DAVID WILKERSON :: SYNTI TEKEE KYKENEMÄTTÖMÄKSI

kirjoittaja Hellevi Ke Heinä 31, 2024 7:17 am

Synti tekee kykenemättömäksi!

Tehdä kykenemättömäksi - mikä pelottava ilmaisu! Se tarkoittaa: menettää kyky tai voima suorittamiseen; tulla sopimattomaksi, kelvottomaksi; hyljätä.

Jumalan Sanan mukaan synti on suuri kykenemättömäksi tekijä. Se vaikuttaa saarnaajiin ja maallikoihin aivan samalla tavalla - ryöstää heiltä kaiken voiman, jättäen heidät kuiviksi ja tyhjiksi ja tekee kykenemättömäksi täyttämään Kristuksen iankaikkisia suunnitelmia.

Kun profeetta Jesaja ennusti Kristuksen ja Hänen valtakuntansa tuloa, hän kuvaili millaisia Kristuksen todelliset palvelijat tulisivat olemaan. Hän määritteli palvelustehtävämme näinä viimeisinä aikoina, sanoen: "Haluan teidän tuntevan todellisen Jumalan kansan tunnusmerkit - niiden, jotka tekevät Herran työtä juuri ennen kuin Rauhanruhtinas tulee hallitsemaan!"

Jesaja aloittaa näillä sanoilla: "Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa..." (Jes.32:1). Sitten profeetta jatkaa: "Silloin on jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa" (jae 2).

Jotkut Raamatun tutkijat uskovat, että Jesajan kuvaama henkilö on kuka tahansa uskova, joka luottaa Kristukseen. Olen eri mieltä: ei kukaan ihminen voi olla kaikkia näitä asioita - suojana myrskyä vastaan, kuivan sielun tyydyttäjä, luotettava turva, korkea kallio. Vaikka uskova olisi kuinka antautunut tahansa, hän ei voi olla kaikkea tätä kaikille ihmisille kaiken aikaa.

Tämä on minulle aivan selvä asia, että Jesaja puhuu Kristuksesta. Jesaja kertoo meille, että todellinen Jumalan palvelija saarnaa kaikkiriittävää Kristusta. Tämä uskova todellakin sulkee itsensä Jeesukseen, luottaen Herraansa, joka tekee hänen sielustaan hyvin kastellun puutarhan. Hän elää täydessä luottamuksessa, hänen henkensä lepää ja on täynnä rauhaa - ja hän todistaa: "...minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea. Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni" (Korkea Veisu 2:3-4).

Tällä todellisella Jumalan palvelijalla ei ole synnin tähden riehuvia myrskyjä sielussaan. Päinvastoin, hän luottaa täysin, että Pyhä Henki kuolettaa hänen syntinsä ja niin hänen henkensä on vapaa kuin lintunen. Hänellä ei ole mitään pelkoja eikä huolia, koska kaikki on selvitetty hänen ja Herran välillä. Nyt hänen sydämessään on laulu, koska hän iloitsee Kristuksesta!

Enemmänkin: tämä palvelija tietää, ettei kukaan voi häntä vahingoittaa - koska hän pitää kiinni turvallisesti Jumalan antamasta lupauksesta puolustaa vanhurskaita. Ei mikään häntä kohtaan suunnattu ase toimi - koska Jumala itse nousee suojaamaan jopa jokaista pahaa puhuvaa kieltä vastaan. Jumala on hänen puolustajansa vaivojen maassa!

Jesaja osoittaa kahta vanhurskaan palvelijan näkyvää tunnusmerkkiä. Ensiksi hänellä on arvostelukyky - ja toiseksi hän tuntee selvästi Jumalan äänen: "Silloin näkevien silmät eivät ole soaistut, ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan" (Jes.32:3).

Näemme esimerkin tästä, kun Jeesus ensi kertaa näki Natanaelin tulevan luokseen. Hän huusi: "...Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" (Joh.1:47). Toisin sanoen: "Katsokaa, veljet - tässä tulee mies, joka ei ole ulkokullattu. Hänessä ei ole petosta eikä moraalittomuutta. Hän on puhdas astia!"

Sitten Jeesus kääntyi Natanaelin puoleen ja sanoi: "...Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle" (jae 51). Tämä kreikkalainen sanonta tulee perusmuodosta, joka tarkoittaa 'toistuvasti'. Toisin sanoen Jeesus sanoi Natanaelille: "Jumala tulee antamaan sinulle jatkuvia ilmestyksiä. Hän tulee näyttämään sinulle taivaan toistuvasti!"

Samalla tavoin, rakkaat ystävät, Jumala tekee liiton jokaisen evankeliumin julistajan kanssa, jonka elämä on moitteetonta, ja jolla ei ole salattuja syntejä elämässään. Sellainen palvelija saa jatkuvasti ilmestyksiä Kristuksen kirkkaudesta. Hän on Jumalan salaisuuksien julkituoja - saaden jatkuvasti tuoreen sanoman taivaasta!

Olen usein yllättynyt niistä tuoreista, voidelluista sanomista, joita useat nuoret pastorit saarnaavat. Saamme paljon nauhoitettuja saarnoja eri puolelta maatamme, ja silloin tällöin jokin äänite sisältää sellaisen sanoman. Kun kuulen tällaisen aidon ilmestyksen Kristuksesta, otan joskus yhteyttä saarnaajaan ja pyydän lisää äänitteitä.

Jos tuon miehen äänitteistä käy ilmi, että hänellä on todellinen näky sanomassaan - ja voin nähdä, että taivaat aukeavat hänelle toistuvasti - usein pyydänkin sellaisen pastorin saarnaamaan Times Squaren seurakunnassa. Tosiasiassa näin me saimme nykyisen pastorimme, Carter Conlonin.

Sellaiset palvelijat ovat vilpittömiä ja luotettavia uskonvaelluksessaan, ja heidän elämänsä ovat avoimia kirjoja. He ovat uskollisia vaimoilleen ja perheilleen. Eikä heissä ole hiventäkään kunnianhimoa. He mieluummin palvelevat pieniä seurakuntia, viettäen paljon ajastaan yksin rukouksessa.

Nämä miehet eivät tuhlaa aikaansa hassuihin peleihin tai ajanvietteisiin. He eivät kuluta aikaansa television katseluun, internetiin eivätkä ole rakastuneet urheiluun. Heidän olemuksensa on täynnä Jumalan Henkeä. Heistä virtaa Kristuksen ilmestys elävän veden lailla!

Seurakunnassamme on myös vanhurskas vanhimmisto. Usein kun kuulen näiden miesten opettavan, joudun syvän kunnioituksen valtaan: "Mistä nämä miehet ovat saaneet niin valtavia Kristuksen kirkkauden ja voiman ilmestyksiä? Heillä ei ole mitään teologista koulutusta. Kuitenkin heidän opetuksensa on aitoa pyhyyden ilmestystä!"

Samoin kuin Natanael nämä palvelijat ovat vapaita petoksista, salaisista tavoista, sovittamattomista synneistä. Siksi he voivat kuulla ja tuntea Jumalan äänen. Heitä ei ole petetty - ja siksi he tunnistavat Herransa sydämen lyönnit selvästi!

Olen tuonut esille Jesajan kuvauksen vanhurskaasta lopunajan palvelijasta. Nyt katsokaamme mitä Jesaja sanoo kykenemättömästä Jumalan palvelijasta - sellaisesta, joka on tehnyt itsensä käyttökelvottomaksi Kristuksen laumalle, koska hän peittelee helmasyntiään. Sellaisen henkilön tuntee seuraavista ominaisuuksista:

1. Arvostelukyvyn menetys.
Kykenemättömän palvelijan hengelliset silmät ovat sumentuneet. Vaikkakin Jesaja profetoi tässä luvussa siitä hyvästä, mikä kohtaa palvelijoita, kun Herra uudistaa heidät; miehet, joille hän puhui, olivat vielä kuuroja ja sokeita Jumalan asioille.

Matteus sanoo meille: "Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!" (Matt.6:23). Raamatunkohta sanoo selvästi: salatut synnit ovat pimeyden tekoja. Tiedämme Jumalan Sanasta, että valkeudella ei ole yhteyttä pimeyden kanssa. Hänen valonsa ei toimi sovittamattoman synnin pimeässä kammiossa.

Pietari kertoo meille: "....Kristus .....saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka eivät muinoin olleet kuuliaisia..." (1Piet.3:18-20). Tottelemattomuus vei nuo sielut pimeyden vankeuteen. Samoin tänään jokainen tahallinen tottelemattomuus himmentää hengellistä näkökykyämme. Ajan mittaan käsityksemme totuudesta vääristyy, ja avoimet taivaamme peittyvät pilvillä.

Herramme kärsii suuresti, kun salainen synti tuo pimeyden sieluumme. Mikään ei murehduta Häntä niin paljon kuin se, että kieltäydymme parannuksen teosta emmekä ota varoituksista vaarin. Ajattele näitä ikäviä tapauksia, joita kuvaillaan kahdessa saamassamme kirjeessä:

* Eräs uskova vaimo kirjoitti: "Mieheni on antautunut internet- pornon valtaan. Nyt haluan avioeron, mutta häntä se ei liikuta. Olimme onnellisesti avioliitossa 25 vuotta ennen kuin tämä tapahtui. En voinut ymmärtää, miksi hän vietti niin paljon aikaa huoneessaan suljettujen ovien takana tietokoneensa kanssa. Sitten eräänä päivänä menin sinne - ja kauhistuin nähdessäni sen kaiken saastan siinä ruudulla.

Siitä tuli hänelle pakkomielle. Hänen koko olemuksensa muuttui, ja hänestä tuli ilkeä. Minä ymmärsin, että hän on jäänyt koukkuun. Kun uhkasin jättää hänet, hän myöntyi luopumaan tietokoneesta. Kuitenkaan sitä ei kestänyt kuin kolme kuukautta. Sitten hän toi uuden tietokoneen kotiin ja sanoi, ettei voi sille mitään. Tällä kertaa tietokone on pysyvä. Teen aivan mieleni mukaan."

Tämä nainen sanoi, että hän on aloittanut avioeroprosessin, koska mies ei ole sama, jonka kanssa hän meni naimisiin. Tuo mies vaeltaa pimeydessä - ruokkien sieluaan sillä helvetillisellä pohjasakalla!

* Erään pastorin vaimo kirjoitti: "Minun mieheni oli aikaisemmin työtoverisi, David. Hän oli hyvä mies, todellinen paimen. Hän opetti mielellään ja hän sääli suuresti synnin valtaan joutuneita ihmisiä. Hän teki työtä alkoholistien ja huumeiden orjien keskuudessa, haalien ihmisiä kaduilta. Hän oli helläsydäminen ja huomaavainen. Mutta sitten hän alkoi leikitellä pornolla. Muutaman kuukauden kuluessa hän muuttui aivan toiseksi mieheksi. Hän joutui koukkuun; hän toi kotiin pornovideoita. Eräänä päivänä hän sanoi minulle, että jos en katso niitä hänen kanssaan, niin hän jättää minut. Suostuin siihen hyvin vastahakoisesti. Mutta kahden viikon kuluttua huomasin, että nuo videot alkoivat vietellä minua. Silloin tein heti parannuksen Jumalan edessä.

Kuitenkin mieheni meni yhä syvemmälle tuohon synkkään pimeyteen. Hän alkoi epäillä Jumalan uskollisuutta, ja seurakuntatyö alkoi tuntua hänestä vastenmieliseltä. Kaikki aikaisempi hedelmä kuivettui. Tuossa vaiheessa hän alkoi puolustella syntiä. Hänen musiikkinsa muuttui, samoin myös vaatetuksensa. Kaikki oli epäjärjestyksessä."

Muistan tuon pastorin olleen ihanan Herran palvelijan. Mutta tänään, vuosien jälkeen himoistaan nauttiessaan, hän on eronnut vaimostaan ja mennyt naimisiin pahamaineisen naisen kanssa - ja nyt hän on jossakin kultissa mukana. Hän jopa puolustelee tuota kaikkea! Kun ajattelen häntä nyt, muistan Jesajan varoituksen: "Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!" (Jes.5:20).

Apostoli Paavali antaa pelottavan lausunnon niille, jotka "vaeltavat mielensä turhuudessa" (Ef.4:17). Sellaiset ihmiset puolustavat syntiään eivätkä enää etsi vapautusta siitä. Paavali sanoo heistä: "...nuo, jotka pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä ja heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden..." (jae 18).

Kuinka heistä tuli niin pimentyneitä ja sokeita? He lankesivat lain sokeuteen, joka on seurausta syntiin antautumisesta: "...ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta ahneudessa" (jae 19).

Ei ole mitään sen surullisempaa, kuin Herran palvelija, jonka Jumala on sokaissut - mies, joka ei uskalla nimetä syntiä, koska hänellä on sitä itsellään; joka sanoo hyvää pahaksi ja pahaa hyväksi; jonka tämä aika on sokaissut; joka saarnaa vain kaiken sallivaa armoa.

John Owen, puritaani kirjailija, tuo esille järkyttävän lopputuloksen: "Mies, joka on jonkun hallitsevan himon vallassa eläen väärässä turvallisuudessa eikä käsitä tulevan ajan vaaroja, ei voi toimia vartijana."

2. Kuuro Jumalan äänelle.
Jesaja profetoi uskollisesti Israelin kansalle, että Jumala antaisi heille eräänä päivänä kuulevat korvat. Mutta ikävä kyllä hänen kuulijansa olivat sulkeneet korvansa Jumalan äänelle. He halusivat riippua kiinni helmasynneissään!

"...ettette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään. Katso, minun palvelijani riemuitsevat sydämen onnesta, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voivotatte mielimurheissanne. Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksi minun valituilleni: 'Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!' Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen" (Jes.65:12-15).

Kuinka järkyttävää onkaan kieltäytyä kuulemasta Pyhän Hengen rakkaudellisia varoituksia. Kun me suljemme korvamme Jumalan käskiessä kuolettaa lihamme synnit, me joudumme kokemaan monenlaista surua ja kipua.

Ymmärtäkää toki - en puhu Jumalan palvelijasta, joka on joutunut vihaamansa synnin valtaan. Enkä myöskään puhu uskovasta, joka ei salli itselleen lepoa ennen kuin Pyhä Henki on hänet vapauttanut. Olen koko sydämestäni samaa mieltä John Owenin kanssa, joka kirjoitti: "Ei koskaan ihmiskunnan historiassa ole Jumala käännyttänyt pois synnin pettämää ihmistä, joka valittaa sen tähden yötä päivää, eikä ole antautunut sen valtaan."

Minä puhunkin tässä sellaisesta uskovasta, joka on alkanut rakastamaan syntiä - joka on laskenut päänsä Delilan syliin. Sellainen henkilö on kovettanut omantuntonsa. Kun hän yrittää saarnata Jumalan sanaa, hän tekee sen petollisesti.

Tunnen monta tällaista saarnaajaa. He peittävät alttarin kyynelillään, itkien ja valittaen - mutta he jatkavat vaimojensa pettämistä. Jumala varoittaa heitä: "...Ottakaa siis vaari hengestänne älkää olko uskottomat nuoruutenne vaimolle!" (Malakia 2:15).

Palvelija, joka jatkaa synnissä vaeltamistaan, kuulee todellakin ääniä - mutta ne eivät ole Jumalan ääniä. Tällainen henkilö on joutunut eksytyksen valtaan: "...niin minäkin valitsen heidän vaivaamisensa ja annan heille tulla sen, mitä he pelkäävät, koska ei kukaan vastannut, kun minä kutsuin, koska he eivät kuulleet, kun minä puhuin, vaan tekivät sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsivat sen, mikä ei ole minulle otollista" (Jes.66:4).

Kauheinta, mitä voi olla, on kun Jumala ei enää puhu! Saul joutui tällaiseen surulliseen, kauhistuttavaan tilaan. Tämä kerran lahjakas, Hengen johdossa ollut Jumalan mies joutui kokonaan Jumalan äänen kuulumattomiin. Raamattu kertoo meille, että Saul viimeisinä päivinään: "...peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin. Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta" (1.Sam.28:5-6).

Vuosien aikana olen ollut yhteydessä evankelistoihin, joita Jumala joskus käytti valtavalla tavalla. Varmaankin tuntisit useimmat heistä nimeltä. Mutta kun tapasin heitä myöhempinä vuosina, he olivat langenneita miehiä - kokonaan himojen valtaan joutuneita!

Nuo miehet istuivat edessäni ilmeettöminä - kuin tyhjät kuoret, joiden otsiin oli kirjoitettu 'iikabod': "Jumalan kirkkaus on poistunut!" Mitä heille oli tapahtunut? Myöhemmät vuotensa he lojuivat television edessä - eivätkä he sen tähden olleet saaneet tuoretta sanaa Herralta vuosiin. He eivät kyenneet saarnaamaan edes vanhaa tekstiä. Kun he olivat luonani, he eivät edes voineet rukoilla.

Jeremia sanoo sellaisista miehistä: "Mutta he eivät kuulleet, eivät korvaansa kallistaneet, vaan olivat niskureita, niin etteivät kuulleet eivätkä ottaneet kuritusta varteen" (Jer.17:23). "...koska he ovat olleet niskureita eivätkä ole kuulleet minun sanojani" (Jer.19:15).

3. Totuuden vääristäminen.
Jesaja puhuu kuinka Kristus parantaa sopertavan kielen (Katso Jes.33:19). Heprean kielen sana 'änkyttää' tarkoittaa tässä kohdassa 'puutteellinen ulosanti'. Tämä on epävarmuuden ja epäilyn ääntä - puhutaan voimattomia ja totuudettomia sanoja.

Kuuntele profeetan varmoja sanoja tästä aiheesta: "Sillä houkka puhuu houkan lailla, ja hänen sydämensä hankkii turmiota..." (Jes.32:6). Heprean sana 'houkka' tarkoittaa tyhmyyttä, pahaa tekoa. Se tulee sanasta 'nabal', mikä tarkoittaa tomppeli, hulluttelija.

Jesaja sanoo meille: "Vain turmeltunut, houkkamainen mies yrittää saarnata Jumalan sanaa eläessään itse synnissä. Hänen sanansa tulevat ulos täysin tyhmyydessä!" Sellainen ihminen: "...puhuu eksyttävästi Herrasta, jättää tyhjäksi nälkäisen sielun ja janoavaisen juomaa vaille" (Jes.32:6). Hänen oma erehdyksensä johtaa harhaan toisia!

Olen murheissani satojen saamieni kirjeiden johdosta, uskovilta kansamme keskuudesta, jotka sanovat: "Minua aivan kouristaa vatsasta, kun ajattelenkin mennä seurakuntaan. Pastorini saarnat ovat niin pintapuolisia eivätkä anna mitään minulle. Ei mikään kuulemani haasta minua tavoittelemaan pyhitystä." Miksi asia on näin? Siksi, että se sana, jota pastori saarnaa, ei ole totuuden voitelemaa!

Olen vakuuttunut, että on yksi synti, joka kaikkein eniten saa aikaan suoranaista totuuden vääristelyä. Se on epäuskon synti - ja tämä synti on valloillaan monissa seurakunnissa.

Jumala kutsuu epäuskon syntiä "takaisin Egyptiin paluuksi": "Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään .... ....mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta" (Jes.31:1). "Voi uppiniskaisia lapsia, sanoo Herra... jotka menevät Egyptiin, kysymättä minulta..." (Jes.30:1-2).

Jesaja oli mykistynyt nähdessään Israelin johtajien nousevan ratsuilleen ja kiitävän Egyptiin saamaan neuvoja kansansa politiikkaan ja turvallisuuteen. Ne olivat niitä samoja miehiä, jotka sanoivat profeetalle, että heillä ei ollut aikaa etsiä Herraa ja kysyä neuvoa Häneltä. Mutta Jumala ei ottanut heidän toimenpiteitään kevyesti. Hän kutsui sitä kapinaksi - ja Hän ilmaisi sen valitushuudolla!

Tänään on aivan samoin. Joukoittain uskovia menee maan äärestä toiseen ja seminaarista seminaariin tuolla samalla "takaisin Egyptiin" -mielenlaadulla. He järjestävät verkostoja, strategioita, lainaavat maailmallisia menetelmiä, hankkivat lihan inspiroimaa sielunhoitoa. Lyhyesti sanottuna he etsivät mitä tahansa uutta asiaa, joka saisi heidät hurmoksiin.

Mutta rukoilevalla palvelijalla, joka luottaa kokonaan Jumalaan, ei ole aikaa Egyptin menettelytapaan. Ainoa paikka, mihin hän kiiruhtaa, on hänen salainen rukouskammionsa. Ja siellä hän saa neuvonsa - polvillaan!

Salli minun nyt ilmoittaa hyvät uutiset!
Herra on antanut ihmeellisen esimerkin kuinka Hän voimallaan herättää ja parantaa sokeat ja kuurot palvelijansa. Se esimerkki löytyy Haggain kirjassa.

Herra lähetti kaksi miestä jälleenrakentamaan sortunutta temppeliä Jerusalemissa. Nuo kaksi miestä olivat Serubbaabel ja ylimmäinen pappi, Joosua - kaksi vanhurskasta johtajaa, jotka olivat kuuliaisia Herralle ja tekivät Hänen työtään innokkaasti ja uskollisesti.

Mutta ensiksi he joutuivat kovan vastustuksen kohteeksi. Joukko luopioita epäjumalaa palvelevia juutalaisia ja kateellisia samarialaisia vastustivat työtä kaikin keinoin estääkseen sen edistymisen. Lopulta nuo ryhmät onnistuivat saamaan Kooreksen estämään tuon kahden miehen matkan. Sen jälkeen Serubbaabel ja Joosua väsyivät taistelussaan - heitä vastustettiin, heistä puhuttiin pahaa, arvosteltiin väärässä mielessä. Niinpä seuraavan kuudentoista vuoden ajan Jumalan työ oli pysähdyksissä. Serubbaabel ja Joosua eivät kuitenkaan saaneet Jumalalta lupaa luopua tehtävästään. Raamattu ei kerro, että Koores olisi kieltänyt heiltä rakennuslupaa. Niinpä heidän työnsä ei olisi saanut keskeytyä. Tosiasiahan oli, että Jumalalla oli vielä kaikki tarvittava voima auttamaan heitä eteenpäin.

Kuitenkin Kooreksen suullinen varoitus antoi Serubbaabelille ja Joosualle syyn lopettaa työ. Niinpä he keskittivät voimansa henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa. He päättivät vain huolehtia itsestään - taloja, maata, perhe, ammatti. Silloin he lopettivat uhripalveluksen. He ajattelivat, että heidän ei enää tarvinnut kantaa ristiä tai Herran antamaa kuormaa.

Sellaisina aikoina saatana aina tulee näyttämölle vääristyneine jumaluusoppeineen ja kaiken sallivine elämäntapoineen. Tässä tapauksessa oppi oli: "Nyt ei vielä ole Jumalan aika. Kooreksen sana teki sen selväksi. Herra kyllä ilmoittaa meille, milloin on oikea aika rakentaa. Sillä välin hankkikaamme lisää omaisuutta. Meidän tulee iloita uskonnostamme!"

Yksinkertaisesti, Israelin kansa - nuo kaksi vanhurskasta miestä mukaan lukien - olivat syyllisiä suoranaiseen epäuskoon. He kadottivat luottamuksensa Jumalan johtoon ja apuun!

Näen tuon saman epäuskon hengen tekevän työtään tänään. Saarnaajat ovat sanoneet minulle hyvin suoraan: "Lasken päiviäni, kunnes pääsen eläkkeelle. Olen kyllästynyt ihmisiin! En halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Niin pian kuin eläkeikäni tulee, minä jätän tämän homman!"

Ei! älköön tämä olko todellisen Jumalan palvelijan mielenlaatu! Pyhä Henki on vahvistava Henki - ja jos sinä elät ja palvelet Hengessä, niin mitä vanhemmaksi tulet ja mitä kauemmin palvelet, sitä enemmän sinä kasvat siinä. Jumalan työn pitäisi tulla enemmän innoittavaksi vuosien mittaan!

Kuitenkin Serubbaabel ja Joosua tulivat kuurommiksi ja sokeammiksi. Heistä tuli synnin lamauttamia palvelijoita, jotka katsoivat vain omaa etuaan. Epäilemättä Jumala murehtui ja oli tyytymätön heihin. Mutta ei Hän ollut vielä luovuttanut näiden miesten kohdalla!

Samalla tavalla, rakas ystävä, sinuun voisi sopia Jesajan kuvaus kykenemättömäksi tulleesta palvelijasta. Sinua voi vaivata joku helmasynti, josta et pääse eroon. Mutta Jumala näkee sinun sydämesi - ja jos sinulla on edes hiven katuvaa mieltä, Jumala voi sinut uudistaa ja tehdä entiselleen sen, minkä tuhotoukka on syönyt. Ei Jumala ole vielä jättänyt sinua. Ehkäpä sinun parhaat päiväsi ovat vielä edessäpäin!

Jos haluat uudistua, päästä entiselleen ja vapautua, Jumala antaa sinulle viimeisen varoituksen - pidä kiinni lupauksesta!

Kiitos Jumalalle profeetta Haggaista. Hän oli Jumalan mies, joka eli voitossa - sellainen, jolla oli Jumalan mieli, joka vaelsi armossa ja jolle taivas oli avoinna. Hän astui näyttämölle ja antoi Serubbaabelille ja Joosualle tämän varoituksen: "Onko sitten aika tiedän asua paneleilla kaunistetuissa huoneissanne, kun tämä huone on raunioina? Ja nyt sanoo Herra Sebaot näin: Ottakaa vaari teistänne" (Hag.1:4-5).

Tämä oli käsky lakata keskittymästä itseensä - ei vain omaan mukavuuteensa, vaan myös omaan epätoivoonsa. Haggai sanoi: "Unohtakaa menneisyys! On aika nousta ylös horroksestanne. Kaikista synneistänne huolimatta Jumala haluaa teidän jatkavan siitä, mihin jäitte. Nyt ottakaa työkalunne ja herättäkää luottamuksenne Jumalaan. Menkää salaiseen rukouskammioonne - jälleen luottamaan siihen, että Jumala vapauttaa teidät synneistänne. Pian kuulette Hänen äänensä jälleen!""

Raamattu sanoo: "Ja Herra herätti .. Serubbaabelin... ja Joosuan hengen ja koko kansan jäännöksen hengen; ja he tulivat ja ryhtyivät rakentamaan Herran Sebaotin, heidän Jumalansa temppeliä" (Hag.1:14). Sitten Jumala antoi heille tämän lupauksen: "Ottakaa vaari, kuinka käy tästä päivästä eteenpäin... Tästä päivästä lähtien minä annan siunauksen" (Hag.2:18-19).

Serubbaabel ja Joosua vaelsivat jälleen uskossa ja vanhurskaudessa. Nyt profeetta toi heille kaikkein parhaimman sanoman: Jumala tulee ottamaan pois kaikki ne esteet, jotka melkein tuhosivat heidät! "Mikä olet sinä suuri vuori Serubbaabelin edessä? Lakeudeksi sinä! Hän on paneva paikoillensa huippukiven huutojen kaikuessa: Suosio, suosio sille!" (Sak.4:7).

Rakas pyhä, tätä sinun koettelemuksesi voi olla. Jumala haluaa herättää sydämesi jälleen - ja tulet näkemään kutsumuksesi työn päätökseen! Pyhä Henki tulee tuhoamaan kaiken pahan varustuksen elämässäsi - ei sinun voimallasi, vaan Hänen. Niin tulet viemään päätökseen sen, minkä Jumala on sinun eteesi asettanut. Sakarjan lailla tulet huutamaan: "Suosio, suosio! Jumala on ollut armollinen ja uskollinen minulle!"

Saat hänen voitelunsa päivittäin viimeiseen hengenvetoosi saakka. Tulet saamaan vanhurskauden kruunun päähäsi!

https://www.worldchallenge.org/fi/synti-tekee-kykenem%C3%A4tt%C3%B6m%C3%A4ksi