Tapio Puolimatka // Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi

kirjoittaja Hellevi Ke Joulu 01, 2021 3:39 am

Tapio Puolimatka

Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi
BY TAPIO.BLOG 30.11.2021 22 MINS READ
JAA

Julkaisen Brownstone-instituution luvalla Paris Williamsin artikkelin, joka on julkaistu Brownstone-instituutin sivuilla Love, Not Fear, Will Get Us Through This Crisis ⋆ Brownstone Institute
Australian valtamediassa julkaistiin hiljattain hämmästyttävä tilasto: “Jos olet rokotettu, [sinulla on] 200 kertaa pienempi riski, että [toinen rokotettu henkilö] tartuttaa sinut” (VIITE).

Uuden-Seelannin valtion rahoittama media TVNZ toisti tämän: “Jos kaksi ihmistä on täysin rokotettu, tartuntamahdollisuus on 200 kertaa pienempi.” Jos toinen henkilö on rokotettu ja toinen ei, tartunnan todennäköisyys on kuitenkin kymmenen kertaa pienempi, koska se perustuu vain yhteen rokotteeseen” (VIITE); ja tarinaa on sittemmin levitetty edelleen informaatioverkoissa, erityisesti valtamedioissa.

Näihin artikkeleihin (kuten moniin muihin vastaavista lähteistä peräisin oleviin artikkeleihin) on yhdistetty muita asiaan liittyviä viestejä, jotka voivat herättää ihmisissä valtavasti pelkoa — pelkoa, jonka vaikutuksesta he haluavat saada Covid-pistokset mahdollisimman nopeasti, sekä pelkoa ja kaunaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat päättäneet olla ottamatta niitä. Viimeaikaisten havaintojeni perusteella ensimmäinen ajatukseni oli, että esitetyn luvun täytyy olla moninkertaisesti liioiteltu. Mutta sitten ajattelin: mitä jos se olisikin totta? Eikö näin voimakas pelko ja paheksunta olisi silloin perusteltua? Otetaanpa hetki aikaa ja yritetään parhaan kykymme mukaan unohtaa ennakkoluulomme ja tarkastella näitä lausuntoja objektiivisen ja kriittisen tutkimuksen hengessä.

Katsotaan ensin, kuka on alkuperäisen artikkelin kirjoittaja. Käy ilmi, että molemmat kirjoittajat saavat rahoitusta Uuden-Seelannin ja Australian hallituksilta. Mielenkiintoista. Se on selvä merkki mahdollisesta eturistiriidasta. Katsotaanpa sitten, mitkä vertaisarvioidut tutkimukset ovat johtaneet kirjoittajat tähän erikoiseen johtopäätökseen. Hetkinen… hmmm… näyttää siltä, että he eivät itse asiassa nojaudu yhteenkään vertaisarvioituun tutkimukseen. He viittaavat kuitenkin kolmeen tietolähteeseen: Yksi netissä julkaistu tutkimus, joka ei ole vielä läpäissyt vertaisarviointia, ja johon on siksi on suhtauduttava suurella varauksella; “Victorian terveysviranomaisten” väite, jonka mukaan “rokottamattomien asukkaiden on kymmenen kertaa todennäköisempää saada koronavirustartunta kuin sellaisten, jotka ovat saaneet kaksi rokotetta”, mutta ilman linkkiä tutkimukseen tai täsmällisiin tietoihin, joita on käytetty tämän väitteen esittämiseen; ja valtion rahoittama mallintamislaitos (mikä nostaa esiin kaksi varoituslippua — mahdollinen eturistiriita ja mallintamisen käyttö reaaliaikaisten tietojen sijaan — mallintaminen on ennuste, joka perustuu tiettyihin oletuksiin ja on yleensä paljon vähemmän luotettava kuin reaaliaikaiset tiedot, etenkin kun otetaan huomioon niin monet tuntemattomat ja monimutkaiset seikat tässä tapauksessa).

Entäpä millaisella matemaattisella päättelyllä kirjoittajat päätyivät poikkeukselliseen väitteeseensä? Ainoassa heidän viittaamassaan tutkimuksessa (jota siis ei ollut vertaisarvioitu) päädyttiin siihen, että täysin rokotettujen tartuntamäärät vähenevät noin 50 prosenttia verrattuna rokottamattomiin (mikä on noin kaksinkertainen määrä), mutta he eivät maininneet, että tässä tutkimuksessa päädyttiin myös siihen, että tämä hyöty vähenee nopeasti niin, että tartuntamäärät eivät vähene lainkaan 12 viikkoa rokotuksen jälkeen. Tämän jälkeen kirjoittajat kertoivat tämän luvun perustelemattomalla väitteellään, jonka mukaan rokottamattomat saavat tartunnan 10-kertaisella nopeudella rokottamattomiin verrattuna (näin saatiin 20-kertainen luku), ja kertoivat tämän vielä kerran 10:llä, jolloin he saivat aikaan väitteen, jonka mukaan rokottamattomat levittävät virusta keskenään 200-kertaisella nopeudella rokotettuihin verrattuna ja tartuttavat 10-kertaisella todennäköisyydellä rokotetun henkilön.

Koska olen itse opiskellut korkeampaa matematiikkaa ja tilastotiedettä sekä tehnyt ja julkaissut omia tutkimuksiani, voin sanoa, että tämä on yksi pahiten numeroita vääristelevistä ja huonoimmin perustelluista “tutkimuksista”, joihin olen törmännyt, ja olen hyvin yllättynyt siitä, että se saa niin paljon julkisuutta. Mutta kuka tietää, ehkä tässä sotkussa on jotain totuuden jyvää. Käytetäänpä muutama minuutti aikaa päästäksemme selville, mitä varsinaisella vertaisarvioidulla tutkimuskirjallisuudella on sanottavaa…

Hienoa. Asiasta on tehty melko paljon vertaisarvioituja ja toistaiseksi vertaisarvioimattomia tutkimuksia, jotka perustuvat todellisiin tietoihin (ei vain mallinnusennusteisiin) ja joissa keskitytään juuri tähän samaan kysymykseen: Mikä on ero tartuntaluvuissa rokotettujen ja rokottamattomien välillä? Katsotaanpa siis, mihin johtopäätöksiin näissä tutkimuksissa on päädytty:

COVID-19-tapausten lisääntyminen ei liity rokotustasoon 68 maassa ja 2947 piirikunnassa Yhdysvalloissa

“Kun maita verrataan keskenään, ei viimeisten seitsemän päivän aikana ole havaittavissa yhteyttä täysin rokotetun väestön prosenttiosuuden ja uusien COVID-19-tapausten välillä (kuvio 1). Itse asiassa trendiviiva viittaa hyvin pieneen positiiviseen yhteyteen siten, että maissa, joissa rokotetun väestön osuus on suurempi, on enemmän COVID-19-tapauksia miljoonaa asukasta kohti. Erityisesti Israelissa, jossa yli 60 % väestöstä on täysin rokotettu, oli eniten COVID-19-tapauksia miljoonaa ihmistä kohti viimeisten 7 päivän aikana. Se, että täysin rokotetun väestön prosenttiosuuden ja uusien COVID-19-tapausten välillä ei ole merkittävää yhteyttä, käy hyvin ilmi esimerkiksi Islannin ja Portugalin vertailusta. Molemmissa maissa yli 75 % väestöstä on täysin rokotettu, ja niissä on enemmän COVID-19-tapauksia miljoonaa ihmistä kohti kuin Vietnamin ja Etelä-Afrikan kaltaisissa maissa, joissa noin 10 prosenttia väestöstä on täysin rokotettu.”

Johtopäätös: Ei ole todisteita siitä, että täysin rokotetut tartuttaisivat vähemmän kuin rokotetut. Itse asiassa rokotusprosenttien ja viruksen leviämisasteiden välillä näyttää olevan hieman positiivinen vastaavuussuhde (eli mitä suurempi prosentti ihmisistä on rokotettu, sitä suurempi leviämisaste).

SARS-CoV-2-tartuntojen, mukaan lukien COVID-19-rokotteen läpimurtotartuntojen, puhkeaminen suurissa yleisötapahtumissa – Barnstablen piirikunta, Massachusetts, heinäkuu 2021

“Heinäkuun 2021 aikana Massachusettsin Barnstablen piirikunnassa sijaitsevan kaupungin useisiin kesätapahtumiin ja suuriin julkisiin kokoontumisiin liittyen todettiin asukkaiden keskuudessa 469 COVID-19-tapausta.” Noin 69 % näiden kokoontumisten osallistujista oli täysin rokotettuja; ja silti 74 % tartunnoista esiintyi täysin rokotetuilla, mikä viittaa siihen, että täysin rokotetuilla oli vähintään yhtä suuri tartuntariski kuin rokottamattomilla tai osittain rokotetuilla osallistujilla. Rokotetuista potilaista 79 % oireili; neljällä viidestä sairaalahoitoon joutuneesta potilaasta oli täysi rokotus, eikä tartunnan saaneiden (rokotettujen tai rokottamattomien) joukossa raportoitu yhtään kuolemantapausta. Rokotettujen ja rokottamattomien välillä ei myöskään havaittu merkittävää eroa viruskuormituksessa, mikä viittaa siihen, että nämä kaksi ryhmää — täysin rokotetut ja rokottamattomat — aiheuttavat hyvin samanlaisen tartuntariskin.

Johtopäätös: täysin rokotettujen ja rokottamattomien tartuntamäärissä on hyvin vähän eroa, ja tartunnan ja sairaalahoidon riski on itse asiassa hieman korkeampi täysin rokotettujen keskuudessa.

SARS-CoV-2:n deltavariantti aiheuttaa merkittävästi enemmän läpimurtotartuntoja Houstonissa Texasissa

Tässä tutkimuksessa ei vertailtu rokotettujen ja rokottamattomien tartunta- ja tartuttamislukuja, vaan keskityttiin pikemminkin Delta-muunnoksen ja aiempien muunnosten välisten “läpimurtotartuntojen” vertailuun ja osoitettiin, että rokotteet ovat yleisesti ottaen antaneet huomattavasti vähemmän suojaa Delta-muunnoksen kuin aiempien muunnosten tartunnalta, minkä on jo aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet. Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että siinä verrattiin täysin rokotettujen ja rokottamattomien henkilöiden välistä viruskuormaa.

Johtopäätös: täysin rokotettujen ja rokottamattomien välillä on hyvin vähän, jos lainkaan, eroa tartuntamäärissä.

SARS-CoV-2:n delta (B.1.617.2) -muunnoksen leviäminen yhteisössä ja viruskuorman kinetiikka rokotetuilla ja rokottamattomilla henkilöillä Britanniassa: prospektiivinen, pitkittäinen kohorttitutkimus

Tutkimuksessa arvioitiin kotitalouden jäseniä, jotka asetettiin yhdessä eristyksiin, ja tarkasteltiin erityisesti tartunta- ja tartuttamislukuja, viruskuormituslukuja ja niiden kestoa sekä verrattiin näitä eri rokotustilojen välillä.

Tulokset: 25 % täysin rokotetuista henkilöistä, jotka altistuivat alun perin tartunnan saaneille, sai tartunnan itse, kun taas 38 % rokottamattomista henkilöistä sai tartunnan — eli rokottamattomien tartuntataso oli hieman korkeampi. Rokotetut henkilöt saavuttivat saman viruskuormitushuipun kuin rokottamattomat henkilöt, vaikka huipun kesto oli hieman lyhyempi. Huolimatta täysin rokotettujen lyhyemmästä sairastumisajasta heidän tartuttamisasteensa oli kuitenkin hieman korkeampi kuin rokottamattomien — 25 % täysin rokotetuille tartunnan saaneille henkilöille altistuneista sai tartunnan, kun taas rokottamattomille tartunnan saaneille henkilöille altistuneista vain 23 % sai tartunnan.

Johtopäätös: tämä oli ainoa löytämäni tutkimus, joka osoitti, että täysin rokotetut saivat vähemmän tartuntoja (25 % verrattuna 38 %:iin rokottamattomista, mikä viittaa noin 1,5-kertaiseen riskiin, ei kymmenkertaiseen!), mutta rokotettujen ja rokottamattomien tartuttamisluvuissa oli hyvin pieni ero ja täysin rokotetuilla oli itse asiassa hieman korkeampi tartuttamisluku kuin rokottamattomilla (25 % vs. 23 %).

Seuraavat kolme artikkelia eivät ole vielä läpäisseet vertaisarviointiprosessia; ne edustavat kuitenkin kontrolloituja tutkimuksia. Vaikka meidän on siis varmasti suhtauduttava niihin varauksella, ne ainakin tarjoavat meille pääsyn käyttämäänsä tosiasia-aineistoon ja tutkimusmenetelmiin, joten ne ovat selvästi luotettavampia kuin alussa mainitun artikkelin väite, jonka mukaan rokottamattomien tartuntamäärät olisivat kymmenkertaiset ilman selkeitä viittauksia tutkimukseen, menetelmiin tai minkäänlaisiin merkittäviin tietoihin.

Rokotettujen ja rokottamattomien, oireettomien ja oireisten ryhmien välillä ei ole merkittävää eroa viruskuormituksessa SARS-Cov-2-deltamuunnoksen aiheuttaman tartunnan yhteydessä

Tässä tutkimuksessa kerättiin tietoja henkilöistä, jotka olivat oireettomia mutta joiden Covid-testit olivat positiivisia, ja sen jälkeen verrattiin näitä viruskuormia (jotka olennaisesti tarkoittavat tartuttamisriskiä) analysoimalla rokotettujen ja rokottamattomien sekä oireisten ja oireettomien välisiä eroja kussakin näistä ryhmistä.

Johtopäätös: “Emme havainneet merkittävää eroa syklin kynnysarvoissa rokotettujen ja rokottamattomien, oireettomien ja oireisten SARS-CoV-2 Delta -tartunnan saaneiden ryhmien välillä.” Tämä tarkoittaa sitä, että viruskuormissa ei ole merkittävää eroa, eikä näin ollen myöskään viruksen tarttumisriskissä ole merkittävää eroa näiden eri ryhmien välillä.

Tarttuvan SARS-CoV-2-infektion leviäminen rokotuksesta huolimatta

“Vertailimme RT-PCR-testin monistussyklin arvoja (cycle threshold, Ct) 699:stä testipositiivisesta nenän etuosan pyyhkäisynäytteestä, jotka olivat peräisin täysin rokotetuilta (n = 310) tai rokottamattomilta (n = 389) henkilöiltä. Havaitsimme matalia Ct-arvoja (<25) 212:llä 310:stä täysin rokotetusta (68 %) ja 246:lla 389:stä (63 %) rokottamattomasta henkilöstä. Näiden matalien Ct-arvojen näytteiden osajoukon testaaminen osoitti tartuntavaarallisen SARS-CoV-2:n 15:ssä 17:stä näytteestä (88 %) rokottamattomilta henkilöiltä ja 37:ssä 39:stä (95 %) rokotetuilta henkilöiltä.””

Johtopäätös: alhaisemmat Ct-arvot vastaavat suurempaa viruskuormaa ja siten suurempaa tartuttamisriskiä. Tässä Covid-positiivisen testituloksen saaneista 699 henkilöstä koostuvassa otoksessa viruskuormat olivat hieman korkeammat täysin rokotetuilla kuin rokottamattomilla, ja myös tartunnan saaneiksi todettujen osuus oli korkeampi täysin rokotettujen ryhmässä.

Waterfordin kaupungin alueella on osavaltion korkein Covid-19-tartuntojen määrä: piirikunnassa on myös tasavallan korkein rokotusaste

Tämä artikkeli ei ole kontrolloitu tutkimus, mutta se tarjoaa kuitenkin tietoa, ja johtopäätös on vaikuttava, varsinkin kun otetaan huomioon, että kyseessä on valtamedioissa julkaistu artikkeli ja että sen toteamus on selvästi vastoin valtion hyväksymää kertomusta: tämä Irlannin alue, jolla Covid-tartuntojen määrä on korkein, sattuu olemaan myös alue, jolla rokotusten määrä on korkein (99,7 % kaikista yli 18-vuotiaista aikuisista on täysin rokotettu!), ja tartuntojen määrän viimeaikainen nopea nousu korreloi rokotusten määrän viimeaikaisen nopean nousun kanssa, sillä tällä alueella tartuntojen määrä on noussut yhdestä Irlannin alhaisimmista tartuntaluvuista korkeimpaan tänä aikana. Mielestäni olisi melko vaikeaa väittää, että rokottamattomat 0,3 % väestöstä olisivat yksin vastuussa tästä taudinpurkauksesta. Kuten ensimmäisessä edellä mainitussa artikkelissa mainittiin, samanlaisia suuntauksia on havaittu muuallakin maailmassa.

Voisin helposti jatkaa, mutta uskon, että ymmärrätte asian — näemme hyvin samankaltaisia lukuja eri puolilla maailmaa, joista seuraa pohjimmiltaan samat johtopäätökset: Rokotettujen ja rokottamattomien välillä on hyvin vähän eroa sekä tartunta- että tartuttamisluvuissa. Ja tämä on itse asiassa suurpiirteisesti sanottu, koska näyttää siltä, että tartuntaluvut ovat hieman korkeammat täysin rokotetuilla.

Kaiken tämän todistusaineiston vastapainoksi löydämme siis hallituksen rahoittamia lähteitä, jotka levittävät viestiä, jonka mukaan rokottamattomat tartuttavat virusta 200 kertaa nopeammin kuin rokotetut…?! Onpa hienoa.

On syytä huomata, että joissakin edellä mainituissa artikkeleissa ja muissa vastaavissa on esitetty todisteita siitä, että vaikka rokotuksilla näyttää olevan hyvin vähän vaikutusta tartuntojen määrään ja tartuntojen leviämiseen, ne saattavat jonkin verran vähentää vakavien sairauksien todennäköisyyttä tietyissä väestöryhmissä ainakin muutaman kuukauden ajan ennen kuin hyöty häviää, minkä jälkeen tarvitaan tehosterokotuksia hyödyn säilyttämiseksi. Se, mikä on kuitenkin jätetty täysin huomiotta (tai jopa aktiivisesti tukahdutettu) yleisessä keskustelussa, on:

(a) näihin rokotteisiin jo nyt liittyvät vakavat haittavaikutukset ja kuolleisuus (ks. esimerkiksi täällä ja täällä);

(b) se, nämä rokotteet ovat edelleen kokeellisia, eikä niistä yksinkertaisesti ole saatavilla pitkän aikavälin turvallisuustietoja, vaikka joitakin huolestuttavia merkkejä on jo ilmaantunut, kuten näyttöä siitä, että rokottamisen kanssa korreloi kokonaiskuolleisuuden lisääntyminen;

c) se, että joukkorokotukset (toisin kuin valikoiva haavoittuvimpien rokottaminen) aiheuttavat todennäköisesti suurta evolutiivista painetta virukseen (jota kutsutaan epigeneettiseksi paineeksi), mikä johtaa sellaisten uusien kantojen nopeaan syntymiseen, jotka ovat vastustuskykyisiä nykyisille rokotteille ja jotka kykenevät aiheuttamaan vakavampaa sairautta;

(d) se, että on olemassa yli tuhat tutkimusta (monet niistä vertaisarvioituja), joihin osallistui satojatuhansia henkilöitä ja jotka tarjoavat vakuuttavaa näyttöä vaihtoehtoisista varhaisen hoidon menetelmistä, joista monilla on paljon parempi turvallisuusprofiili kuin rokotuksilla;

(e) se, että tietyillä elämäntapamuutoksilla voi olla valtava myönteinen vaikutus Covidin riskien vähentämiseen, kuten ravitsemuksen ja liikunnan lisääminen, ylipainoisuuden ja diabeteksen vähentäminen sekä D-vitamiinin puutteen vähentäminen;

ja f) se, että erittäin tiukkaan ja pelkistävään “sulje yhteiskunta ja rokota”-lähestymistapaan liittyy monia muita vakavia haittoja – esimerkiksi sosiaalinen eristäminen ja itsemurhien ja mielenterveyshäiriöiden, perheväkivallan ja lasten hyväksikäytön lisääntyminen, keskeisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen keskeytyminen sekä laajalle levinnyt yritysten konkurssi ja toimeentulon menetys.

Palatakseni siis tämän artikkelin peruslähtökohtaan, herää kysymys, miten hallitukset ja valtamediat voivat seuraamuksetta selvitä näin mielikuvituksellisista väitteistä, jotka ovat selvästi ristiriidassa tosielämän tietojen kanssa, ja samalla jättää huomiotta kaikki muut edellä käsitellyt merkittävät kysymykset tai aktiivisesti tukahduttaa ne? Ja mikä vielä tärkeämpää, miksi ihmeessä he haluaisivat tehdä näin ja lietsoa pelon, vihamielisyyden ja jakautumisen liekkejä jo ennestään levottomissa yhteisöissämme?

Tähän kysymykseen on helpompi vastata, jos tarkastelemme kahta keskeistä käsitettä: ensimmäinen on ihmisen uhkareaktio — luonnollinen inhimillinen reaktiomme, kun kohtaamme turvattomuutta ja pelkoa — pyrimme epätoivoisesti a) tunnistamaan havaitun uhan lähteen ja b) toimimaan jollakin tavalla uhan neutralisoimiseksi, vaikka nämä toimet eivät perustuisikaan järkeviin syihin. Tämä viimeinen kohta on niin tärkeä, että toistan sen: Kun koemme voimakasta pelkoa, kykymme ajatella kriittisesti ja järkiperäisesti heikkenee, joskus huomattavasti, ja pyrimme ensisijaisesti luomaan jonkinlaista turvallisuuden tunnetta, vaikka uusi turvallisuutemme perustuisikin järjenvastaiseen lähtökohtaan.

Tällainen tila on ominaista vainoharhaisille ihmisille; kun merkittävä osa väestöstä joutuu tällaiseen tilaan, eräänlainen kollektiivinen vainoharha voi saada jalansijaa. Ihmiskunnan historia on täynnä tällaisia esimerkkejä, ja valitettavasti niiden seuraukset ovat joskus olleet hyvin traagisia, kuten kansainväliset sodat, sisällissodat, totalitarismi, väkivaltainen sorto ja syrjintä ja jopa kansanmurha.

Propagandan periaate antaa meille toisen avainkohdan, kun pohdimme kysymystä: “Miten ja miksi näin mielikuvituksellisia väitteitä (ja yhtä mielikuvituksellisia tiedotuksen puutteita) esitetään näin selvien vastakkaisten todisteiden edessä?” Propaganda määritellään yleensä seuraavasti: “Informaatio, erityisesti puolueellinen tai harhaanjohtava, jota käytetään poliittisen ohjelman tai näkökannan edistämiseen.” Riippumatta siitä, kuinka hyväntahtoisina tai pahantahtoisina pidät alussa siteeratussa artikkelissa esitettyjen väitteiden lähteitä (eli Australian ja Uuden-Seelannin hallituksia, valtamedioita), näiden organisaatioiden ensisijaisilla rahoituslähteillä, erityisesti lääketeollisuudella ja muilla yrityksillä, on yksi hyvin selkeä poliittinen ohjelma: Saada mahdollisimman monta ihmistä rokotettua mahdollisimman nopeasti.

Voit olla samaa tai eri mieltä tästä tavoitteesta — se joko on aidosti lähtöisin hyvistä aikeista tai ei ole — mutta se on kiistämättä poliittinen tavoite. Ja aina kun nykymaailmassa vaikuttaa poliittinen ohjelma, siihen liittyy lähes varmasti myös puolueellista raportointia. Ja tämä ohjelma ja sen puolueellisuus saavat todennäköisesti valtaansa väestön enemmistön, kun virallisen terveyspolitiikan edustajat ja valtamediat tukevat tätä agendaa, ja kun pelon tila on yleisesti ottaen vallannut valtaväestön. Voisi sanoa, että poliittinen agenda vaikuttaa kuin virus.

Valitettavasti tämä propaganda näyttää saavan yhä huolestuttavamman muodon, jota useat autoritaariset hallitukset ovat käyttäneet hyväkseen sekä aiemmin että nykyään: Ensin tunnistetaan todellinen kriisi (tai tarvittaessa lavastetaan sellainen), sitten lietsotaan pelkoa ja vastakkainasettelua, jotka luonnostaan syntyvät merkittävän uhkan kohtaamisen myötä, ja lopuksi liioitellaan jatkuvasti tätä uhkareaktiota yhä hälyttävämmällä (ja todennäköisesti yhä valheellisemmalla) informaatiolla. Tämän strategian avulla voidaan tehokkaasti saada aikaan laajamittainen käyttäytymisen muutos, josta hyötyvät valtaapitävät, koska massat saadaan kokemaan toisensa uhkaksi sen sijaan, että he tiedostaisivat valtaapitävien muodostaman paljon vakavamman ja aidomman uhkan. Toisin sanoen historiassa on esimerkkejä siitä, että yhteiskunnan johtajat kääntävät “alamaiset” toisiaan vastaan samalla, kun he hiljaa kahmivat itselleen yhä enemmän valtaa ja vaurautta.

En sano henkilökohtaisesti uskovani, että tämä on Uuden-Seelannin ja Australian hallitusten propagandistisen viestinnän nimenomainen tavoite — annan jokaisen muodostaa tästä oman mielipiteensä. Vaikka suhtaudunkin tilanteeseen toisinaan hyvin kyynisesti, haluaisin todella mieluummin uskoa, että hallituksella ja sen yhteistyökumppaneilla on vain parhaat aikomukset meitä kaikkia kohtaan. Tarkoitukseni on sanoa, että huomaan joitakin hyvin huolestuttavia varoitusmerkkejä, ja niin epämiellyttävää kuin se onkin, koen olevani pakotettu puhumaan niistä, erityisesti koska kokemukseni kliinisenä psykologina antaa minulle tietyn ymmärryksen traumoista, psykooseista ja lääketeollisuuden laajasta vallasta ja korruptiosta (oma väitöskirjatutkimukseni keskittyi kaikkiin näihin kolmeen aiheeseen). Tietoisesti tai tietämättäni olen huolissani siitä, että saatamme olla yhteisönä unissakävelemässä kohti hyvin vakavaa katastrofia, joka voi olla huomattavasti pahempi kuin Covid-virus. Sallikaa minun selventää tätä hieman:

Otetaan lähtökohdaksi suhtautua “hyvässä uskossa” näihin hallituksiin ja niihin liittyviin järjestöihin. Jätetään hetkeksi sivuun se tosiasia, että lääketeollisuudella ja sen kumppaneilla on poikkeuksellinen vaikutusvalta näihin maihin, yleiseen terveyspolitiikkaan ja sääntelyyn sekä useimpiin länsimaihin, että ne saavat tästä kriisistä valtavasti vaurautta ja valtaa; että ne ymmärrettävästi tuntevat houkutusta vääristellä muutamia tosiasioita luodakseen entistä enemmän vaurautta ja valtaa; ja että ne ovat jo jääneet kiinni ja saaneet tuomion juuri siitä monta kertaa aiemmin (voisi sanoa, että petoksesta on tullut lääketeollisuudelle vain yksi liiketoiminnan lisäkustannuksista). Jätetään tämä asia sivuun ja oletetaan, että hallituksella ja valtamedioilla on vain parhaita aikomuksia meidän kaikkien hyväksi tässä erityisessä lähestymistavassa, jota ne käyttävät — että ainoa asia, josta ne ovat kiinnostuneita, on yrittää minimoida Covidin aiheuttamat haitat ja että ne vilpittömästi uskovat, että heidän käyttämänsä taktiikka, niin julma ja vaikeaselkoinen kuin se joskus onkin, on tehokkain keino tähän tavoitteeseen.

Mitä he siis tarkalleen ottaen tekevät? Kuten edellä on todettu (tämä mielikuvituksellinen väite on vain yksi esimerkki monien muiden joukossa), he selvästi levittävät hyvin kapeaa, liian yksinkertaistettua ja vääristynyttä viestiä rokotteista: “Rokotteet ovat ainoa hoitovaihtoehtomme, ja ne ovat täysin turvallisia ja tehokkaita, joten meidän on saatava mahdollisimman moni rokotetuksi mahdollisimman nopeasti; ne, jotka päättävät pidättäytyä rokotteista, ovat äärimmäisen holtittomia ja itsekkäitä; ja on oltava hyvin varovainen, etteivät “rokotevastaiset” ja kaikki heidän levittämänsä “väärät tiedot” aivopese sinua – et varsinkaan halua ottaa huomioon tartuttamista koskevia tutkimuksia, todisteita rokotteiden vakavista sivuvaikutuksista, todisteita vaihtoehtoisista hoitovaihtoehdoista ja todisteita siitä, että Covid leviää edelleen nopeasti alueilla, joilla rokotusten määrä on hyvin korkea, ja niiden keskuudessa, jotka ovat rokotetut.”

Vaikka tulkitsisimme valtaapitävien aikeita mahdollisimman myönteisesti, voimmeko todella sanoa, että päämäärä (saada mahdollisimman moni rokotettua) oikeuttaa keinot (jättää huomiotta tai tukahduttaa aktiivisesti todisteet, jotka kyseenalaistavat heidän lähestymistapansa viisauden, ja lietsoa aktiivisesti pelkoa, hajaannusta ja epäluottamusta toisiamme ja vaaleilla valittuja johtajiamme kohtaan)? Ja lisäksi, saavutetaanko tällä strategialla edes toivottua “päämäärää”? Toki on selvää, että monia “rokotukseen epäröivästi suhtautuvia” ihmisiä painostetaan ottamaan Covid-pistokset sen uhalla, että he menettävät toimeentulonsa ja/tai muut kansalaisvapautensa. Mutta eikö ole myös totta, että tämä vakava avoimuuden puute ja voimakkaasti puolueellinen “tiedotuskampanja” saavat monet muut ihmiset muuttumaan yhä epäluuloisemmiksi vaaleilla valittuja edustajiamme ja muita “valtaapitäviä” kohtaan? Eikö ole myös totta, että olemme luopuneet pitkäaikaisesta pyhästä ihmisoikeudesta, että terveydenhoidollisten ratkaisujen tulee pohjautua tietoon perustuvaan suostumukseen niin, että voimme ilman pakkoa ja väkivaltaa valita, mihin lääketieteelliseen toimenpiteeseen osallistumme? Eikö ole myös totta, että tämä lähestymistapa saa monet ihmiset vain asettumaan entistä vahvemmin hallituksen ohjeita vastaan? Eikö ole totta, että monet yritykset ja organisaatiot ovat kärsineet vakavaa vahinkoa tai joutuneet konkurssiin näiden toimintatapojen vuoksi? Eikö olekin totta, että nämä taktiikat lisäävät ihmisten pelkoa ja vihamielisyyttä toisiaan kohtaan — “rokotemyönteiset” vastaan “rokotevastaiset”, “valinnanvapautta kannattavat” vastaan “valinnanvapauden vastustajat”? Millaisia todennäköisiä vaikutuksia tällaisella yhteiskunnan pirstoutumisella on yhteiskuntaamme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Olemme nähneet samanlaisen tapahtumasarjan eri puolilla maailmaa menneisyydessä ja nykyään, ja tulokset eivät yleensä ole kauniita. Tutustu tähän hiljattain julkaistuun artikkeliini The Covid Vaccine Mandates: A Trauma-Informed Perspective – CNCL, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin niitä psykologisia ja sosiaalisia haittoja, joita todennäköisesti aiheutuu (ja itse asiassa jo aiheutuu) näistä hallintoelinten harjoittamista ankarista vallankäyttötaktiikoista.

Monet saattavat uskoa, että tästä pelon ja sorron kampanjasta saadut hyödyt (eli sen väitetty tehokkuus Covidin riskin vähentämisessä) ovat monien siihen liittyvien vakavien haittojen arvoisia. Minun henkilökohtainen mielipiteeni? Olen tutkinut tätä aihetta melko intensiivisesti jo jonkin aikaa ja yrittänyt parhaani mukaan tarkastella kaikkia näkökulmia, ja kun asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja kaikki eri tekijät huomioon ottaen, en ole lainkaan vakuuttunut tästä perustelusta. Olen tullut siihen vakaumukseen, että ainoa asia, joka saa meidät ulos tästä sotkusta, on empatia, keskinäinen vuoropuhelu, avoimuus ja yleinen siirtyminen “valta yli” -taktiikasta vastavuoroisesti voimaannuttavaan “valta yhdessä” -lähestymistapaan.

Poliittisista ohjelmista puheen ollen, jokainen kriittisesti ajatteleva lukija kysyy todennäköisesti itseltään tässä vaiheessa: Mitkä ovat minun (Paris Williamsin, tämän artikkelin kirjoittajan) tavoitteet? Ja mitkä ovat ennakkoluuloni?

Minulla on tietenkin inhimilliset rajoitukseni ja myönnän avoimesti, että kyllä, minulla on tavoitteita. Minulla on omat ennakkoluuloni; osasta olen tietoinen ja ne pyrin avoimesti ilmaisemaan, ja osa on sellaisia, joiden epäilen olevan olemassa, mutta joista olen edelleen enemmän tai vähemmän tietämätön. Voidaan sanoa, että harjoitan jopa jonkinasteista propagandaa tämän artikkelin ja muiden artikkelieni avulla (epäilen, että jotkut teistä kokevat näin enemmän kuin toiset!). On totta, että yritän levittää “tietoa, jonka tarkoituksena on edistää poliittista asiaa tai näkemystä”, vaikka teen todella parhaani, etten ainakaan tietoisesti taivuta totuutta. Mikä siis on minun agendani?

Kuten moni muukin, haluan vain elää nautinnollista ja merkityksellistä elämää terveessä ja kukoistavassa maailmassa. Haluan elää maailmassa, jossa kaikkien tarpeet otetaan huomioon ja jossa kehitämme yhdessä strategioita, joilla kaikkien perustarpeet tyydytetään; jossa voimme siirtyä kohti aidosti kestävää ja oikeudenmukaista maailmaa, jossa elämme suhteellisen rauhassa ja sopusoinnussa toistemme ja muiden maan asukkaiden kanssa; jossa lapsemme ja lapsenlapsemme voivat kokea sanoin kuvaamatonta iloa siitä, että he ovat kukoistavan ja runsaan planeetan jäseniä. Sanoisin siis, että tämä on minun henkilökohtainen tavoiteohjelmani pähkinänkuoressa.

Näen kuitenkin romahtamassa olevan biosfäärin aloittaessamme planeetan historian kuudetta joukkokuolematapahtumaa, joka tällä kertaa on meidän aiheuttamamme; jossa ilmasto alkaa jo osoittaa huolestuttavia merkkejä siitä, että se on karkaamassa käsistä, ja jossa elintarvikkeet todennäköisesti käyvät yhä niukemmiksi; jossa reagoimme uhkaan todennäköisesti yhä herkemmin sekä yksilöinä että yhteisöinä, kun maailmasta tulee yhä haastavampi paikka selviytyä ja menestyä; jossa me kaikki yhä helpommin joudumme pelon, vihamielisyyden ja vastakkainasettelun valtaan. Toivoisin todella, etten näkisi tilannettamme näin synkkänä, mutta käytettyäni niin monta tuntia ja vuotta todisteiden tutkimiseen (mukaan lukien se, mitä olen nähnyt omin silmin), en kerran nähtyäni voi enää olla sitä näkemättä.

Ja nyt meillä on nopeasti kehittyvä pandemia — maailmanlaajuinen kriisi, jossa on kaikki nopeasti kehittyvän ihmisyhteisöllisen uhkareaktion ainekset: vastakkainasettelu, pelko, vainoharhaisuus, vihamielisyys, väkivalta, hamstraaminen, hämmennys, epätoivo ja avuttomuus. Onneksi ihmisluonnossa on toinenkin puoli, jolla on taipumus nousta pintaan tällaisen kriisin aikana — monien kokema vetovoima kohti rohkeutta, empatiaa, myötätuntoa, uhrautumista ja luovuutta. Mutta mielestäni jälkimmäiset pääsevät juurtumaan vasta, kun kuljettajan paikalle asettuu rakkaus pelon sijaan. Kuten monet viisausperinteet ovat tunnustaneet, sekä sisällämme että ulkopuolellamme käydään taistelua rakkauden ja pelon välillä ja viime kädessä on jokaisen meistä päätettävissä, kumpaa näistä haluamme viljellä, kumman näistä haluamme olevan vallassa, ja silti olemme kaikki alttiita ympäröivien voimien vaikutuksille. Siksi minusta on syvästi huolestuttavaa ja lannistavaa nähdä niin monien johtajien painavan niin kovaa “pelko”-nappulaa luontomme “rakkaus”-nappulan sijasta. Uskon, että tämä tapahtuu viime kädessä siksi, että monet johtajat ja muut “vallankäyttäjät” ovat itse joutuneet oman pelkonsa valtaamiksi (ahneus, itsekeskeisyys ja hamstraaminen ovat pelon “pahoja” sisaruksia).

Mitä siis tehdä? Kaiken sen perusteella, mitä ymmärrän tästä pandemiasta ja muista kohtaamistamme vakavista kriiseistä, olen tullut siihen tulokseen, että tämän pandemian uhka on todennäköisesti paljon pienempi kuin monien muiden tulevien kriisien uhka, kun erilaiset vastakkainasettelut ja repeämät ihmisyhteiskunnassa kärjistyvät ja kun biosfääri, joka antaa meille elämän, jatkaa dramaattista romahtamistaan. Voitte sanoa minua radikaaliksi, mutta uskon, että jos ihmislajilla on mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä tästä vuosisadasta, meidän on löydettävä keino laittaa rakkaus takaisin kuljettajan paikalle. (Muuten, mielestäni ei ole mitään väärää pitää pelkoa matkustajana — meidän on oltava varuillamme esiin tulevista riskeistä ja vaaroista — mutta uskon todella, että meidän on tehtävä parhaamme pitääksemme rakkauden kuljettajan paikalla, jos aiomme selvitä.) Minun näkökulmastani tämä pelon, sorron ja hajottamisen kampanja, joka on koottu Covid-pandemian ympärille, ei voisi tapahtua huonompaan aikaan. Uskon, että lajimme selviytyminen on suuressa vaarassa, ja tarvitsemme todella kaikki kädet — “yhdessä seisomme, jakaantuneina kaadumme”.

Näen tämän pandemian eräänlaisena kenraaliharjoituksena. Meillä on nyt tilaisuus kohdata pelkomme ja taipumuksemme vastakkainasetteluun, ryhmäajatteluun, eripuraisuuteen, syntipukkien nimeämiseen, vainoharhaisuuteen ja hamstraamiseen; ymmärtää itseämme paremmin tällä tavoin, tunnustaa nämä ihmisen alkukantaiset taipumukset ja tehdä sen sijaan tietoinen päätös kääntyä rohkeuteen, empatiaan, ystävällisyyteen ja myötätuntoon; siirtyä sulkeutuneisuudesta avoimuuteen ja avosydämisyyteen. Asettua toisten asemaan, erityisesti niiden, joita saatamme pelätä tai halveksia. Uskon, että jos pystymme tähän, niin ehkä voimme työskennellä yhdessä ja kohdata paljon vakavammat kriisit, jotka tulemme kohtaamaan.

Miltä tämä näyttää käytännössä?

Ensinnäkin meidän on vastustettava eliitin harjoittamaa vallan väärinkäyttöä, emmekä saa antaa heidän jatkaa pelon, jakautumisen ja hämmennyksen kylvämistä. Mahdollisimman tarkka tieto on saatettava kaikkien ulottuville ja meitä kaikkia on kohdeltava harkitsevina ihmisinä. Meidän on tehtävä selväksi, ettemme enää siedä sitä, että vaikutusvaltaiset yritykset ja poliittiset eturyhmät syöttävät meille lusikalla vesitettyjä, vääristeltyjä ja vaikeaselkoisia viestejä.

On käynyt ilmi, että meillä on jo pääsy suurimpaan osaan maailman akateemisesta tutkimuksesta, ja meillä on keinot ohittaa yritysten maksumuuri, vaikka useimmat ihmiset eivät ole tästä tietoisia. Tutustukaa hetkeksi tähän luomaani sivuun Educate Yourself – CNCL, jossa teen parhaani jakaakseni nämä resurssit kaikille. Meidän on tosin vielä tehtävä paljon työtä tällä alalla, sillä jopa vertaisarvioitu tutkimus on vakavasti korruptoitunut ja vaarantunut vaikutusvaltaisten teollisuudenalojen toimesta (lääketeollisuus on pahimpia rikkomuksiin syyllistyneitä), mutta ainakin meillä on jo paljon tehokkaampi keino kouluttaa itseämme kuin kuunnella valtavirran tiedotusvälineiden “puhuvia päitä”, jotka toistavat yritysten sponsoreille suotuisinta kertomusta. Mitä tulee yleisemmin siihen, että otamme valtamme takaisin eliitin käsistä, saatatte pitää tästä aiheesta kirjoittamastani artikkelista: Reclaim Our Power or Face Extinction: The Choice Is Ours

Toiseksi meidän on rohkealla ja empaattisella vuoropuhelulla korjattava yhteiskunnassa monilla tasoilla tapahtuneet repeämät. Meidän on tehtävä parhaamme nähdäksemme ihmisen sen “viholliskuvan” takana, joka meillä on hänestä, asettauduttava niiden ihmisten asemaan, joiden kanssa olemme eri mieltä, ja pyrittävä ymmärtämään empaattisesti perustarpeita, joita he yrittävät tyydyttää (voin taata, että kiistelemiemme erityisten strategioiden takana meillä kaikilla on viime kädessä samat tarpeet, kuten turvallisuus, yhteenkuuluvuus, toveruus, tuki, merkitys, vapaus ja autonomia); ja hyödynnettävä meille ihmisille suotua uskomatonta luovuutta kehittäessämme strategioita, jotka täyttävät kaikkien tarpeet. Monet ihmiset ovat jo taitavia helpottamaan tällaista dialogista työskentelyä (minä itse olen yksi heistä), eikä tällaista työskentelyä ole itse asiassa kovin vaikea oppia. Itse asiassa useimmille ihmisille se on luontaista. Mainitakseni yhden lähtökohdan, jota monet pitävät erittäin hyödyllisenä, suosittelen tutustumaan väkivallattoman kommunikaation (Nonviolent Communication, NVC) menetelmään — katso tästä ja tästä.

Lopuksi meidän on otettava aikaa “omien demoniemme kohtaamiseen” — henkilökohtaiseen kasvuun ja parantavaan työhön, jonka ansiosta pelko ja alkukantainen uhkareaktiomme eivät kaappaa meitä niin helposti mukaansa. Tämä voi näyttäytyä monella eri tavalla eri ihmisille. Itse pidän korvaamattomana sellaista mietiskelyä, joka antaa meille keinot havainnoida objektiivisesti erilaisia ajatuksia, uskomuksia, ennakkoluuloja, tunteita ja impulsseja, joille me kaikki olemme alttiita ja jotka tiedostamattomina ja kontrolloimattomina voivat aiheuttaa paljon tuhoa. Muita menetelmiä, joita monet ihmiset pitävät hyödyllisinä, ovat erilaiset psykoterapian muodot, neuvonta, kehon ja sielun yhdistävät harjoitukset ja harjoitukset, jotka yhdistävät meidät maahan (eli ulkoilu, suhteet muihin maapallon asukkaisiin).

Kun repeämät on korjattu, pakkokeinoista/uhkailutaktiikoista luovuttu ja terveellinen viestintä aloitettu, saamme tunteen, että kaikilla tarpeillamme on merkitystä ja että ne otetaan huomioon. Tunnemme olomme turvallisemmaksi ja koemme yhteenkuuluvuutta, jolloin uhkareaktiomme luonnostaan rauhoittuvat. Autonominen hermostomme siirtyy taistelu-, pakenemis- ja jäätymistilasta ravitsevaan sosiaaliseen sitoutumiseen. Tällöin voimme täysimääräisesti hyödyntää luontaista luovuuttamme, ja antaa yhteisöllisen älykkyyden kukoistaa.

Tämä avaa oven sellaisten strategioiden kehittämiselle, joita meillä ei yksinkertaisesti ole käytettävissämme silloin, kun toimimme pelosta ja hajaannuksesta käsin. Kyllä, mahdollisuus sairastua Covidiin on monille ihmisille hyvin pelottava. Mutta monille on hyvin pelottavaa myös joutua pakotetuksi osallistumaan lääketieteelliseen kokeeseen, johon liittyy monia tuntemattomia asioita ja vakavia vaaratekijöitä. Totuus on, että tästä kriisistä ei pääse läpi ilman, että siitä aiheutuu seurauksia – jonkin verran haittoja esiintyy väistämättä vielä jonkin aikaa.

Tehtävämme on kuitenkin tehdä parhaamme minimoidaksemme vahingot ja varmistaaksemme, että parannuskeino (joka tällä hetkellä koostuu pääasiassa pelon, trauman ja sosiaalisen hajaannuksen kylvämisestä sekä ihmisoikeuksien ja demokratian nopeasta purkamisesta) ei ole tautia pahempi. Tiedämme ihmisluonnon pystyvän terveisiin ratkaisuihin, kun kohtaamme kriisin suoraan, avoimin sydämin ja mielin, vilpittömästi yhteistyötä tehden viholliskuvaan perustuvan vihamielisyyden sijasta.

Lopuksi haluan vain rohkaista meitä kaikkia (itseni mukaan lukien!) jatkuvasti tunnistamaan ne hetket, jolloin pelko (ja sen lähisukuiset asenteet kuten viha, ahneus ja avuttomuus) yrittävät hypätä kuljettajan paikalle. Meidän tulisi aktiivisesti kehittää vastustuskykyä kaikkia sellaisia yrityksiä vastaan, jotka haluavat asettaa pelon meitä ohjaamaan. Ja niinä väistämättöminä hetkinä, jolloin pelko saa valta-aseman, uudistamme yhteytemme rakkauteen (ja sen lähisukuisiin asenteisiin kuten empatiaan, uteliaisuuteen, rohkeuteen ja ystävällisyyteen), kunnes rakkaus pääsee takaisin ratin taakse. Sitkeällä harjoittelulla tästä voi tulla sydämemme ja mielemme oletustila, mikä luo hyvin erilaisen ja paljon miellyttävämmän ja tyydyttävämmän olemassaolon, ja jos tarpeeksi moni meistä tekee tämän muutoksen, se ei ainoastaan lisää mahdollisuuksiamme selvitä Covidin kriisistä minimaalisella vahingolla, vaan se lisää myös huomattavasti mahdollisuuksiamme selviytyä monista muista haasteista, jotka ovat tulossa.

Artikkelin kirjoittaja: Paris Williams, PhD, erityisaloinaan psykologia ja ekologia, toimii psykologina Uudessa-Seelannissa.

tapio.blog
Website
Related Posts

2018 TAPIO PUOLIMATKA. BLOGI

TOP

kirjoittaja Hellevi Ke Joulu 01, 2021 3:42 am

Löytyy täältä:
https://tapio.blog/yleinen/paris-williams-rakkaus-ei-viha-vie-meidat-kriisin-lapi/

Tapio Puolimatka // Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi

Tapio Puolimatka // Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi

Tapio PuolimatkaParis Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpiBY TAPIO.BLOG 30.11.2021 22 MINS READJAA

Vs: Tapio Puolimatka // Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi

Tapio Puolimatka

Paris Williams: Rakkaus, ei viha, vie meidät kriisin läpi
BY TAPIO.BLOG 30.11.2021 22 MINS READ
JAA