Bibelfocus // Muutamia ajatuksia viimeisestä tuomiosta

kirjoittaja jarrut Ti Helmi 27, 2024 10:08 am

Muutamia ajatuksia viimeisestä tuomiosta

BibelFokus saa ajoittain kysymyksiä lopullisesta tuomiosta. Monet ovat huolissaan siitä, mitä heille tapahtuu tuomiossa, josta he lukevat Raamatusta. Toiset ovat huolissaan siitä, kuinka heidän läheisilleen, jotka eivät ole uskovia, käy. Koska olen vastannut tällaisiin kysymyksiin useita kertoja, minusta tuntuu, että haluan jakaa täällä joitain ajatuksia tuomiosta ja Raamatun kohdista, joihin minulla ja muilla on taipumus viitata. Tämä ei suinkaan ole teologinen syväsukellus aiheeseen, sellaisille suosittelen Sven Reichmannin kirjoja ja äänitteitä (ks. osvryet.se ). Nämä ovat pohdintojani, joiden toivon voivan olla joillekin johdatukseksi ja lohdutukseksi. Toivottavasti löydät siitä mielenkiintoisen tekstin.

Keskeinen säe

Raamattu todistaa, että ihmiset seisovat Jumalan tuomioistuimen edessä, kun tämä maailmanjärjestys päättyy ja ennen ikuisuuden alkamista. Kysymys, jonka kanssa monet kamppailevat, on, kuinka se menee heidän omalle osalleen tuossa tuomiossa ja kuinka se käy perheelle, ystäville, sukulaisille ja tuttaville. Mutta toinen olennainen kysymys on myös, tuodaanko todella uskovia kristittyjä ylipäätään tuomion eteen. Tarkastellaan pääasiassa tätä viimeistä kysymystä, mutta myös joitain muita mielenkiintoisia asioita.

Raamatussa on mielestäni täysin ilmeinen jae, kun on kyse lähtökohdan hankkimisesta tuomion tulkinnalle. Jeesus itse sanoi näin:

Joh 5:24: "Amen, amen, minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä , eikä hän joudu tuomion alle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään."

En näe muuta mahdollista tulkintaa tälle jakeelle kuin että kaikki, jotka panevat luottamuksensa Jumalan evankeliumiin ja alistuvat siihen, EIVÄT seiso Jumalan tuomioistuimen edessä viimeisenä päivänä. Siksi kaikki muut tuomiota koskevat Raamatun sanat on luettava tämän jakeen valossa. Ainakin näin minä ajattelen.

Ristiriita vai vaihtoehtoinen käännös?

Yllä olevaa Raamatun jaetta vastaan jotkut haluavat asettaa alla olevat jakeet. Nämä jakeet näyttävät sanovan täysin päinvastaisia asioita. Joten voit halutessasi valita, minkä annat ohjata tuomiosi tulkintaa. Mutta haluan sanoa, että alla olevat jakeet on tulkittava yllä olevan valossa ja että ehkä ne pitäisi kääntää eri tavalla kuin kreikasta. Luemme nämä jakeet:

Room 14:10-12: "Mutta sinä, miksi tuomitset veljesi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Me kaikki seisomme Jumalan tuomion edessä . 11 On kirjoitettu: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra" Minun puolestani jokainen polvi on notkistuva ja jokainen kieli ylistävä Jumalaa. 12 Niin meidän jokaisen on tehtävä tili Jumalan edessä ."

Mitä tämä nyt on? Emme seiso tuomion edessä Joh 5:24:n mukaan, mutta tässä sanotaan, että KAIKKI täytyy! Ja lähetä myös tilit. Kun Raamatusta löytyy ristiriitaisuuksia, kannattaa usein katsoa perusteksteistä, tässä tapauksessa Uuden testamentin kreikkalaisesta perustekstistä. Jakeessa Johannes 5:24 näemme sitten, että sana "tuomio" on käännetty kreikan sanasta krisis , sana, joka voi tarkoittaa täsmälleen "tuomiota, tuomioistuinta, tuomioistuinta, syytöstä". Mutta jakeessa Room 14:10 sanaa krisis ei käytetä kreikkalaisessa perustekstissä, missä ruotsinkielisessä käännöksessämme se sanoo "tuomio". Kreikan sana bema on sen sijaan . Tämä sana voi tarkoittaa "valtaistuin, saarnatuoli, puhujatuoli, tuomarinistuin". Sana "ennen" samassa Raamatun jakeessa tulee kreikan sanasta paristemi , joka tarkoittaa "olla läsnä", "seisoa vieressä" tai "olla käsillä".

Johanneksen 5:24:n valossa toinen käännös voi päteä Room 14:10:een, joka voisi olla:

Room 14:10: "Mutta sinä, miksi tuomitset veljesi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Meidän kaikkien on oltava Jumalan valtaistuimella. "

Vaihtoehtoisesti: "Mutta sinä, miksi tuomitset veljesi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Olemme kaikki lähellä Jumalan tuomioistuinta ."

Mitä tulee jakeeseen 12, joka koskee meistä kaikista "tilin antamisesta", on tärkeää tietää, että kreikkalainen sana, joka on käännetty "tiliksi", on logos , joka ennen kaikkea tarkoittaa "sanaa". Jos käännetään jae 12 suoraan kreikasta, se sanoo:

"Joten meistä jokainen, joka koskee itseään, antaa "sanan" [kreikkalainen logos ] Jumalalle."

Tätä säkettä ei pidä lukea kontekstistaan, vaan se kuuluu läheisesti edelliseen säkeeseen. Sitten se on tällainen sanatarkasti käännökseni kanssa:

"11 On kirjoitettu: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minulle jokainen polvi notkistukoon, ja jokainen kieli ylistää Jumalaa. 12 Silloin jokainen meistä antaa sanan Jumalalle."

Nyt kysymys kuuluu, missä tästä on "kirjoitettu ", kuten jakeen 11 alussa huomautetaan? No, Jesaja 45:23-24, ja sitten katsomme siellä:

Jesaja 45:23-24: "Minä olen vannonut kauttani, suustani on lähtenyt totuuden sana, jota ei oteta takaisin: Minulle kaikki polvet notkistuvat. Kaikki kielet vannovat minulle ja puhuvat minä: Vain Herrassa on vanhurskaus ja voima..."

Se "sana", joka meidän jokaisen on annettava Jumalalle Jumalan valtaistuimen edessä, on tunnustus ("vala"), että vain Herrassa on vanhurskaus ja voima. Kaikki ymmärtävät tämän ja tunnustavat sen. Tämän pienen taustan perusteella haluaisin siksi kääntää Roomalaiskirjeen 14:10-12 seuraavasti:

Mutta sinä, miksi tuomitset veljesi? Tai sinä, miksi halveksit veljeäsi? Loppujen lopuksi meidän kaikkien on oltava käsillä Jumalan valtaistuimen vieressä. On kirjoitettu: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun eteeni on notkistuva jokainen polvi, ja jokainen kieli ylistävä Jumalaa. Siellä jokainen meistä antaa oman tunnustuksensa Jumalalle."

Näiden Raamatun jakeiden looginen merkitys tulee sitten siitä, että meitä kristittyinä ei tule tuomita Jumalan tuomioistuimen eteen, vaan meidän pitäisi ehkä todella seistä siellä auttamaan Jumalan tuomiossa – olla käsillä. Ja ennen kaikkea me kristityt seisomme Jumalan valtaistuimen edessä ja ylistämme häntä. Roomalaiskirjeellä 14:10 Paavali halusi luultavasti sanoa, että kaikki uskovat ovat tasa-arvoisia ja vapautettuja Jumalan edessä armon ansiosta ja että meidän ei pitäisi olla kiireisiä tuomitsemalla toisiamme banaaleissa asioissa (lue roomalaiskirjeen koko luku 14) . Meidän on myös oltava käsillä, kun Jumala tuomitsee maailmaa, ja siinä mielessä nämä pienet uskonnolliset ristiriidat tulevat hyvin triviaaleiksi. Suuremmat kiistat on kuitenkin Paavalin mukaan ratkaistava, ja ne tulee käsitellä Jumalan seurakunnan sisällä eikä maallisissa tuomioistuimissa. Mutta pitäisikö Jumalan lasten sitten auttaa Jumalan tuomiossa? Kyllä ehkä. Tässä on pari Raamatun sanaa, jotka vahvistavat tämän tulkinnan.

Matt 12:41-42: "Niniven miehet nousevat tuomiolle tätä sukupolvea vastaan ja heidät tuomitaan, koska he katuivat Joonan saarnaa. Ja katso, tässä on enemmän kuin Joona. Etelämaan kuningatar kutsuu Tuomio tämä sukupolvi ja olkoon heille, sillä hän tuli maan ääristä kuuntelemaan Salomon viisautta."

1 Korinttilaisille 6:1-6: "Kuinka kukaan teistä, joilla on riita toisen kanssa, voi uskaltaa mennä hänen kanssaan väärän eteen eikä pyhien eteen? Ettekö tiedä, että pyhät tulevat tuomitsemaan maailman ? Jos nyt sinä tuomitset maailman, etkö kelpaa tuomitsemaan pienimmässäkin asiassa? Etkö tiedä, että meidän tulee tuomita enkeleitä ? Eikö sinun pitäisi pystyä tuomitsemaan jokapäiväisissä asioissa? Mutta kun sinulla on sellaisia kiistoja, nimität heidät Tuomareina, joihin seurakunnalla ei ole luottamusta. Tämän sanon saattaakseni teidät häpeään. Eikö teidän joukossanne ole ketään viisasta, joka voisi olla välimies veljien välillä? Pikemminkin veli asettuu veljen kanssa, ja tämä ei-uskovien edessä."

Yksinkertaista logiikkaa

Uskon myös, että voimme käyttää melko yksinkertaista logiikkaa ymmärtääksemme, että on kohtuutonta, että Jumalan lapsia tuodaan Jumalan tuomioistuimen eteen. Haluan korostaa kolmea asiaa:

1. Uskovat tempataan ennen tuomiota.

Kun Jeesus tulee takaisin, kaikki tosi uskovat - sekä elävät että kuolleet - tempataan Jeesuksen tapaamiseen. Sillä hetkellä me muutumme ja saamme vanhurskaan "kirkkauden ruumiin", jota useimmat kristityt kaipasivat usein vaikean vaelluksen aikana täällä maan päällä.

1 Tessalonikalaiskirje 4:16-17: "Sillä kun käsky kuuluu, arkkienkelin ääni ja Jumalan pasuna, silloin Herra itse laskeutuu alas taivaasta. Ja ensin nousevat kuolleet Kristuksessa Jeesuksessa. Sitten me, jotka olemme elossa ja olemme vasemmalle jääneet ovat vangittuina pilvien sekaan heidän kanssaan kohtaamaan Herraa avaruudessa. Ja niin me tulemme aina olemaan Herran kanssa ."

1 Kor. 15:50-54: "Mutta tämän minä sanon teille, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa. Eivät katoavat peri katoamattomia. Katso, minä kerron teille salaisuuden: emme kaikki lankea. unessa, mutta me kaikki muutumme , hetkessä, hetkessä, viimeisen pasunan soidessa. Sillä trumpetti soi, ja kuolleet nousevat kuolemattomiksi, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen täytyy laittaa katoamattomuudesta, ja tämän kuolevaisen tulee pukeutua kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: Kuolema on nielty ja voitto on voitettu .

Jos olet siinä joukossa, joka on juuriltaan revitty tapaamaan Jeesusta, niin asia on selvä, että tulet olemaan Jeesuksen kanssa taivaassa ikuisuuden "ikuisesti". Sitten "voitto on voitettu", kuten yllä olevan jakeen lopussa sanotaan! Onko sitten loogista uskoa, että nämä tempatut Jumalan lapset tuodaan Jumalan tuomioistuimen eteen ja tuomittaisiin, ja vaarana on, että heidät tuomitaan iankaikkiseen tuomioon, kun heidät on muutettu Jeesuksen kaltaiseksi (sikäli kuin on kyse ruumiista)? Ei tietenkään! Jos olet tempauksessa, sinua ei tuoda tuomion eteen, täysin linjassa avainjakeen Joh 5:24 kanssa. Toinen Raamatun jae vahvistaa tämän:

Ilm 20:6: "Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa [eli tempauksessa]. Heihin toisella kuolemalla ei ole valtaa..."

Nyt ahdistunut uskova voi sen sijaan joutua epätoivoon ja pelätä tempausta. Mutta kun ymmärrät, että KAIKKI riippuu Jeesuksesta, eikä mikään minusta, silloin ei ole syytä pelätä. Juuri tämä antautuminen ja luottamus Jeesukseen (eikä itseensä ja omiin tekoihin) on oikea usko! Jos olet epätoivoinen, heittäydy Jeesuksen syliin! Hän ottaa sinut vastaan ja varmistaa sitten tuovansa sinut iankaikkiseen elämään yhdessä hänen kanssaan!

2. Syntimme voidaan pyyhkiä pois

Raamattu on selvää, että Jumala unohtaa syntimme, jos tunnustamme ne. Luemme muutaman Raamatun sanan tästä:

Jer 31:34: "Silloin heidän ei enää tarvitse opettaa toisiaan, ei kenenkään veljeään ja sanoa: 'Tunne Herra!' Sillä kaikki tulevat tuntemaan minut pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra. Sillä minä annan anteeksi heidän pahat tekonsa ja syntinsä, en enää muista."

Hepr 8:12: "Minä annan heille anteeksi heidän rikkomuksensa, enkä enää muista heidän syntejään ."

Apostolien teot 3:19: "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois. "

Jos Jumala unohtaa syntimme, kun teemme parannuksen ja teemme parannuksen, niin mitä Jumalan on tuotava esille syntien vuoksi kuvitteellisella tuomiolla? Tässä yksinkertainen logiikka kertoo minulle, että meitä ei tuoda tuomion eteen VAIN, koska Jeesus pyyhki pois syntimme ja syyllisyytemme, kun Jeesus otti tämän päälleen ristillä kuolemallaan. Siten uskon kautta voimme lukea itsellemme JEESUKSEN vanhurskauden omien puutteidemme sijaan.

Tämän sanottuamme voimme myös todeta, että "poispyyhkittyjä" syntejämme ei tietenkään julkisteta tai huudatellaan viimeisellä tuomiolla, ne on unohdettu! Takuusi siitä on, että tunnustat syntisi Jeesukselle tässä ja nyt.

3. Syytetty on kuollut!
[b]

Todellisen kristityn kanssa syntistä ihmistä pidetään kuolleena. Sen sijaan tärkeintä on uusi, mutta näkymätön henkilö, joka saa kunnian kaikista Jeesuksen hyvistä puolista. Emme ole täysin vastaanottaneet tätä uutta henkilöä tässä maallisessa elämässä (mikä on hyvin ilmeistä), se on enemmän lupaus tässä ja nyt. Mutta tämä uusi luonto paljastuu täydellisesti sinä päivänä, jona Jeesus palaa. Näemme tämän seuraavissa Raamatun jakeissa:

Gal 2:19-20: "Sillä minä olen kuollut laille lain kautta, että eläisin Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja nyt en enää elä, vaan Kristus elää minussa."

Room 6:6-7: "Me tiedämme, että meidän vanha miehemme on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa , jotta synnin ruumis menettäisi voimansa, jotta emme enää olisi synnin orjia. Sillä joka on kuollut, se vapautetaan synnistä ."

1 Joh 3:2: "Rakkaani, me olemme nyt Jumalan lapsia, eikä ole vielä paljastettu , mitä meistä tulee . Mutta me tiedämme, että kun hän ilmestyy, me olemme hänen kaltaisiaan , sillä silloin me näemme hänet sellaisena kuin hän on. ."

Hengellisesti puhuen "vanha miehemme" on ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa sinä päivänä, jolloin olemme ottaneet vastaan tämän anteliaan tarjouksen Jumalalta. Ja jos olemme henkisesti kuolleita, meitä ei voida syyttää mistään. Yksinkertaisesta logiikasta tulee silloin myös se, että meitä ei voida tuoda minkään tuomioistuimen eteen, koska meidät on jo rangaistu ja tapettu, Jumalan näkökulmasta ja logiikasta katsottuna. Tämä on osa tapaa, jolla Jumala antaa meille anteeksi. Uskova nähdään nyt täysin uutena luomuksena, joka saattaa tulla Isän luo sen sijaan, että joutuisi tuomion ja rangaistuksen alle. Jeesus kulki sitä polkua meidän paikallamme.

2 Korinttilaisille 5:17: "Jos joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, katso, uusi on tullut ."

Olen kirjoittanut pidemmän tekstin evankeliumin näkemyksestä meistä kuolleina, jota kutsuin " Nyt en ole enää elossa ". Voit lukea sen, jos haluat syvemmän selityksen tästä.

Tuomion skenaario ja odottamaton vapauttava tuomio

Jos luemme Matteuksen luvun 25 jakeesta 31 luvun loppuun asti, meillä on siellä kohtaus, jonka Raamattu maalaa meille lopullisesta tuomiosta. Monet ovat käyttäneet tätä kohtaa pelotellakseen kristittyjä "parempiin" tekoihin sanomalla, että "mitä teit yhdelle pienimmistä veljistäni, sen olet tehnyt myös minulle". Tämä tarkoittaa, että meidän on lähdettävä ulos ja suoritettava parempia tekoja, jos haluamme saada mahdollisuuden tuomioon. Mutta jos luemme nyt tämän kappaleen sen valossa, mitä olemme aiemmin nähneet, niin - sikäli kuin näen - syntyy toinen skenaario:

Matt 25:31-46: "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa heidät. toisistaan, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle puolelleen ja vuohet vasemmalle puolelleen. Silloin kuningas sanoo niille, jotka seisovat hänen oikealla puolellaan: Tulkaa, te siunatut. Isäni, peri valtakunta, joka on sinulle valmistettu maailman alusta asti. Sillä minulla oli nälkä, ja sinä annoit minulle ruokaa. Minun oli jano, ja sinä annoit minulle juoda. Minä olin muukalainen ja sinä otit minut sisään. Minä olin alasti ja sinä puki minut. Olin sairas ja sinä kävit luonani. Olin vankilassa ja sinä tulit luokseni. Silloin vanhurskas vastaa hänelle: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? me näemme sinut muukalaisena ja otamme sinut vastaan tai alasti ja puimme sinut? Ja milloin näimme sinut sairaana tai vankilassa ja tulimme luoksesi? Silloin kuningas vastaa heille: Amen, minä sanon sinulle: Mitä tahansa olet tehnyt yhdelle Vähintään näistä veljistäni te teitte sen minulle.

Silloin hän sanoo vasemmalla puolella seisoville: Menkää pois minun luotani, te kirotut, iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen. Sillä minulla oli nälkä, etkä antanut minulle mitään syötävää. Olin janoinen, etkä antanut minulle mitään juotavaa. Olin muukalainen, etkä te ottaneet minua vastaan, alaston, etkä pukenut minua, sairaana ja vankilassa etkä käynyt luonani. Silloin he vastaavat: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai muukalaisena tai alastonna tai sairaana tai vankilassa emmekä palvelleet sinua? Silloin hän vastaa heille: Amen, minä sanon teille: mitä te ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sen te ette tehneet minulle. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Tässä tekstissä on useita asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota. Tuon tässä neljä mielenkiintoista asiaa.

1. Kaikki kansat
[b]

Kun sanotaan, että Jeesus kokoaa "kaikki kansat" eteensä, mielestäni tässä on kyse koko ihmiskunnasta. Sitä ei kuitenkaan pidä lukea ikään kuin se olisi jokainen koskaan elänyt tai elävä henkilö, koska tähän ryhmään eivät kuulu tosi uskovat (lisätietoja alla olevassa kohdassa). Kreikan tekstin sana "ihmisille" on etnos , joka voidaan kääntää "kansaksi, heimoksi, ihmislajiksi, eli "samanluonteiseksi/lajiksi ryhmäksi". Kreikan sanakirjan mukaan etnos viittaa yleensä kaikkiin kansoihin joita Vanhan testamentin aikana kutsuttiin "pakanoiksi", eli niitä, jotka eivät olleet Jumalan valittuja ihmisiä, juutalaisia. Niinpä Jeesus kokoaa eteensä ihmisiä kaikista heimoista, kansoista, kielistä ja kansoista, ja luulen hänen tarkoittavan sanavalinnalla kyse on koko ihmiskunnan epäuskoisesta osasta, sekä elävistä että kuolleista. Nämä ihmiset Jeesus jakaa kahteen ryhmään: lampaat ja vuohet, vapautetut ja kadonneet. Ihmisiä ei tuomita kollektiivisesti vaan yksilöllisesti. heidän tekonsa (Ilm. 20:13) Jumalan lapset/todet uskovat, jotka tempattiin Jeesuksen luo hänen tullessaan, eivät kuulu tähän joukkoon (katso alla).

2. Jeesuksen vähimmät veljet

Seuraava arvokas asia, joka on huomioitava tekstissä, on se, että Jeesus viittaa kolmanteen ihmisryhmään , joita hän kutsuu "näiksi minun vähimmiksi veljiksini". Näemme monia esimerkkejä UT:ssa siitä, että Jeesus kutsui opetuslapsiaan "veljikseen". Tämä ryhmä on siis tosiuskovaiset, Jumalan lapset, jotka ovat "lähellä Jumalan tuomioistuimella" (seisomassa vieressä, ei ennen) Roomalaiskirjeen 14:10:n vaihtoehtoisen käännöksen mukaan, jonka aiemmin keksimme. Juuri näihin Jeesus viittaa puhuessaan kahdelle muulle ryhmälle (lampaille ja vuohille). On siis selvää, että uskovia, Jeesuksen pienimpiä veljiä, ei tuomita tässä tilanteessa, vaan pikemminkin resurssina sivussa. He ovat jo katumuksensa kautta vapautettu tuomiosta!

3. Yllättävä vapauttava tuomio

Kolmas huomioitava asia on, että Jeesuksen tuomiossa vapautetut (lammas) ovat hyvin yllättyneitä. He sanovat "milloin näimme sinut nälkäisenä, alasti, vankilassa..." jne. Joten he eivät odottaneet tätä vapauttavaa tuomiota. Näin tuskin olisi, jos nämä vapautetut olisivat tuomion edessä olevia kristittyjä. Lisäksi kristittyjä ei pidä tuomita vapaiksi teoistaan, vaan olemme jo täällä ja nyt tuomitaan vapaiksi sillä hetkellä, kun luotamme Jeesuksen armoon ja HÄNEN vanhurskauteen oman olemattoman vanhurskautemme sijaan!

Galatalaiskirje 2:16: "Mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista vaan uskosta Jeesukseen Kristukseen, niin mekin olemme panneet uskomme Kristukseen Jeesukseen, että tulisimme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen emmekä lain tekojen kautta. Sillä lain teoista ei kukaan tule vanhurskaaksi."

Jos sitten ei-kristityt vapautetaan yllättävän syytteistä viimeisessä tuomiossa, se avaa jotakin, jonka kanssa joillakin kristityillä on ongelmia. Jos aiomme tulkita tämän Matteuksen evankeliumin luvussa 25 olevan Raamatun sanan tarkoittavan, että tuomion eteen tuodaan vain epäuskoisia ihmisiä - mihin olemme päätyneet aikaisempien päättelyjen kautta - niin päädymme aivan loogisesti siihen tosiasiaan, että ihmiset voidaan vapauttaa tuomiosta. Tuomio, vaikka he eivät tunnustaisi kristittyjä kuolevaisen elämän aikana, ja sitten meidän on käsiteltävä sitä asiaa. Jotkut saavat pahimman uskonnollisen hikkauksen, kun sanot jotain tällaista. Sitten huomautetaan, että "ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin Jeesuksen kautta" (Joh. 14:6), mikä on täysin totta. Mutta kuka vapauttaa nämä ihmiset tuomiossa? Kyllä, Jeesus! Ja kenen kautta he tulevat iankaikkiseen elämään? Kyllä, Jeesuksen kautta!

Meidän ei tarvitse tehdä siitä monimutkaisempaa. Me uskovat olemme (jos olemme rehellisiä toisillemme) edelleen syntisiä siihen päivään asti, jolloin tapaamme Jeesuksen (tempauksessa), mutta meitä ei pidetä syntisinä Jumalan edessä. Koska luottamuksemme (uskomme) kautta Jeesukseen meidät JULISTUU vanhurskaiksi (Room 5:1) jo täällä tässä maallisessa elämässä puutteistamme huolimatta. Aabraham ei suinkaan ollut synnitön, eikä hänellä ollut mitään Jumalan lakia, jota hän noudattaa. Mutta jopa hänen uskonsa luettiin hänelle vanhurskaudeksi (Room. 4:3). Todennäköisesti myös vapautettujen toimissa oli jonkinlaista uskoa tai vakaumusta. Siksi Jeesus JULISTAA nämä vapautetut "lampaat" vanhurskaiksi heidän suorittamiensa "uskon tekojen" kautta, ja hänen verensä peittää myös heidän syntinsä. Ehkä voit ilmaista sen myös näin, että teoillaan nämä syyttömät lasketaan myös Jumalan lampaiksi, samoin kuin kaikilla uskovilla/Jumalan lapsilla. Kerron tästä lisää jäljempänä kohdassa 4.

Nyt myönnän mielelläni, että tämä ei ole varma tie iankaikkisuuteen Jumalan kanssa. Ainoa varma tapa on luottaa Jeesukseen tässä ja nyt. Mutta jos olet huolissasi läheisistäsi, jotka eivät ole uskovia, tässä näen heille mahdollisuuden - loppujen lopuksi. Tuomari on Jeesus, emmekä me saa päättää, kuinka hän tuomitsee. Ja jos kaikki epäuskoiset kaipaisisivat automaattisesti taivasten valtakuntaa, koko oikeudenkäynti olisi todella tarpeetonta, eikö niin?

4. Vanhurskaan miehen palkka

Haluan huomauttaa vielä yhden asian näistä vapautetuista (lampaista). Voidaan esittää kysymys: Milloin ja miten nämä ihmiset tekivät ne hyvät teot, jotka ilmeisesti katsottiin heidän olevan heidän pelastuksekseen? Osa tästä ilmenee näissä Raamatun jakeissa:

Matteus 10:42: "Ja joka antaa yhdelle näistä pienistä juotavaksi kupin raikasta vettä, koska hän on opetuslapsi - amen minä sanon teille: hän ei menetä palkkaansa ."

Matteus 10:41: "Joka ottaa vastaan profeetan, koska hän on profeetta, saa profeetan palkan. Ja joka ottaa vastaan vanhurskaan, koska hän on vanhurskas, saa vanhurskaan palkan ."

Ehkä nämä Raamatun jakeet mm. viittaa sellaiseen apuun, jota hyvät ei-kristityt ihmiset antavat Jumalan lapsille vainon aikoina. Ehkä tässä näemme myös jotain siitä, kuinka Jumala ratkaisee lastensa elättämisen ongelman antikristuksen aikana. Ne, jotka uhmaavat kristittyjen (ja juutalaisten) vainoa koskevia määräyksiä, saavat palkkionsa Jeesuksen mukaan. Luulen, että Matt 25:ssä näkyy tuon palkan jako.

Nämä "uskon teot" luetaan "lampaille" vanhurskaudeksi, aivan kuten Jumala katsoi vanhurskaudeksi portto Rahabille Jerikon kaupungissa. Hän pelastui tuholta, koska hän oli auttanut Joosuan vakoojia. Rahab kuului pakanalliseen kansaan, jonka Jumala tuomitsi, mutta hän sai siten anteeksi. (Katso Joosuan kirjan luku 6 ja erityisesti Joos 6:25). Jaakobin kirjeessä tämä on hyvin selvää:

Jaak 2:25: "Eikö portto Raahab tullut samoin vanhurskaaksi teoista , kun hän otti sanansaattajat [vakoilijat] vastaan ja vei heidät ulos toista tietä?"

HYVÄT tekomme täytyy tuomita ja palkita

Toivon, että nyt on sinulle täysin selvää, että niitä, jotka tässä elämässä ovat sanoneet Kyllä Jumalan evankeliumille, EIVÄT tuoda Jumalan tuomion eteen. Olemme jo tässä ja nyt vapautettuja, jos olemme tässä ja nyt hyväksyneet ja alistuneet Jeesuksen sovitustyölle meidän puolestamme, eli Jumalan ilmaisen tarjouksen kaikille ihmisille.

Yksi asia, jonka jotkut sekoittavat lopulliseen tuomioon, on se, että Jumalan lapset palkitaan hyvistä teoistaan. Kyse on siis siitä, että hyvät tekomme arvioidaan ja palkitaan. Tämä ei ehkä sovi meille ruotsalaisille, jotka on kasvatettu sekä valtavalla oikeudentunteella (vaatimus!) että tukahduttavalla jantelagilla. Ja Ruotsin valtio vastustaa selvästi tällaista Jumalan epäoikeudenmukaista kohtelua. Mutta tietenkään Jumala ei välitä siitä, eikä taivaassakaan ole kateutta sen suhteen, joten tämä on todennäköisesti hyvä. Luemme raamatullisen tekstin, joka käsittelee tätä palkan kanssa:

1 Korinttolaisille 3:11-15: "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi laskea kuin se, joka on pantu, Jeesus Kristus. Jos joku rakentaa sille perustukselle kullasta, hopeasta ja jalokivistä tai puusta, heinistä ja oljesta, se näyttää, mitä kukin on rakentanut. Se päivä näyttää sen, sillä se tulee ilmi, ja mikä jokaisen työ on, sitä tuli koettelee. Jos jonkun rakentama työ läpäisee kokeen, hän saa palkinnon Mutta jos hänen työnsä palaa, hän menettää palkkansa. Hän itse kuitenkin pelastuu, mutta kuin tulesta."

En osaa vastata, millainen palkka siitä tulee, mutta haluan vain huomauttaa, että tämä on jotain muuta kuin lopullinen tuomio. Tässä raamatullisessa tekstissä on selvää, että on olemassa erilaisia uskovia, jotka kaikki rakentavat yhteiselle perustukselle, joka on Jeesus Kristus, ja että voit sitten rakentaa tälle perustalle eri materiaaleilla. Henkilökohtaisesti uskon, että kulta ja jalokivet symboloivat nöyrästi vaeltamista Jumalan valmistamissa töissä ja hänen voimassaan sellaisten töiden tekemistä, joita Jumala haluaa. Puusta ja oljesta rakentaminen on "kristillisten" töiden tekemistä omalla voimalla omaan erinomaisuuteen perustuen (esim. koulutuksen, kaunopuheisuuden, taidon avulla). Se on arvoton kuin olki kultaan verrattuna. Alla oleva Raamatun jae vihjaa, että omalla voimalla tehdyt teot ovat arvottomia:

Matteus 6:1: "Katsokaa, että teette hyviä tekoja ihmisten edessä; sillä silloin teillä ei ole palkkaa Isänne tykönä, joka on taivaissa."

Vainon kohteeksi joutuminen uskomme tähden merkitsee ilmeisesti myös palkintoa taivaassa, näemme sen seuraavissa Raamatun jakeissa:

Luukas 6:22-23: "Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja hylkäävät teidät, kun he pilkkaavat ja herjaavat teitä, kaikki Ihmisen Pojan tähden. Iloitkaa sinä päivänä, hyppääkää ilosta! Sillä katso, , palkkasi on suuri taivaassa …”

Nämä olivat ajatuksia lopullisesta tuomiosta. Jos haluat syventyä aiheeseen, suosittelen kahta Sven Reichmannin kirjaa : Messiasta odotellen ja pelastusta. Nämä ovat ostettavissa XP Median kautta .

/ Lennart

https://bibelfokus.se/domen