Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?

kirjoittaja jarrut Pe Tammi 05, 2024 8:45 am

Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?
Markus Kantola

Aiheuttiko Jumala Havaijin tai Rhodoksen maastopalot tai Kalifornian tulvat? Uutiset
erilaisista onnettomuuksista, rikoksista ja luonnonkatastrofeista vyöryessä uutisista
yhä kiihtyvämmällä tahdilla, monet kristityt ovat ymmällään. Miten tällaista voi
tapahtua maailmassa, jonka pitäisi olla Jumalan hallinnassa? Monet ateistit
puolestaan katsovat jokaisen negatiivisen uutisen vahvistavan sen, minkä he ovat
tienneet jo pitkään: Jumalaa ei ole olemassa.

Kristillisen teologian historiassa on puhuttu teodikean ongelmasta: Jos Jumala on
rakkaus ja Jumala on kaikkivoipa, miksi maailmassa on kärsimystä? On vain kaksi
vaihtoehtoa. Joko Jumala ei ole kaikkivoipa tai hän ei ole rakkauden täydellinen
ilmentymä.

Yhdysvaltalaisella filosofilla ja teologilla Thomas Jay Oordilla on
vastaus tähän ongelmaan: Jumala ei voi estää kaikkea maailmassa ilmenevää
kärsimystä. Rakkaus on keskeisin osa Jumalan identiteettiä ja olemusta. Koska
maailmassa esiintyy paljon kärsimystä ja Jumala rakkaudessaan vihaa kaikenlaista
kärsimystä, kärsimys ei voi olla Jumalan aiheuttamaa. Jos Jumala voisi poistaa
kärsimyksen maailmasta, hän tekisi sen, Oord järkeilee.

Edes ihmisten väliseen todelliseen rakkauteen ei Oordin mukaan voi kuulua toisen
kontrollointia. Koska Jumalan rakkaus on täydellistä rakkautta, hän ei pysty tai halua
kontrolloida ketään. Jumala voi yrittää taivutella tai suostutella ihmisiä toimimaan
tavalla, joka vähentää ihmisten itselleen tai toisille aiheuttamaa kärsimystä, mutta hän
ei voi pakottaa ketään. Jumala ei ”salli” pahuutta, hän ei vain voi estää sitä. Jumala
voisi poistaa kärsimyksen vain poistamalla ihmisiltä vapauden, mutta näin toimimalla
Jumala ei toimisi rakkauden motivoimana, koska rakkaus ei voi johtaa toisen
vapauden rajoittamiseen.

Niin ikään Jumala haluaa ihmisten rakkautta eikä hän voisi
saada osakseen todellista rakkautta, jos hän tekisi ihmisistä robotteja.
Koska Jumalalla ei Oordin mukaan ole ruumista, hänellä ei ole edes kykyä
kontrolloida ihmisiä. Jumalalla ei ole käsiä, joiden avulla hän voisi estää murhaajaa
tappamasta uhriaan.

Jumala on kuitenkin henki, ja henki voi kuiskailla ja puhua
ihmisille. Tällä tapaa Jumala voi yrittää taivutella ihmisiä rakastamaan ja
palvelemaan toisiaan. Jumala on läsnä kaikkialla ja joka tilanteessa, ja hän yrittää
aina saada ihmiset toimimaan rakkauden hengessä, Oord väittää. Jos ihmiset
kuitenkin päättävät käyttää vapauttaan selän kääntämiseen Jumalan avulle ja
neuvoille, Jumalan on pakko nostaa kätensä pystyyn.

Konservatiivisena kristittynä Oord yrittää perustella tulkintansa Raamatun avulla.
Raamattu puhuu Oordin mukaan sen puolesta, että Jumala ei voi estää pahuutta ja
kärsimystä. ”Jumala ei voi valehdella”, ja Jumala ei voi myöskään väsyä. Paavalin
mukaan ”Jumala ei voi kieltää itseään”.

Kaikki kärsimys maailmassa ei kuitenkaan ole ihmisten aikaansaamaa.
Rhodoksen ja Havaijin maastopalot ovat tästä hyvä
esimerkki. Myös Oord myöntää tämän. Bakteerit ja virukset aikaansaavat kärsimystä.
Eläimet hyökkäävät ihmisten kimppuun. Maanjäristykset ja tsunamit tuhoavat
ihmisten koteja ja aiheuttavat näille ennenaikaisen kuoleman.

Miten Oord selittää tällaisen ”luonnollisen pahuuden”? Hänen mukaansa Jumala on
antanut vapauden myös viruksille, bakteereille ja eläimille. Jumalan rakkaus ei rajoitu
vain ihmisiin. Hän on kaiken luojana kiinnostunut kaiken elämän kukoistuksesta.
Jumala välittää myös bakteerien ja virusten hyvinvoinnista.

Ihminen ei puolestaan voisi olla vapaa ilman luonnonlakien olemassaoloa.
Ihmisten olisi mahdotonta suunnitella elämäänsä ilman luonnonlakien
tuomaa ennustettavuutta. Maanjäristykset ja tsunamit ovat pitkälti
seurausta luonnon laeista, jotka laajassa kuvassa auttavat
ihmistä. Kaikki kipu ja kärsimys eivät sitä paitsi Oordin mukaan edusta ”aitoa
pahuutta”. Aitoa pahuutta edustaa vain toiminta, joka luo enemmän ”pahaa” kuin
”hyvää”.

”Aito pahuus” tekee maailmasta huonomman paikan ilman mitään
perusteltua syytä. Oordin mukaan raiskaukset ja holokausti edustavat aitoa pahuutta.
Oordin mukaan kaikki hänen näkemyksensä kanssa kilpailevat ratkaisut teodikean
ongelmaan ovat ongelmallisia. Antiteodikeian kannattajat näyttäisivät usein vetoavan
”mysteeriin” puhuessaan pahuudesta ja kärsimyksestä.

Me emme yksinkertaisesti voi tietää, miksi pahoja asioita tapahtuu maailmassa.
Esimerkiksi Vanhan testamentin Jobin kirjan voidaan katsoa tukevan tällaista tulkintaa.
Oordia tällainen selitys ei vakuuta. Jos kaikki olisi vain ”mysteeriä”, miten me
voisimme erottaa Jumalan ja Paholaisen työn toisistaan? Kun maailmassa esiintyy
julmuutta emme tietäisi onko se lähtöisin Jumalasta vai Paholaisesta.

Joidenkin mielestä demonit tai paholainen estävät Jumalaa parantamasta ja
auttamasta kärsiviä ihmisiä, mutta nämä ihmiset harvoin kuitenkaan väittävät, että
demonit tai paholainen olisivat Jumalaa voimakkaampia. Miksi Jumala ei sitten pysty
jyräämään näiden tahdon yli, Oord kysyy.

Väite, jonka mukaan niillä, joita ei ole parannettu ei vain ole ollut
tarpeeksi uskoa, on Oordin mukaan ”omahyväinen” ja
epäsensitiivinen kärsiviä kohtaan. Jotkut väittävät, että Jumala vastasi joskus
rukouksiin, muttei enää. He eivät kuitenkaan kerro miksi. Niin ikään he eivät kerro,
miksi Jumala parantaa jotkut.

Miksi yleensä rukoilla, jos Jumala ei koskaan vastaa?
Väite, että Jumala ”koulii” kärsimyksen avulla parempia ihmisiä ei puolestaan tee
kunniaa Jumalalle. Minkälainen Jumala tarvitsisi kärsimystä ihmisten tekemiseksi
paremmiksi? Oordin kritiikki on osuvaa. Vähemmän selkeää on se, pystyykö hän
itsekkään ratkaisemaan ongelmia, joita hän näkee muiden näkemyksissä.

Jumalaa ei Oordin mukaan tarvitse pyytää parantamaan ihmisiä. Hän, jatkuvasti
pyytämättäkin, muun muassa lääkärien ja lääkkeiden välityksellä pyrkii parantamaan
ihmisiä. Jumala ei kuitenkaan yksin voi aikaansaada mitään. Matteuksen
evankeliumissa Jeesus antaa Oordin mukaan ymmärtää, että ihmiset parantuvat
uskonsa vuoksi ja heidän parantumattomuutensa puolestaan johtuu uskon puutteesta.
Tämä viestittää Oordin mukaan siitä, että Jumala voi toimia vain yhteistyössä

ihmisten kanssa. Oord ei kuitenkaan väitä, että kaikki, jotka eivät parannu, eivät
parannu siksi, että heillä on liian vähän uskoa. Jumala ei kontrolloi kaikkea ihmisessä
ja muut ihmiseen vaikuttavat voimat (esimerkiksi virukset) saattavat vastustaa
Jumalan yrityksiä ja vähentää rukousten voimaa.

Rukoukset antavat Jumalalle vain mahdollisuuksia toimia.
Oordin Jumala ei ole deistien, maailman unohtanut Jumala,
vaan Jumala, johon ihmiset voivat toiminnallaan vaikuttaa. Jumalan apu ihmisille ei
myöskään rajoitu tähän maailmaan. Jumala jatkaa ihmisten rakastamista ja auttamista
myös tuonpuoleisessa.

Oordin ”ratkaisu” teodikean ongelmaan on kieltämättä elegantti ja hyvin artikuloitu.
Se sisältää vähemmän ongelmallisia elementtejä kuin monet klassiset ratkaisut. Tästä
huolimatta Oordin näkemykset sisältävät monia suuria ongelmia. Hans Moscicke on
kritisoinut Oordin näkemystä kysymällä, ovatko vapaus ja autonomia Oordin mukaan
niin keskeisiä arvoja Jumalalle, että hän on valmis uhraamaan lähes kaiken
mahdollisen näiden toteutumisen eteen?

Kiinnostaako Jumalaa ihmisten vapaus enemmän kuin näiden ”kukoistus”.
Oliko Jumala valmis ”uhraamaan” kuuden miljoonan juutalaisen hengen,
koska hän halusi varjella saksalaisten vapautta ja autonomiaa?

Kun kysymys asetetaan näin, Oordin ”ratkaisu” vaikuttaa miltei
absurdilta. Meidän on helppo kuvitella erilaisia tapoja, joita käyttämällä
kaikkitietävä, rakastava, mielikuvituksellinen, kaikkivoipainen Jumala olisi voinut
vain hieman rajoittaa kansallissosialististen johtajien vapautta, mutta näiden
rajoitusten seurauksena miljoonien juutalaisten henki olisi säästynyt.

Oordin harjoittama vapauden tietynlainen ”glorifiointi” saattaa olla seurausta siitä, että monet
kristityt teologit ovat omaksuneet liiaksi liberalistisen maailmankuvan. Nimenomaan
liberalismissa vapaus nostetaan kaikista arvoista korkeammaksi.

Mitä Oordin näkemykset kertovat oikeasti hänen jumalakuvastaan? Jos Jumala on
luonut ihmisruumiit, virukset, bakteerit ja luonnonlait sellaisiksi, että näiden
olemuksesta seuraa paljon kärsimystä, onko Oordin Jumala oikeasti täydellisen hyvä
ja rakastava? Onko mielekästä puhua virusten vapaudesta ja kukoistuksesta, joita
Jumala haluaa edistää?

Jotkut kriitikot ovat myös kysyneet, onko näkemys, että
ihmiset pystyvät järjellään ymmärtämään täydellisesti Jumalaa ja tämän tekoja
Raamatullinen? Sanooko Raamattu, että Jumala on paljastanut ihmisille kaiken
kaikesta ja vielä tavalla, jonka ihmiset voivat ymmärtää täydellisesti? Tämä
käytännössä tarkoittaa miltei sitä, että ihmisistä on tullut jumalia.

Oord painottaa monessa kirjoituksessaan näkemystensä pastoraalista puolta. Monet
ovat tulleet kertomaan hänelle, kuinka tieto hänen näkemyksistään on auttanut
ihmisiä hyväksymään traagiset tapahtumat omassa elämässään ilman, että he ovat
menettäneet uskoaan ja toivoaan.

Kukaan ei varmasti kiistä sitä, etteikö Oordin teorioista olisi voinut olla monelle
ihmisille lohtua. Toisaalta esimerkiksi kalvinistisesta näkökulmasta maailma,
joka ei oikeasti ole Jumalan minkäänlaisessa kontrollissa,
ja jossa virukset ja bakteerit saavat vapaasti toteuttaa itseään, voi näyttää
pelottavalta ja arvaamattomalta.

Monet kalvinistiset pastorit ovat kertoneet, kuinka
heidän seurakuntalaisiaan on huojentanut tieto siitä, että kaikki on Jumalan
kontrollissa ja maailmassa ei tapahdu mitään mikä ei olisi Jumalan säätämää. On
vaikea liittää sanaa ”suvereeni” Oordin luonnehdintaan Jumalasta.

Lopulta Oordin Jumala muistuttaa huomattavan paljon kalvinistien Jumalaa. Oordin
Jumala on aivan yhtä paljon vastuussa sodista ja maastopaloista kuin kalvinistinen
Jumala, koska Jumala on luonut olemuksensa ja tästä olemuksesta johtuu se, että
Jumala ei voi pysäyttää kaikkia maastopaloja.

Jos Jumala ei ole luonut olemustaan, vastuu siirtyy taholle,
joka on päättänyt Jumalan olemuksesta. Mikä tällainen ”taho”
voisi olla? Kalvinistien tai Oordin Jumala ei kumpikaan ehkä ateistista vaikuta yhtä
aikaa täydellisen rakastavalta ja kaikkivoivalta.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/28305530-4cb9-4fd8-9031-110f1a98c0e9/content

kirjoittaja jarrut Pe Tammi 05, 2024 8:57 am

Jobin kohtalo on esimerkki siitä, kinka
Jumalan hyvälle ihmiselle tapahtuu pahoja asioita.
Niitähän tapahtuu nykyisinkin, yhdelle ja toiselle.

Job otti kaiken pahankin Jumaalan kädestä, vaikka ei ymmärtänyt Jumalan tatkoitusperää, miksi.

Jobin vaimolla ei sitä uskoa ollut, vaan sanoi, kiroa Jumala ja kuole.

Mitä itse tekisit, jos elämä romahtaa, jaksatko uskoa Hyvään Jumalaan, mieti.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30

Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?

Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?

Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?Markus Kantola

Vs: Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?

Ovatko luonnonkatastrofit Jumalan syy?
Markus Kantola