Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
» Ei sinun aurinkosi enää laske, eikä sinun kuusi vajene
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyTänään kello 9:02 am kirjoittaja Hellevi

» William Branham
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyEilen kello 3:13 pm kirjoittaja Rea Aalto

» PYHÄ HENKI EI OLE ANTIKRISTUKSEN ELI LAITTOMAN PIDÄTTÄJÄ PAAVALIN TESSALONIKALAISKIRJEESSÄ (2 Tess. 2:6-7), VAAN MAALLINEN VALTA JOKA SISÄLTÄÄ LAILLISUUDEN
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyEilen kello 11:15 am kirjoittaja jarrut

» Bibelfocus // William Branham ja Latter Rain
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyEilen kello 9:31 am kirjoittaja Hellevi

» Nätti kuva tai + ajatus
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyEilen kello 9:12 am kirjoittaja Hellevi

» Sara Saarela / Hyvää Ystävänpåivää
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyEilen kello 8:18 am kirjoittaja Hellevi

» 1.Tim. 2: 11-15 Nainen opettajana
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyTo Helmi 22, 2024 7:15 pm kirjoittaja Morosus

»  Suurin uhka (The Greatest Threat) :: By Daymond Duck
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyKe Helmi 21, 2024 10:07 am kirjoittaja jarrut

» Roomalaiskirjeen ydinsanoma
Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska EmptyKe Helmi 21, 2024 5:03 am kirjoittaja Hellevi

Helmikuu 2024
MaTiKeToPeLaSu
   1234
567891011
12131415161718
19202122232425
26272829   

Kalenteri Kalenteri


Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska

2 posters

Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska

Viesti kirjoittaja Vierailija Pe Elo 05, 2022 5:40 am


Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska


598 visningar  4 aug. 2022  Otsikkonsa mukaisesti tässä sanomassa käsitellään Raamatun ja muiden kumoamattomien lähteiden valossa Körttiläisyydessä tapahtunutta. Sitä, kuinka Jumalan kerran lahjoittama hengellinen herätys muuttuu ihmisten käsissä hengellisestä, kuolleeksi lihan uskonnollisuudeksi ja pakanuuden tunnusmerkkejä täyttäväksi. Ilmiö näyttäytyy 3:n sukupolven prosessina HERÄTYS – HERÄTYSLIIKE – LIIKE, päätyen viimeistään 5:ssä polvessa itseasiassa avoimeksi uskonnolliseksi pakanuudeksi. Periaatteessa sama prosessi on toteutunut murheellisessa määrin kaikkien hengellisestä aloittaneiden ja lihan uskonnollisuuden liikkeiksi päätyneiden kohdalla, jolloin Jumala avaa uuden ELÄVÄN VEDEN LÄHTEEN jostakin niiden ulkopuolelta. Pentti Heiska, Untamala.

https://saulusmedia.blogspot.com/2021..

.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Vs: Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska

Viesti kirjoittaja Morosus Pe Elo 05, 2022 8:08 pm

Näin se ikävä kyllä menee.

Suomi on virallisesti kristitty maa.
Käytännössä pakanamaa.
Ikävä kyllä. Seurakunnissa jyllää uskonnollisuus elävän uskon sijasta.

Morosus

Viestien lukumäärä : 175
Join date : 24.02.2020

Rea Aalto likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Ajatuksia körttiläisyydestä Raamatun valossa

Viesti kirjoittaja Vierailija Pe Syys 23, 2022 7:11 am

Ajatuksia körttiläisyydestä Raamatun valossa


Tarkoitukseni ei ole hyökätä tai lyödä körttiläisyyttä, vaan tuoda esille ajatuksia, joita sydämelleni on noussut körttiläisyydestä. Herra Jeesus kehottaa opetuslapsiaan rakastamaan kaikkia lähimmäisiään ja niin aion toimia tässä kirjoituksessani. Lähimmäisen rakastamiseen ei kuitenkaan kuulu se että on kaikista asioista samaa mieltä. Lähimmäisen rakkauden kautta voimme ja saamme olla eri mieltä, kunhan kunnioitamme ja rakastamme lähimmäisiämme.

Raamatullinen pelastus

Körttiläisyyttä jurppii ratkaisu - ja tunnekristillisyys. Körttiläisyys pitää itseään tyynempänä kristillisenä linjana, tai kasvatuskristillisyytenä, joka kyyristelee piilossa ja pyytää anteeksi olemassaoloaan.

Ratkaisukristillisyys voi tarkoittaa monille ihmisiä ihan eri asiaa. Jos ratkaisukristillisyyden ymmärtää siten, että ihminen kykenee itse löytämään Jumalan armon, ilman Jumalan vaikutusta ja lähestymistä ihmistä kohtaan, niin silloin ei ole kyseessä Raamatullinen kääntyminen Jumalan puoleen. Jos ratkaisukristillisyyden ymmärtää siten, että ihminen ei voi ensin itsekseen lähestyä Jumalaa, vaan Jumala lähestyy ensin ihmistä, jonka jälkeen ihminen voi vasta lähestyä Jumalaa, niin silloin on kyseessä Raamatullinen kääntyminen Jumalan puoleen.

Körttiläisyydessä on vahvasti esillä ajatus ettei ihminen voi lainkaan tulla uskoon, sillä vain usko voi tulla. Körttiläisen teologian mukaan usko on lahja, ei ratkaisu.

Raamatun opetuksen mukaan usko on Jumalan lahja, jonka ihminen vastaanottaa uskon kautta sen jälkeen kun Jumala on ensin lähestynyt ihmistä evankeliumin kautta.

Evankeliumia julistetaan ja kun ihminen kuulee evankeliumin niin Pyhä Henki näyttää hänelle todeksi synnin, vanhurskauden sekä tuomion. Pyhä Henki näyttää siis ihmiselle syntisyytensä sekä synnin palkan, joka on iankaikkinen kadotus. Tämän seurauksena ihminen ymmärtää olevansa syntinen; tämä on se kuuluisa synnintunto; eli ymmärrys siitä, että on syntiä tehnyt ja on vailla Jumalan kirkkautta. Pyhä Henki näyttää myös ihmiselle Herran Jeesuksen sovitustyön, jossa on syntien anteeksiantamus. Kun ihminen katuu ja tunnustaa syntinsä ja vastaanottaa pelastuksen (parannus), niin silloin hän on pelastunut Jumalan armosta ilman omia tekojansa.

Vain Pyhä Henki voi näyttää ihmiselle hänen kadotetun tilansa ja vain Pyhä Henki voi näyttää ihmiselle tien syntien anteeksiantamukseen Herran Jeesuksen sovitusveren kautta.

Ihmisen tulee kuitenkin vastaanottaa pelastus uskon kautta Herraan Jeesukseen, koska Herra Jumala on säätänyt pelastuksen vastaanotettavaksi uskon kautta Herraan Jeesukseen. Herra Jumala ei pelasta ketään väkisin ei vastoin ihmisen omaa tahtoa ja halua pelastua. Seuraava esimerkki valaisee Jumalan valmistavaa pelastusta uskon kautta Herraan Jeesukseen:

Ihminen on merihädässä hukkumaisillaan. Hän alkaa jo pikku hiljaa vajota veden pinnan alle. Paikalle ilmaantuu pelastusvene, josta hukkuvalle heitetään pelastusrengas. Pelastuakseen hukkuvan on tartuttava pelastusrenkaaseen ja annettava pelastajan vetää ja nostaa hänet pelastusveneeseen. Hukkumiskuolemalta pelastettu ei voi kerskua pelastumistaan omaksi teokseen, vaikka hän tarttui kiinni pelastusrenkaaseen, sillä ilman pelastajan veteen heittämää pelastusrengasta hän ei olisi voinut tarttua pelastusrenkaaseen. Hukkumiskuolemalta pelastunut antaa kaiken kiitoksen ja kunnian pelastajalleen.

Samalla tavalla toimii Jumala pelastuksen evankeliumin kanssa. Herra Jumala julistuttaa pelastuksen evankeliumin Herrasta Jeesuksesta palvelijoidensa kautta saatanan ja synnin orjuudessa oleville ihmisille. Jumalan Pyhä Henki todistaa evankeliumin kautta ihmisen olevan synnin orja ja matkalla kadotukseen ilman uskon Herraan Jeesukseen. Jumalan Pyhä Henki näyttää evankeliumin sanan kautta Herran Jeesuksen sovitustyön (Jeesuksen veri, kuolema ja ylösnousemus) tuovan syntien anteeksiantamus niille, jotka tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen. Herra Jumala avaa ihmisen sydämen uskomaan ja antaa voiman ja ymmärryksen uskoa Herraan Jeesukseen Pelastajana, Herrana ja Messiaana.

Pelastus on Jumalan armoa ja Jumalan teko, ei ihmisen, mutta ihmisen tulee kuitenkin uskon kautta Herraan Jeesukseen vastaanottaa pelastus, koska Herra Jumala on asettanut Uuden Liiton pelastuksen vastaanotettavaksi uskon kautta Herraan Jeesukseen. Ilman Pyhän Hengen työtä ihmisen sydämessä (Pyhä Henki näyttää todeksi evankeliumin kautta synnin, Jeesuksen vanhurskauden sekä tuomion) ei ihminen voisi pelastua. Ihmisen myönteinen vastaus Jumalalle uskon kautta Herraan Jeesukseen on siten Jumalan teko ja armotyö. Uuden Liiton aikakaudessa pelastavan uskon vastaanottaminen on Jumalan armosta tietoinen valinta ihmisen sydämessä.

Jos edellä olevan esimerkin soveltaa körttiläiseen ajatusmaailmaan, niin vedessä hukkumaisillaan oleva on tajuttomuuden tilassa täysin kykenemätön nostamaan kättänsä pelastajan puoleen. Körttiläisyys ei sitä ehkä itse huomaa, mutta sen teologia perustuu pakkohuostaanottamiseen, jossa ihmisen mielipidettä ei kysytä siitä haluaako ihminen henkilökohtaisesti pelastua ja uskoa. Körttiläisyys kantaa murhetta sydämellään ja ikävöi Jumalan armoa. Raamatusta toki löytyy murhemieli, mutta myös pelastuksen riemu sekä armossa kasvaminen Jumalan tuntemisen kautta.

Hebr 11:6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

Mark 1:
14 ¶ Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia
15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Apt 17:
29 Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
31 Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

Room 3:
10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
19 ¶ Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Apt16:34 Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.

2 Pie 3:18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.

Usko tulee kuulemisesta Jumalan sanan kautta

Raamatun opetuksen mukaan usko tulee Jumalan sanan kuulemisen kautta. Raamattu siis todellakin opettaa uskoon tulemisesta. Ihmisen uskoon tuleminen on kuitenkin Jumalan teko ihmisen sydämessä. Uskovan ihmisen ei tarvitsee elää epävarmuudessa, sillä Pyhä Henki todistaa uskovalle, että Jumala on hänen Isänsä.

Room 10:
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Joh 6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

2 Tim 1:12 Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu.

Gal 3:26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

Room 8:
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

Uskonvarmuus

Körttiläisyydessä ei ole uskonvarmuutta ja siksi körttiläinen elää epävarmana armon kerjäläisenä. Raamatun opetuksen mukaan uskovan ei tarvitse kerjätä armoa, koska Jumala lahjoittaa sen ihmiselle uskon kautta.

Raamattu opettaa, että uskovalla ihmisellä on uskonvarmuus sydämessään, ei omien tekojensa vuoksi, vaan Herran Jeesuksen sovitustyön ja syntien anteeksiantamuksen kautta, jonka ihminen vastaanottaa Jumalan armosta lahjana uskon kautta Herraan Jeesukseen.

Hebr 10:
19 ¶ Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
21 ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija,"
22 niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;

Jumalan rakkauden kohde

Uskovan ei tarvitse kyyristellä eikä olla piilossa, sillä Jumala rakastaa ihmistä. Uskova ihmisen tila on olla Jumalan rakkauden kohteena.

Jumala on luonut ihmisen rakkautensa kohteeksi. Ihmisen ei tarvitse hävetä ja pyytää anteeksi olemassaoloaan, koska ihminen on syntynyt Jumalan tahdosta maan päälle. Ihmisen tulee pyytää anteeksi Jumalalta rikkomuksiaan, eli syntejä, ei olemassaoloaan. Olemassaolon anteeksi pyytäminen osoittaa ihmisen mielessä vääristynyttä Jumala suhdetta, jossa ihminen ei ymmärrä Jumalan rakkautta ja armoa syntistä ihmistä kohtaan. Jos sinä joudut koko ajan pyytämään anteeksi olemassaoloasi, niin sinun Jumalan kuvaasi ei kuulu todellinen Jumalan rakkaus ja sen kokeminen. Sinä olet olemassa, että saisit olla Jumalan täydellisen rakkauden kohteena.

Ihmisen tunteet eivät saa johdatella uskovaa ihmistä, sillä Jumalan sanan tulee osoittaa kuinka Jumalaa tulee uskoa ja mikä on Jumalan tahto. Pyhä Henki ihmisen sydämessä antaa voiman elää ja kasvaa uskossa Jumalan tahdon mukaisesti. Tunteet eivät siis saa johdattaa ihmisiä. Terveeseen uskoon kuuluu kuitenkin tunteet. Esimerkiksi Jumala sanoo sanassaan rakastavansa ihmistä. Jumala on myös antanut Pyhä Henkensä niille, jotka Häneen uskovat. Jumalan rakkaus on vuodatettu Pyhän Hengen kautta ihmisen sydämeen. Tämän rakkauden kautta uskova voi kokea ja tuntea kuinka Jumala rakastaa häntä, samoin uskova kykenee tämän rakkauden kautta rakastamaan lähimmäisiään. Tunteet eivät johdata uskovaa, mutta Jumalan armosta hän saa kokea kuinka Jumala rakastaa häntä. Tästä rakkauden kokemisesta uskovalle tulee turvallinen ja luottavainen mieli sekä uskallus ja rohkeus elää ja kasvaa Jumalan lapsena. Tämä kaikki on Jumalan armoa, ei ihmisen ansiota.

Ihminen joka haluaa olla tekemisessä Jumalan kanssa, mutta elää ilman sitä kokemusta ja uskoa, että Jumala rakastaa häntä, elää vääristyneessä uskossa. Otan tähän asiaa valaisevan esimerkin. On kaksi isää, toinen rakastaa lapsiaan ja antaa hänelle ravitsevaa ruokaa, opettaa ja kasvattaa häntä, ostaa lapselle leluja sekä hyödyllisiä asioita, jotka tukevat lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen isä tekee kaiken tämän koska hän rakastaa lastaan. Toinen ei ole rakastava isä, hän ei ruoki lastaan, ei opeta eikä kasvata, ei anna leluja eikä mitään sellaista, joka olisi hyödyksi lapsen kasvulle ja kehitykselle. Sen sijaan isä joka ei rakasta lastaan aina välillä vilauttaa lapsen edessä ruokaa, leluja ja asioita jotka olisivat hänelle hyödyksi, mutta ei koskaan anna lapsensa syödä, leikkiä leluilla jne., vaan hän vilautuksen jälkeen korjaa ne pois lapsen edestä.

Rakastava isä on esimerkki Jumalasta, joka rakastaa ja välittää lapsistaan, ollen mukana heidän elämässään antaen heille työkaluja ja välineitä elää elämäänsä Jumalan rakkauden varustamana. Isä joka ei rakastanut lastaan, eikä antanut hänelle mitään vaikuttaa lapsessa epävarmuutta ja pelkoa, jonka tähden lapsi voi pyydellä anteeksi olemassaoloaan. Lapsi joka ei voi uskoa, eikä saa kokea Jumalan rakkautta, vaan joutuu elämään koko ajan tilassa, jossa hän ikävöi, että jospa Jumala armahtaisi minua, elää vääristyneessä tilassa suhteessa Jumalaan. Kyseessä on vääristynyt suhde, jossa Jumala kuvataan ja ymmärretään kaukaisena isänä, joka ei anna lapsensa kokea isän rakkautta.

Kun ihminen uskoo ettei hän voi mitenkään lähestyä Jumalaa, niin hän elää ilman Jumalan rakkautta ja armoa. Tällainen tila on tuskaisa tila, epävarmuuden tila. On tuskaisaa elää tilassa, jossa ei voi olla varma siitä riittääkö armo. Tämä johtaa epäilemään omaa itseään. Tällöin ihminen ei kykene muuttumaan ja vastaanottamaan Jumalan rakkautta ja armoa Pyhässä Hengessä, joka muuttaa ihmisen ja antaa hänelle voimia kasvaa ja kehittyä Jumalan lapsena.

Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen ja antaa hänelle voiman olla ja pysyä Jumalan lapsena. Terve usko ei tee Jumalasta automaattia, joka toteuttaa ihmisen jokaisen toiveen, tarpeen ja rukouksen. Terve ja Raamatullinen usko johdattaa uskovan etsimään Jumalan tahdon toteutumista hänen elämässään. Tällöin uskovan toive on että Jumalan tahto toteutuisi hänen elämässään; että Jumala tahdon mukaan ihmisen tarpeet täyttyisivät; että uskovan rukoukset olisivat Jumalan tahdon mukaisia.

Terveessä uskossa oleva ihminen ei vaadi itselleen taivasosuutta, vaan ymmärtää pelastuvansa yksin Jumalan armosta. Terve usko kunnioittaa pelastuksen lahjan Antajaa. Terve usko ymmärtää olevansa osallinen Jumalan armosta Herran Jeesuksen sovitustyön tähden. Terveessä uskossa olevan ei tarvitse epäillä Jumalan armoa ja rakkautta, sillä sydämessään Pyhän Hengen todistuksen kautta hän saa varmuuden Jumalan armosta ja rakkaudesta. Terve usko ei etsi voimakkaita kokemuksia, vaan Jumalan tahdon toteutumista. Terve usko ei elä epävarmuudessa, vaan uskonvarmuudessa, koska Jumala vaikuttaa sen uskovan ihmisen sydämessä. Terve usko ei hamua itselleen siunauksia, vaan etsii Jumalan tahtoa, sillä Jumala on siunauksen lähde, joka siunaa ihmistä oman tahtonsa mukaisesti.

Raamattu sanoo, että Jumala rakastaa sinua, ilolla iloitsee sinusta ja riemulla riemuitsee sinusta. Koska Jumala iloitsee ja riemuitsee sinusta, niin silloin sinäkin voit ja saat iloita sekä riemuita Jumalasta, pelastuksesta ja Jumalan suuresta armosta ja rakkaudesta. Älä häpeä ja pyydä anteeksi olemassaoloasi, sillä Jumala rakastaa sinua ja haluaa osoittaa sinulle armonsa ja rakkautensa. Jumala haluaa auttaa sinua ja sinun tulee kunnioittaa Jumalaa.

Sef 3:17 Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee."

Joh 16:27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä.

Ps 50:15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."

Loppusanat

"Löytöretki" körttiläisyyden maailmaan saa sydämeni murheelliseksi, sillä kuinka yksinäinen ja turvaton on ihminen tässä pimeässä maailmassa ilman Jumalan armon ja rakkauden kokemista sydämessään. Uskonto puhuu Jumalasta, mutta uskonto on vailla Jumalan rakkautta ja armoa. En osoita sormella, sillä sydämeni on murheellinen. Osoitan sinulle Jumalan rakkautta ja armoa. Raamatun sanassa on yksin Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle sekä Hänen kansalleen. Liian monet seuraavat oppi-isien perinteitä toistaen yhä uudestaan vääristyneitä ajatuksia sekä opetuksia. Jumala on kykenevä ohjaamaan meidät irti ihmisen perinteistä Jumalan lasten todelliseen vapauteen. Herra Jeesus sanoo meille: Tule, sillä Minä olen Tie, Totuus ja Elämä. Miksi emme haluaisi astua Jumalan valmistamalle lujalle perustukselle Messias Herrassa Jeesuksessa?

Jumala voi vapauttaa sinut vääristyneen opetuksen vallasta. Sinulle kuuluu pelastuksen riemu ja uskonvarmuus, jos olet Jumalan lapsi. Jotkut vääristyneessä uskossa elävät eivät ole tulleet uskoon Raamatun opettamalla tavalla. Jos sinä koet sydämessäsi ettet ole tullut uskoon niin kuin Raamattu opettaa, niin Jumala haluaa pelastaa sinut ja antaa sinulle uskon ja uskonvarmuuden Herran Jeesuksen kautta.

Jos olet tullut aidosti uskoon ja sen jälkeen eksynyt vääristyneen uskon pauloihin, niin Jumala haluaa vapauttaa sinut takaisin Raamatulliseen uskoon.

Olkoon tilanteesi millainen tahansa, niin Jumala voi ja kykenee auttamaan sinua. Jos haluat, niin voit ottaa yhteyttä minuun sähköpostilla: petri(@)kotipetripaavola.com (Muista poistaa sulkumerkit!)



Petri Paavola

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James Version 1769

http://www.kotipetripaavola.com/korttilaisyys.html












Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Kolme tarinaa körttiläisyydestä

Viesti kirjoittaja Vierailija La Syys 24, 2022 7:55 am


https://www.youtube.com/watch?v=fO-R3BsuV_4


Kolme tarinaa körttiläisyydestä

10 873 visningar  6 juli 2018  Mitä on tämän päivän körttiläisyys?


Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty wikipedia // Körttiläisyydestä

Viesti kirjoittaja Vierailija La Syys 24, 2022 8:24 am





Herännäisyys eli körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta 1700-luvulla alkunsa saanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista perinteisistä herätysliikkeistä. Alkujaan hurmoksellisia piirteitä saanut herännäisyys on nykyään maltillinen ja yleiskirkollinen. Nimitys körttiläisyys ja körtti tulevat halventavasta nimityksestä, joka liittynee heränneiden miesten käyttämään mustaan tai harmaaseen takkiin ja sen takaliepeiden kolmeen halkioon (ruots. skört, -et = 'hännys', 'lieve').[1][2]

Herännäisyys tunnetaan erityisesti vuosittaisista suurista herättäjäjuhlista, joille kokoontuu 20 000–40 000 henkeä.[3] Liikkeen oppi on tavallista suomalaista luterilaisuutta, mutta herännäisyydelle tyypillistä on Jumalan suuruuden ja ihmisen pienuuden korostaminen ja rukouksen muotoon kirjoitettujen Siionin virsien veisaamiseen perustuvat hartausseurat.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien ja muiden työntekijöiden joukossa herännäisyyttä esiintyy suhteellisen runsaasti.[4]

Sisällys
1 Oppi
2 Historia
2.1 Herännäisyys 1800- ja 1900-luvulla
2.2 Toisen maailmansodan jälkeen
2.3 Herännäisyyden ja kirkon suhteet nykyään
3 Tunnukset
3.1 Körttipuku
3.2 Seurat
3.3 Siionin virret
4 Herännäisyyden vaikutus yhteiskuntaan
4.1 Kulttuuri
4.2 Politiikka
5 Toiminta
5.1 Herättäjäjuhlat
5.2 Nuoret ja opiskelijat
5.3 Opistot
5.4 Kansainvälinen työ
6 Lähteet
6.1 Viitteet
7 Aiheesta muualla

Oppi

Oppi
Liikkeen näkemykset perustuvat luterilaiseen oppiin ja korostavat niin sanottua alatien kristillisyyden uskonasennetta, jonka mukaan ihminen on kelvoton ja raadollinen: pelastuksessa kaikki tulee Jumalalta. Paavo Ruotsalainen katsoi, ettei ihmisellä ole tarkkaa tietoa siitä, miten elää Jumalan tahdon mukaan.[5]

Ihminen on pieni, Jumala suuri. Sanomaa Kristuksesta julistetaan "tomun tasalta" pyrkimällä kytkemään julistus sielunhoidollisesti ihmisten elämäntilanteisiin. Luterilaisen tunnustuksen mukaisesti se opettaa ihmisen pelastumista yksin armosta (sola gratia).

Lisäksi liikkeelle on ollut tunnusomaista yksinkertaisen elämäntavan ja yhteiskunnallisen vastuunkannon korostaminen. Viime aikoina on otettu selkeä kanta muun muassa yhteiskunnalliseen epätasa-arvoisuuteen. Kirkon kiistakysymyksiin suhtaudutaan maltillisesti ja liikettä pidetään varsin liberaalina. Herännäisyydessä ei torjuta naispappeutta ja suhtaudutaan sallivasti seksuaalivähemmistöihin.[6][7].

Historia

Herännäisyys 1800- ja 1900-luvulla
Herännäisyyden alkujuurien katsotaan nykyisin olevan 1700-luvulla esiintyneissä kansanherätyksissä. Herännäisyyden yhdellä pääalueella, Pohjois-Savossa, oli 1700–1800-lukujen taitteessa hengellistä herätystä useilla seuduilla. Tunnetuin näistä on 1796 tapahtunut Lapinlahdella Savojärven kylässä Telppäsniityllä työskentelevän väen hurmoskokemus. Aluksi liikkeen johtajana toimi Juhana Lustig. 1820-luvulla liikkeen keskeiseksi hahmoksi nousi vähitellen Paavo Ruotsalainen. Samoihin aikoihin esiintyi herätystä myös Kalajokilaaksossa, jossa liikkeessä olivat mukana myös pappismiehet Jonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg. Savon ja Pohjanmaan herätysliikkeet saivat 1830-luvulla kosketuksen toisiinsa ja käytännössä yhdistyivät. Vähitellen liikkeen suurimman kannatuksen alueiksi vakiintuivat Savo, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Yksittäisten herännäisyyteen liittyneiden pappien vaikutuksesta herännäisyydellä on ollut kannatusta muuallakin, kuten Nurmijärven seudulla J. F. Berghin vaikutuksesta.[8]

Herännäisyyden yhtenäisyys alkoi rakoilla 1800-luvun puoliväliä lähestyttäessä. F. G. Hedbergin johdolla liikkeestä erkaantunut osa muodostui myöhemmin evankeliseksi herätysliikkeeksi. Tämän jälkeen monet herännäisyydessä vaikuttaneet papit sanoutuivat irti Ruotsalaisesta ja erityisesti Malmbergista. Kriisivaiheessa irtautumaan pyrkivät papit kohdistivat N. K. Malmbergiin ankaria syytöksiä pahantapaisesta elämästä. Kun pääosa papeista oli erkaantunut, herännäisyydessä alkoi ns. ukkojen aika, jolloin liikkeen keskeiset hahmot olivat talonpoikia. Tällöin herännäisyys myös taantui herätysliikkeenä. Sen kannattajien määrä pieneni eikä nuorempaa polvea tahdottu saada mukaan. Paikoin Savossa seurojenpito lähestulkoon lakkasi. Liike elpyi 1880-luvulla, jolloin N. K. Malmbergin poika Wilhelmi Malmivaara (Malmberg) nousi keskeiseen asemaan. Liike alkoi vähitellen organisoitua Malmivaaran perustettua Hengellisen Kuukauslehden vuonna 1888.
Kustannusosakeyhtiö Herättäjä perustettiin vuonna 1892 ja Sisälähetysseura Herättäjä vuonna 1912.[8][9] Malmivaara uudisti myös heränneiden laulukirjan Siionin virret, jonka uudistettu painos ilmestys 1893. Herännäisyyden elpyminen liittyi osaltaan kansallismielisyyden ja kansallisromantiikan nousuun. Herännäisyys nähtiin nimenomaan suomalaisen uskonnollisuuden ja sielunmaiseman ilmenemismuotona, sitä paitsi se varjeli vanhaa suomalaista talonpoikaiskulttuuria.[10]

Toisen maailmansodan jälkeen

Pääartikkeli: Herättäjä-Yhdistys
Herännäisyyden seuraliike jatkui sotavuosina perinteisillä kannatusalueilla, mutta muu toiminta oli pysähtynyttä. Toisen maailmansodan jälkeen liike voimistui järjestäytyneenä liikkeenä. Myös liikkeen sisällä tapahtui uudenaikaistuimista. Rintamalta palanneet herännäispapit pyrkivät kehittämään liikkeen järjestäytymistä toiminnan kehittämiseksi. Vuonna 1945 herännäinnen sisälähetysseura ja kustannusosakeyhtiö yhdistettiin Herättäjä-Yhdistykseksi ja yhdistys sai vuonna 1948 ensimmäisen toiminnanjohtajan. Liikkeessä ryhdyttiin perustamaan useita paikallistoimikuntia. Paikallistoiminnan tehtävä oli turvata toimintaa alueilla ja keskusyhdistyksen tehtäviin kuului mm. herättäjäjuhlien järjestäminen ja matkapuhujien tukeminen. Vuonna 1950 Suomen Lähetysseuran yhteyteen perustettiin Heränneen kansan lähetysrahasto ja lähetystyö virisi uudelleen toimintaan. Liikkeen ulkoisena merkkinä pidetyn körttipuku jäi sotien jälkeen pois yleisestä käytöstä.[11]

Sotien jälkeen kirkolliseen elämään vaikuttanut "asevelipapiston" liike sai mukaansa eniten herännäispapistoa ja heidän osuutensa oli huomattava koko liikkeen kannalta. Liikkeen myötä herännäisyyden työ liittyi luontevasti yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Herännäispapiston osuus oli tuntuva myös kirkon yhteisten työmuotojen kehittämisessä. 1960-luvulla osa herännäispappien nuoremmasta polvesta osallistui kristilliseen vasemmistoradikalismiin, mikä aiheutti ristiriitoja liikkeen sisällä. Ristiriidat laantuivat 1970-luvun vaihteessa. Vuonna 1972 Siionin virsistä julkaistiin uusi laitos ja seuraliike elpyi jonkin verran 1970-luvun mittaan.[11]

Herännäisyyden ja kirkon suhteet nykyään
Herännäisyys on evankelisuuden ohella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien työntekijöiden tyypillisin hengellinen viiteryhmä. Vuoden 2009 työntekijäkyselyn mukaan noin 14 prosenttia seurakunnan työntekijöistä kuuluu herännäisyyteen, näistä kiinteästi 4 prosenttia ja löyhästi 10 prosenttia. Lisäksi 24 prosentin ajattelussa on vaikutteita herännäisyydestä. Papistossa herännäisyys on selvästi yleisin herätysliike. Noin kolmannes papeista kuului herännäisyyteen joko löyhästi tai kiinteästi.[4] Herännäistilaisuuksiin osallistui vuonna 2007 säännöllisesti 29 prosenttia papeista ja silloin tällöin 36 prosenttia papeista. Seurakuntien mukaan yhteistyössä herännäisyyden kanssa ei ollut lainkaan ongelmia.[12]

Tunnukset
Körttipuku

Aikaisemmin heränneet käyttivät tunnusmerkillistä vaatetusta. Sanan körttiläisyys uskotaankin tulevan ruotsin kielen takin lievettä tarkoittavasta skört-sanasta, joka viittaisi heränneiden miesten körttipuvun takinliepeiden kolmeen halkioon.

Pukeutuminen alkoi tulla heränneiden ulkoiseksi tunnusmerkiksi 1820-luvulla, ensin Savossa ja sitten Pohjanmaalla. Heränneiden pohjalaiset pappisjohtajat N. K. Malmberg ja Jonas Lagus vastustelivat aluksi körttipuvun käyttöä. Heränneet puolustivat pukeutumistaan sanoen sen olevan vain vanha yksinkertainen kansanpuku, joka oli tehty kotikutoisesta kankaasta. Pukeutumisella haluttiin korostaa vapautta muodin turhuudesta ja yksinkertaista elämäntapaa.

Miehen pukuun kuului harmaa, lyhyt pystykaulustakki tyypillisine takahalkioineen sekä harmaat housut ja pieksusaappaat. Päähine oli huopahattu, talvella musta nahkalakki. Naisten asuun kuului sininen tai harmaa röijy ja hame sekä sininen vaaleansiniraitainen huivi. Naiset eivät myöskään käytä muita koruja kuin kihla- tai vihkisormusta körttipuvun kanssa.[2]. Miehillä oli usein jakaus keskellä päätä, naisilla nuttura ja tytöillä letit ja keskipääjakaus.

Körttipuvun käyttö on toisen maailmansodan jälkeen vähitellen hiipunut Herättäjäjuhlien erikoisuudeksi; sielläkin sitä käyttävät etupäässä vanhemmat ihmiset, sen sijaan sininen tai musta siniraitainen huivi on nuorten keskuudessa erittäin suosittu.[13]

Miesten körttipuvusta on näytteillä yleisohjeen mukainen kappale Kuopion museossa.

Aleksis Kivi kertoo kirjassaan Seitsemän veljestä uusimaalaisten körttiläisisäntien käyttäneen päähineenään mustaa patalakkia. Malliesimerkkeinä hän kertoo Härkämäen talon ankaran isännän, Tuomas-veljen myöhemmän appiukon sekä tietysti Juhanin itsensä, josta tuli ankaran herännyt mies sen jälkeen kun erehtyi kerran kiroamaan Luojaa kaatosateen keskeyttäessä pahimmoilleen käynnissä olleen heinänkorjuun. Tästä Juhani sai ripissä ankarat nuhteet mutta palasi pappilasta heränneenä miehenä ja rauhoittui muutenkin yleisesti.

Seurat

Pääartikkeli: Seurat
Seurat ovat herännäisyyden olennainen piirre. Seurat ovat noin tunnin kestävä hartaustilaisuus, jossa vuorottelevat säestyksettä veisattavat Siionin virret ja lyhyet, 5–10 minuutin seurapuheet. Erotukseksi muiden herätysliikkeiden seuroista körttiseuroista käytetään esimerkiksi lehti-ilmoituksissa nimityksiä herännäisseurat ja siioninvirsiseurat. Seuroja pidetään esimerkiksi seurakuntataloilla, kodeissa, kirkoissa tai juhlien yhteydessä. Nykyisin monissa seuroissa, etenkin isommissa, on pyydetyt puhujat. Sana on kuitenkin vapaa kenen tahansa herännäishenkiselle puheelle, ja tätä vapautta myös käytetään. Seurapuhe pidetään istuen ja ilman paperia, ex tempore -puhujat omalta paikaltaan. Puhe ja virsi vuorottelevat niin, että seurat aloitetaan ja lopetetaan virrellä. Virren voi aloittaa kuka tahansa, seuraväki yhtyy virteen vähitellen. Virsivalinta on usein eräänlainen kommentti edeltävään puheeseen, ja usein seuraava puhuja ottaa lähtökohdaksi juuri veisatun virren. Erityisiä rukouksia ei pidetä, joskin seuroissa voi olla loppurukous. Herännäisyydessä katsotaan, että veisuu on rukousta. Usein seurojen päätyttyä seuraväki jää joksikin aikaa ns. kamarikeskusteluihin, joiden aiheena voivat olla arkisten asioiden ohella hyvinkin perustavat hengelliset kysymykset.[14]

Siionin virret

Herännäisyyden laulukirja on nimeltään Siionin virret, joka on alun perin suomennos ruotsalaisten herrnhutilaisten 1740-luvulla muodostamasta Sions Sånger -laulukokoelmasta. Ensimmäinen suomenkielinen painos ilmesityi 1790 Elias Lagusin suomentamana.[15] Siionin virsiä on uudistettu ja täydennetty useita kertoja. Uusin kokoelma on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien.[16] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa ja nykyisessä Siionin virret -kirjassa on joitakin samoja virsiä.

Siionin virsien veisuu on herännäisseurojen tunnusmerkki ja tärkein elementti.[16] Siionin virsien sävelmissä on paljon vanhoja suomalaisia toisintoja koraalimelodioista. Körttiveisuun tyypillisiä piirteitä ovat melismaattisuus eli usean sävelen mahduttaminen samalle tavulle sekä säkeiden loppujen typistäminen niin, että säkeiden välillä on pitkähkö tauko. Veisuu on säestyksetöntä. Veisuulla on myös voitu katkaista pitkäksi venyvä tai muuten epämieluisa puhe.[17]

Herännäisyyden vaikutus yhteiskuntaan

Kulttuuri


Körttiläisyys on innoittanut myös taiteilijoita; säveltäjä Joonas Kokkonen on säveltänyt oopperan Viimeiset kiusaukset, jonka libretto perustuu hänen serkkunsa Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään. Ooppera kertoo Paavo Ruotsalaisen kuolinyöstä ja sitä on esitetty Suomen kansallisoopperassa useina vuosina. Rakastetuin Paavo Ruotsalaisen roolissa esiintynyt oopperalaulaja oli Martti Talvela, joka oli körttisaarnaaja Aku Rädyn ystävä. Tunnetuista kirjailijoistamme Juhani Ahon tuotannossa on herännäiskuvauksia. Liikkeen omia kuoroja ja orkestereita ovat Herättäjä-yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, Aholansaari Sinfonietta sekä useat herännäisnuorten kuorot.

Politiikka

Sekä kirkko että valtiovalta suhtautuivat herätysliikkeisiin kielteisesti. Vuonna 1726 säädetyn konventikkeliplakaatin perusteella kiellettiin seurojen ja hartauskokousten pito. Vuosina 1809–1869 käsiteltiin eri oikeusasteissa noin 30 kannetta herätysliikkeiden johtajia vastaan. Ankarinta kirkon ja valtiovallan vastustus oli vuosina 1838–1844. Ankarimmin kohdeltiin pappeja. Oikeudellinen paine heikkeni, kun senaatti kehotti vuonna 1843 hoitamaan tämäntyyppiset papistoa koskevat asiat kirkon sisäisin toimenpitein. Kirkon kannalta pietismiksi kutsutun herännäisyyden aiheuttama paine heikkeni 1850-luvulla, kun suurin osa herännäisyyteen liittyneistä papeista irrottautui liikkeestä.

Myös sivistyneistön piirissä suhtauduttiin herännäisyyteen kriittisesti. Elias Lönnrot arveli pietismiin liittyvän itsesuggestiota ja joukkopsykoosia. J. V. Snellman arvosteli pietismissä muun muassa tunteen liiallista osuutta, eristäytymistä ja kulttuurivihamielisyyttä, mutta näki pietismin hyvinä puolina raittiuden ja henkisten harrastusten lisääntymisen. J. L. Runeberg kävi pietistien kanssa kiivaan sanomalehtipolemiikin, jonka toisena osapuolena oli runoilija ja pietistipappi Lars Stenbäck.

Kun herännäisyys pappien eroamisen jälkeen 1850-luvulla muuttui maallikkojohtoiseksi paikalliseksi seuraliikkeeksi, sen käsittely julkisuudessa väheni useaksi kymmeneksi vuodeksi. Savon ja Pohjanmaan herännäisyyden nähtiin olevan hiljalleen hiipuva menneisyyden lahko. Herännäisyyden mainetta huononsi se, että Biografisen nimikirjan (1879–1883) elämäkerroissa Paavo Ruotsalaisen luonteen puutteet ja juopottelumaine sekä N. K. Malmbergin aviorikos tuotiin erittäin selkeäsanaisesti esiin. Kaunokirjallisuudessa heränneistä annetussa kuvassa korostuvat ahdasmielisyys ja takertuminen menneeseen.[19]

Vasta Wilhelmi Malmivaaran noustua liikkeen johtohahmoksi 1880-luvulla herännäisyyden käsittely julkisuudessa lisääntyi. Oman lehden (Hengellinen Kuukauslehti) perustaminen vuonna 1888 antoi Malmivaaralle mahdollisuuden vaikuttaa aktiivisesti liikkeen julkisuuskuvaan ja korostaa herännäisyyden kirkollista luonnetta. Samoihin aikoihin herännäisyys alettiin liittää suomalaiskansalliseen liikkeeseen, jota sen johtomiehistä kannatti Malmivaaran lisäksi herännäisyyden historioitsija Mauno Rosendal. Herännäisyyden julkisuuskuvaan vaikutti voimakkaasti myös Juhani Ahon myönteinen asennoituminen, joka tuli esiin sekä sanomalehtikirjoituksissa että kertomuskokoelmassa Heränneitä (1894). Suomen itsenäistymisen alla herännäisyys leimautui porvarilliseen leiriin, ja vuoden 1918 sisällissodan aikana valkoisen armeijan körttipukuun pukeutuneet heränneet saivat julkisuutta.[20]

Herännäisyyden julkinen poliittinen sidos voimistui itsenäistymisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana, kun osa herännäispapeista ja -maallikoista osallistui näkyvästi oikeistolaiseen liikehdintään, kuten Akateemisen Karjala-Seuran, lapuanliikkeen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen toimintaan. Etenkin savolaisen herännäisyyden piirissä voimakkainta oli kuitenkin Maalaisliiton kannatus.[21]

Toiminta

Pääartikkeli: Herättäjä-Yhdistys
Liikkeen kattojärjestö on Herättäjä-Yhdistys[22], jonka pääpaikka on Lapualla. Sen nykyinen toiminnanjohtaja on Kalle Hiltunen. Yhdistyksellä on 14 vakituista työntekijää.[23]

Yhdistys kustantaa kirjallisuutta ja musiikkia, järjestää rippikoululeirejä muun muassa Paavo Ruotsalaisen kotisaarella Aholansaaressa Nilsiässä, julkaisee Hengellistä Kuukauslehteä sekä nuorille suunnattua Yty-lehteä, vastaa herättäjäjuhlien organisoinnista sekä järjestää muita, pienempiä tapahtumia.

Herättäjäjuhlat


Pääartikkeli: Herättäjäjuhlat
Herännäisyyden suurin yhteistapahtuma on Herättäjäjuhlat, joille osallistuu noin 30 000 kävijää. Heinäkuun alussa pidettävät juhlat ovat kaikille avoimet. Viikonlopun kestävän tapahtuman ohjelma koostuu pääasiassa tunnin mittaisista seuroista. Sunnuntaina on jumalanpalvelus eli messu. Lisäksi on oheisohjelmaa, kuten konsertteja, keskustelutilaisuuksia, teatterinäytöksiä ja nuorten iltoja.

Herättäjäjuhlat ovat syntyneet kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä pidetyistä seuroista, ja ne on järjestetty paria sotavuotta (1941 ja 1944) lukuun ottamatta vuodesta 1893. Juhlat ovat joka vuosi eri paikkakunnalla. Juhlakenttä sijaitsee enimmäkseen avoimen taivaan alla, jotkut oheisohjelman osuudet voivat olla sisätiloissa.[24]

Herättäjäjuhlat vuodesta 2010 lukien[25]


Vuosi Paikka Teema Linkki
2010 Kiuruvesi Valaise varjot tiemme -
2011 Oulu Anna toivon kantaa [1]
2012 Isokyrö Silmäisi eteen, Jeesus [2]
2013 Haapajärvi Sanasi annoit [3]
2014 Lapua Tule, Kristus, huomiseenkin [4]
2015 Sotkamo En pelkää vaarojen matkaa [5]
2016 Vantaa Kahden maan kansalainen [6]
2017 Nilsiä Uudistat armollasi [7]
2018 Tampere Lähellesi ikävöin [8]
2019 Nivala Armossa avarassa [9]
2020 Ei järjestetty koronan takia
2021 Kauhava Siipeis suojaan [10]
2022 Joensuu Lohduksi toisillemme [11]

Nuoret ja opiskelijat

Körttiläisyyden voimavarana on pidetty runsasta panostusta opiskelija- ja nuorisotyöhön.[26][27] Yhdistys tarjoaa yliopistokaupungeissa (Helsingissä, Kuopiossa ja Joensuussa) opiskelija-asuntoja niin sanotuissa "körttikodeissa"[28] ja järjestää toimintaa nuorille ja opiskelijoille koko maassa. Nuorilla on oma lehti, Yty, joka on ilmestynyt jo 20 vuotta.[29]

Aholansaari on erityisesti nuorten leiri- ja kurssikeskus, jossa pidetään rippikouluja ja nuorisotapahtumia ja jonne voi mennä kesäisin talkoolaiseksi.[30][31] Talkoolaiset ovat usein monta viikkoa leirikeskuksessa.

Paula Nissilän väitöskirjassa on tutkittu körttiläisyyttä ja sitä, miten se näkyy 14–18 -vuotiaissa nuorissa. Hänen mukaansa nuorisolla on omaa, osin irrallista, toimintaa Herättäjäjuhlien aikana. Herättäjäjuhlien festivaalimaisuus tuo myös yksilöllisyyttä ja väljyyttä oman uskonsa harjoittamiseen.[32].

Opistot

Kansanopistot, joiden taustalla on Herättäjä-Yhdistys, ovat osa Suomen koulutusjärjestelmää. Opistoja on yhdeksän. Opistot tarjoavat mahdollisuuden peruskoulunjälkeisiin jatko-opintoihin. Ne valmistavat esimerkiksi sosiaali- ja lastenhoitoalan ammatteihin ja antavat yleissivistävää opetusta.

Opistot ovat:

Eurajoen kristillinen opisto
Jyväskylän kristillinen opisto
Kainuun Opisto
Lapuan kristillinen opisto
Lieksan kristillinen opisto
Portaanpään kristillinen opisto
Raudaskylän kristillinen opisto
Turun kristillinen opisto
Valkealan kristillinen kansanopisto
Kansainvälinen työ
Lähetystyötä ulkomailla hoidetaan Suomen Lähetysseuran yhteydessä olevan Heränneen kansan lähetysrahaston kautta.

Herättäjä-Yhdistyksen heimotyö tarkoittaa lähinnä suomea ja sukukieliä Virossa ja Venäjällä puhuvien tukemista ja avustamista. Heimotyön painopiste on vuoden 1989 jälkeen ollut talkootyössä. Inkerin kirkon työtä on tuettu muun muassa seurakuntien tiloja kunnostamalla Kupanitsan, Toksovan, Joškar-Olan ja Moskovan luterilaisissa seurakunnissa. Viron-toiminta on ollut lähinnä koulutusyhteistyötä. Talkoolaiset ovat tehneet rakennus- ja kunnostustyötä myös Senegalissa.

Lähteet

Eerola, Eeva: Körttipuku Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 8.10.2007.
Elenius, Jaakko: Vakavin kasvoin, iloisin mielin. Herättäjä-yhdistys, 1996.
Haavio, Jaakko: Siionin virsien ääressä. Herättäjä-yhdistys, 1970.
Heininen, Simo ja Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria. Edita, 1996.
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo. WSOY, 2002.
Huhta, Ilkka: "Täällä on oikea Suomenkansa". Körttiläisyyden julkisuuskuva 1880–1918. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2001. ISBN 952-5031-20-9.

Viitteet


Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 276. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Körttipuku 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Herättäjäjuhlat Herättäjä-yhdistys, h-y.fi. Viitattu 10.6.2016.
Salomäki, Hanna: Herännäisyys ja evankelisuus seurakunnan työntekijöiden tavallisimmat viiteryhmät Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 5.9.2015.
Korhonen, Anna-Reetta: Murra valta mammonan Voima. 9.9.2009. Viitattu 28.2.2020.
Pylvänäinen, Laura: Pottakampaus ja muita körttimyyttejä – 13 asiaa, jotka tulee tietää körteistä ja viikonlopun herättäjäjuhlista Ilta-Sanomat. 7.7.2017. Viitattu 28.2.2020.
Mäki, Markus: Keitä ovat Tampereelle saapuvat 30 000 körttiä? – körttiläisyys sekoitetaan usein muihin herätysliikkeisiin, vaikka se on arvoiltaan varsin liberaali Aamulehti. 4.7.2018. Viitattu 28.2.2020.
Heino 2002, s. 48–50.
Herättäjä-Yhdistyksen verkkosivut
Vastavalkea 28.10.2017
Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 26-28. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
Monikasvoinen kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004–2007, s. 258–261
Eerola, H-Y verkkosivut
Elenius 1996, s. 18–49.
Siioninvirsiuudistus 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Mitkä Siionin virret? 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Haavio 1970, s. 19–27.
Heininen & Heikkilä 1996, s. 176–180
Huhta 2001, s. 71–76.
Huhta 2001, s. 224–227.
Heininen & Heikkilä 1996, s. 218–221
Monikasvoinen kirkko: Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004–2007 (pdf) (s. 247–Cool 2008. Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 28.2.2020.
Herättäjä-Yhdistyksen työntekijät
Mitkä herättäjäjuhlat? - Herättäjäjuhlat herattajajuhlat.fi. Viitattu 12.12.2016.
Juhlapaikkakunnat 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Kirkolliset herätysliikkeet: herännäisyys 2007. Uskonnot Suomessa. Viitattu 28.2.2020.
Nuoret 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Heränneiden ylioppilaskodit eli Körttikodit 2020. Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 28.2.2020.
Nuori Yty -lehti 2020. Nuori Yty. Viitattu 28.2.2020.
Talkoot 2020. Aholansaari. Viitattu 28.2.2020.
Toiminta 2020. Nuori Yty. Viitattu 28.2.2020.
Nissilä, Paula: Körttinuoret ja herättäjäjuhlat festivaalina 2019. Tampereen yliopisto. Viitattu 28.2.2020.
Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herännäisyys.
Herättäjä-Yhdistyksen kotisivut
Aholansaari
Siionin virsien sanat ja melodiat
Simojoki, Pentti: Ensimmäiset ja viimeiset kiusaukset. Ukko Paavon taival. Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-245-3.
Kuva miesten körttipuvusta Savonsanomat.fi
Kuvia körttipuvuista
[Näytä]n • k • mKristinusko Suomessa
Luokat: Herännäisyys

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Vs: Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska

Viesti kirjoittaja Morosus La Syys 24, 2022 6:19 pm

Uskoon tullessani tutustuin heränneisiin.
Luin heidän historiasta kaiken mahdollisen.
Tilasin myös herättäjä yhdistykseltä Siionin virret kasetit (elettiin 90 puolen välin alla).
Tilasin myös kirjoja ja Hengellisen kuukausi lehden.

Sen tilauksen peruin kyllä muutaman vuosikerran jälkeen.
Hengetön kuukausilehti olisi ollut kuvaavampi nimi sen nimeksi.

Kävin myös muutamissa seuroissa.
Seurapuheissa puhuttiin kaikesta arkisesta maan ja taivaan välillä.
Kaikesta muusta paitsi hengellisistä.
Lähellä  ollessa kotikokouksessa hieman yhteiskunnassa paremmin pärjänneiden vanhempien arvokkaiden miesten joukossa olin nuorena perheellisenä.
Muistaakseni eläköitynyt Arkkipiispa Juva heidän joukossaan.
Ihmetelin mitä täällä teen?
Mitään hengellistä ei tuossakaan ollut.
Keskustelua käytiin jonkun ajankohtaisen Hesarin artikkelin sisällöstä kahvitarjoilusta nauttien.

Herännäisopisto kaupungissamme on nimeltään kristillinen opisto.
Siellä opiskelleiden joukosta on kuulunut arvopohjan loistavan poissaolollaan.
Mikäli mittapuuna on Suomen olevan kristitty kansa, niin silloin herättäjä yhdistyskin on edelleen kristillinen yhdistys.
Kummankin kohdalla uskaltaisin laittaa TODELLA ison kysymysmerkin onko se Raamattuun peilaten sitä?


Aikamme kristillisen kentän ongelma on uskonnollisuus.
Tavat ovat muotoutuneet ajansaatossa ja perinnässäännöistä on tullut kristillisyyttä
Silloinkin kun niillä ei ole mitään yhteneväisyyttä Raamattuun muuta kuin termistön kautta.
Näin kävi juutalaisuudessakin.
Odotetun Messiaan tullessa. He eivät enää tunnistaneet Häntä.
Uskonnolliisuus perinnäsisääntöinen oli vienyt heidän kauas pois sydämen yksinkertaisesta uskosta Raamatun Jumalaan ja odotettuun Messiaaseen.
Ja pelkään pahoin. Aikamme kristillisyydelle on käynyt täysin samoin.

Morosus

Viestien lukumäärä : 175
Join date : 24.02.2020

Rea Aalto, Stiina, Hellevi and Jossu like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Omakohtaista Körttiläisyydestä

Viesti kirjoittaja Hellevi Su Syys 25, 2022 9:46 am

Minun kokemukseni Körttiläisyydestä on Rakas Anna Sandelin, Isän kasvatusäiti,
hän oli Körttiläinen. Hän kertoi meille lapsille Jeesuksesta ja lauloi meille Siionin virsiä.
Hän opetti minut rukoilemaan Jeesusta avuksi, kun pelkäsin pimeää ja ukkosen ilmoja kesäisin.

Annalla oli aikaa pitää sylissä ja hän osasi kehua meitä lapsia niin että koimme olevamme tärkeitä ja rakastettavia. Anna näki ja kuunteli, hänellä oli kaksinkertaiset silmät, ja korvat. Ne tavalliset ja vielä sydämensilmät ja sydämenkorvat.

Minä lausuin Annan haudalla hänelle runon (olin 7v), ja en hetkeäkään epäillyt silloin, etteikö hän olisi hymyillyt ja sanonut, no niin, se oli hienosti lausuttu.

Hellevi
Hellevi

Viestien lukumäärä : 2001
Join date : 13.11.2017

Rea Aalto and Stiina like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska Empty Vs: Körttiläisyyden tila 2022 - Raamatullisen rappion korkea veisu - Pentti Heiska

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun

- Similar topics

 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa