä Rooman kirkon olemusta. Monet evankeliset kristityt johtajat näkevät protestanttisen uskonperinnön uskonpuhdistuksineen vain haittana pyrittäessä maailmanlaajaan "kristittyjen yhteyteen" katolisen kirkon johdossa.

Juhani Aitomaa

Tämän artikkelin täydellisenä alaviittein varustettuna saa tilaamalla:

Kristityn Foorumi

PL 571
http://www.kristitynfoorumi.fi/pakanuusjakatolinenkirkko.htm

33101 Tampere

kirjoittaja jarrut La Maalis 07, 2020 9:10 am

Hyvin varovaisesti suhtaudun kaikkiin riivaajien ulosajamisiin.
Olen nähnyt hirvittäviä esimerkkejä siitä mitä ne ulosajamiset
ovat saaneet aikaan ja mitä kaikkea se "RIIVAAMINEN" sitten
niitten ajajien mielestä oikein onkaan, kun sielullisesti
sairaistakin henki ajetaa. Ajetaan niin perusteellisesti,
että ihmisestä ei ole mitään enää jäljellä.

KristitynFoorumi/ Juhani Aitomaa/PAKANUUS JA KATOLINEN KIRKKO

KristitynFoorumi/ Juhani Aitomaa/PAKANUUS JA KATOLINEN KIRKKO

Vs: KristitynFoorumi/ Juhani Aitomaa/PAKANUUS JA KATOLINEN KIRKKO