Pyhät iloa vailla

kirjoittaja jarrut Ti Loka 24, 2023 10:02 am

Pyhät iloa vailla Joy-Deprived Saints
By Jonathan Brentner, August 19, 2023

Tiedän, etten ole yksin tässä asiassa. Se on aivan liian yleistä sekä
omien kokemusteni että muiden kertoman perusteella.

Kuulemme erinomaisia esityksiä evankeliumista, mutta ne päättyvät
ilman päättämistä. Niissä ei mainita iankaikkista elämää eikä ihanaa
toivoamme ylösnousseesta ruumiista. Joskus pastori kyllä
mainitsee kirkkauden loppurukouksessaan, tai kenties siteeraa Joh.
3:16, mutta mitä "kirkkaus" tai "iankaikkinen elämä" merkitsee
Uuden Testamentin kontekstin ulkopuolella? Tuleeko meistä henkiä,
jotka leijuvat ympäriinsä kuin Jacob Marley, vai löydämmekö
itsemme istumasta yksin pilvellä harppu kädessä? Enpä usko.
Raamattu on varsin selvä siinä, että meillä on iloinen toivo saada
kuolematon ruumis Jeesuksen ilmestyessä (1.Kor. 15:48-54, Fil.
3:20-21). Tämä ei ole mikään marginaalinen opetus, ei suinkaan,
vaan se tulee useista kohdista, joissa sanamuoto on yksiselitteinen,
eikä sitä voi tulkita väärin tarkoittamaan mitään muuta kuin
toivoamme saada ylösnousemusruumis, kuten Vapahtajallamme oli
noustuaan kuolleista.

Raamattu kertoo meille, että Jeesus ilmestyy - toivottavasti pian - ja
tuolloin Hän herättää Kristuksessa kuolleet ja tempaa elossa olevat
uskovat kohtaamaan Hänet yläilmoissa (1.Ts. 4:13-17). Silloin Herra
antaa molemmille pyhien ryhmille kirkastetut ja katoamattomat
ruumiit. Edellä mainittujen tekstien sanat viittaavat tapahtumaan,
jota tänä päivänä kutsumme "Tempaukseksi"!

Unohdettu ylösnousemus

Joskus mietin, uskovatko pastorit, jotka jättävät saarnassaan pois
viittaukset ylösnousemukseen, todella sanat 1.Kor. 15:19:
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän
elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä
surkuteltavammat.

Edellisissä jakeissa Paavali torjuu ne korinttolaiset, jotka väittivät,
ettei ylösnousemusta ole olemassakaan (15:12-18). Jos se on totta,
niin hän väittää, että silloin meidän on pääteltävä, että Jeesus ei
noussut kuolleista ja uskomme on siten "turha". Tällaisen kauhean
mahdollisuuden lopputulos on, että "Kristuksessa nukkuneetkin
olisivat kadotetut" ja me, jotka olemme elossa, olemme "kaikkia
muita ihmisiä surkuteltavammat", koska toivomme ei ulotu tämän
elämän ulkopuolelle (ks. jakeet 18-19).

Paavali aloittaa jakeen 20 sillä kirkkaalla tosiasialla, että "Kristus on
herätetty kuolleista" ja jaksossa 1.Kor. 15:47-57 hän tiivistää ikuisen
toivomme iloiseen todellisuuteen, joka liittyy ylösnousemukseemme
Uuden Testamentin pyhinä. Kielellä, jota ei voi ymmärtää väärin
tarkoittamaan mitään muuta, apostoli sanoo, että on tulossa aika,
jolloin Jeesus herättää kuolleet katoamattomassa ruumiissa ja sen
jälkeen muuttaa elossa olevat uskovat ilmestymisessään, eli
seurakuntansa Tempauksessa.

Paavali korostaa iloista toivoamme jälleen kohdassa Fil. 3:20-21:
Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös
odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on
muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa
ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä
kaikki itsellensä alamaiseksi.

Koska Jeesus nousi kuolleista, meidän yli-autuas toivomme on, että
jonakin päivänä meillä on Vapahtajamme ruumiin kaltainen
kirkastettu ruumis. Jakeen 20 merkitys on Jeesuksen ilmestymisen
"innokas odotus". Se merkitsee sielun kaipausta sitä aikaa kohtaan,
jolloin Jeesus herättää kuolleet Kristuksessa ja täysin muuttaa
meidät kuolemattomiksi. Jakeessa Room. 8:23 se on meidän
huokauksemme, kun odotamme tulevaa "ruumiimme lunastusta".
En voi kuvitella, että Paavali olisi julistanut evankeliumia lisäämättä
siihen ikuisen elämän toivomme kontekstin, eli sen, että odotamme
kirkastettua ruumista Jeesuksen ilmestyessä. Selitän, miksi olen
niin varma tästä kirjoituksessani The Tragic Result of Divorcing the
Rapture from the Gospel (Tempauksen ja evankeliumin toisistaan
erottamisen traaginen seuraus).

On ihana tietää, että Jeesuksen ansiosta saamme täydellisen
syntien anteeksiannon. Me kaikki tarvitsemme muistutuksia
Jumalan armosta ja vankkumattomasta rakkaudesta meitä kohtaan,
kuten myös tulevan ylösnousemuksemme odotuksesta Jeesuksen
ilmestyessä, mikä tänä päivänä on unohdettu useimmissa kirkoissa.
Jälkimmäinen lohduttaa sieluamme, kun seuraamme maailmamme
vajoamista väkivaltaan, laittomuuteen ja pahuuteen, joka ylittää
kaiken, mitä koskaan kuvittelimme mahdolliseksi.

Vauvan poisheittäminen pesuveden mukana

On olemassa vanha sanonta, joka juontaa juurensa vuoteen 1512:
"Heitetään lapsi pois pesuveden mukana". Sanonnan taustalla on
ajatus, että jos osa käsitteestä on hyvä, niin älä heitä sitä kokonaan
pois siksi, että osa siitä on mielestäsi huono.

Eivätkö monet pastorit tee tätä nykyään? He pelkäävät pelätyn
sanan "Tempaus" mainitsemisen kielteisiä seurauksia, joten sen
lisäksi, että eivät koskaan mainitse Jeesuksen tulevaa ilmestymistä,
he eivät myöskään mainitse Uuden Testamentin pyhien
ylösnousemusta tai elossa olevien loistavaa muuttamista tuossa
hetkessä. Vesi ja vauva lentävät molemmat ulos ikkunasta.
Yksi syy, miksi kirjoitin kirjan The Triumph of the Redeemed-An
Eternal Perspective that Calms Our Fears in Perilous Times
(Lunastettujen voitto - ikuinen näkökulma, joka rauhoittaa
pelkojamme vaarallisina aikoina), oli antaa pastoreille raamatullinen
pohja Tempaukselle, jonka pohjalta he voisivat rohkeasti saarnata
Jeesuksen ilmestymisestä ja niistä ylivuotavan riemullisista
siunauksista, jotka siihen liittyvät, kun saamme kuolemattoman ja
katoamattoman ruumiin. Kirjoitin myös tarjotakseni vankan
raamatullisen perustuksen pre-Trib -tempaukselle, että uskovat
voisivat iloita siitä, mikä heitä odottaa Tempauksen jälkeen.
Ihmettelen usein, miksi niin monet pastorit kieltäytyvät
mainitsemasta iloista toivoamme elää ikuisesti loistavassa,
ylösnousseessa ruumiissa. Tätä raamatullista totuutta voisi helposti
korostaa mainitsemalla tiedät kyllä minkä.

Mielestäni tämä johtuu epäuskosta. Liittoteologiaan uppoutuneiden
pastoreiden ja opettajien on hengellistettävä hyvin suuri määrä
Vanhan ja Uuden Testamentin kohtia, joissa opetetaan Israelin
valtakunnan palauttamista. Näin tehdessään he kieltävät
Ahdistuksen ja Jeesuksen tuhatvuotisen hallinnan todellisuuden. Ja
näiden erheellisten uskomusten vuoksi heidän on löydettävä
vaihtoehtoisia tulkintoja kohdille, joissa viitataan Jeesuksen
ilmestymiseen tapahtumana, joka on erillään Toisesta
Tulemuksesta.

Jotkut liittoteologian kannattajat opettavat, että kohta 1.Kor. 15:50-
54 tarkoittaa ennemmin uskovien uudistumista kuin tulevaa
ylösnousemustamme. Olin täysin tyrmistynyt, kun luin ensimmäisen
kerran tämän harhaanjohtavan tulkinnan, mutta kauhukseni tämä
näiden jakeiden väärä tulkinta on yleistynyt monissa seurakunnissa.
Tämä on paljon muutakin kuin pyhien fyysisen ylösnousemuksen
unohtamista; se merkitsee pikemminkin tämän Jumalan Sanassa
niin näkyvästi esiintyvän rakastetun käsityksen kieltämistä. Se on
pyhitetty versio "parhaasta elämästäsi nyt".

Mikä on se iso juttu?

Tässä vaiheessa voisi kysyä: "Mikä on se iso juttu?" Niin kauan kuin
evankeliumia julistetaan ja ihmiset reagoivat, miksi nostaa tällainen
meteli?

Evankeliumin esittäminen voi kyllä tuottaa upeita tuloksia silloinkin,
kun se tulee ilman kurkistusta raamatulliseen toivoomme
ylösnousemusruumiista. Mutta miksi Herra ei voi tuottaa vähintään
samoja tuloksia sisällyttämällä siihen iloisen toivomme?
Miksi on loukkaavampaa kertoa ihmisille, että Jeesus tarjoaa heille
loistavan tulevaisuuden ylösnousemusruumiissa, kuin kertoa heille,
että he ovat syntisiä, jotka tarvitsevat Jumalan anteeksiantoa? Mitä
minä en näe tässä?

"Iso juttu" on tämä: kun pastorit toimivat siinä harhaluulossa, että
Jeesuksen ilmestymiseen liittyvät totuudet loukkaavat tai jakavat
sekä uskottomia että kypsymättömiä pyhiä, he riistävät kaikilta
kuulemisen ihmeellisen tulevan ilomme yksityiskohdista.
Tällainen hiljaisuus johtaa ilottomiin pyhiin, joilta puuttuu myös
opetus, jonka apostoli Paavali sanoo mahdollistavan meille ”seisoa
lujina” uskossamme (Fil. 4:1). Totuudet, jotka liittyvät 1.Kor. 15:48–
57 oikeaan tulkintaan, rohkaisevat meitä pysymään uskollisina
palvellessamme Herraa (ks. jae 58.

Lisäksi hiljaisuus koskien ikuista autuuttamme johtuu usein
vakavammista asioista, kuin vain pelosta keikutella venettä
sunnuntaiaamuisin. Liittoteologia sijoittaa Jeesuksen paluun
kaukaiseen tulevaisuuteen, millä on se looginen seuraus, että
uskovat keskittyvät tämän maailman asioihin Jeesuksen
ilmestymisen asemesta.

Koska liittoteologia virheellisesti korottaa seurakuntaa Jumalan
valtakuntana, se johtaa ajan mittaan suoraan preterismiin ja
valtateologiaan eli dominionismiin. Nämä harhaoppiset opetukset
jäävät kauas, kauas siitä, että tarjoaisivat sitä iloa, joka seuraa
vakaasta raamatullisesta ymmärryksestä koskien toivoamme
Jeesuksen läheisestä paluusta viemään seurakuntansa
kirkkauteen.

Tämä on valitukseni koskien niitä, jotka julistavat evankeliumia
mainitsematta iankaikkista elämää, tai ehkä säästävät sen
loppurukoukseen (jolloin useimmat ajattelevat rukouksen sanojen
sijaan, mitä syödä). Sellaiset esitykset estävät pyhiä kuulemasta
edessään olevasta ihmeellisestä toivosta, ankkuristamme, joka
pitää verhon sisäpuolella tämän elämän raivokkaimpien myrskyjen
aikana (Hepr. 7:18-19).

Kyse ei ole siitä, ettemmekö voisi kokea iloa kuulematta
toivostamme; se on Pyhän Hengen hedelmä. Kuitenkin siinä auttaa
suunnattomasti tieto siitä, että tulemme elämään ikuisesti ruumiissa,
joka ei koskaan vanhene, sairastu, kuole, eikä koe mitään tämän
elämän epämukavuuksia. Nämä ajatukset tuovat iloa sydämeeni
joka päivä!

Miksi niin monet pastorit kätkevät nämä loistavat totuudet pyhiltä ja
kieltävät heiltä sielujensa virkistyksen, joka tulee meidän iloisesta
kirkkauden odotuksestamme?

Note: Please consider signing up for my newsletter on the home page of
my website at https://www.jonathanbrentner.com/.

https://asiakas.kotisivukone.com/files/cuttingedgefinland.kotisivukone.com/10_Pyhat_iloa_vailla.pdf

Pyhät iloa vailla

Pyhät iloa vailla

Pyhät iloa vailla Joy-Deprived Saints By Jonathan Brentner, August 19, 2023

Pyhät iloa vailla Joy-Deprived Saints
By Jonathan Brentner, August 19, 2023