Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Aapeli Saarisalo :: Kaanaan häät
Aapeli Saarisalo :: Kaanaan häät
kirjoittaja Hellevi La Elo 24, 2024 7:55 am
Aapeli Saarisalo :: Kaanaan häät
Kaanan häitten ihmetekoa ovat raamatun lukiijat koettaneet monella tavoin selittää siten, että Jeesus ei jäisi alkoholisen viinin suosittajaksi, vaikka tekikin vedestä viiniä. Mutta katsokaamme, onko evankeliumin mukaan välttämätöntä olettaa, että tämä ihmeviini oli samanlaista käynyttä ja alkoholipitoista, jota näissä häissä oli muuten juotu.
Johanneksen evankeliumi, jossa Kaanan häistä on kerrottu (Joh. 2), on, kuten tunnettua, muihin evankeliumeihin verrattuna äärimmäisen pidättyväinen ihmeitten luettelemisessa. Tässä neljännessä evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen elämästä vain viisi ihmettä ja ne kukin vain erikoisesti Jumalan valtakunnan näkökulmasta. Tämän evankeliumin alussa on yksi tarkasti päivittäin kerrottu viikko. Sen lopussa tarkataan toista viikkoa samaten päivä päivältä. Alkuviikon kuudentena 'päivänä tapahtui veden muutto viiniksi. Loppuviikon, kärsimysviikon kuudentena pärvänä vietettiin ensimmäistä pyhää ehtoollista.
Kukaties oli Jeesuksen läheinen sukulainen, joka tapauksessa hänen ystävänsä se, 'joka oli kutsunut hänet sukulaisineen ja tuttavineen häihinsä Nasaretin läheiseen Kaanan kylään. On luultavaa, että monet opetuslapsista saivat kutsun vain Jeesukselle osoitettuna kohteliaisuutena. Tämä seikka — odottamaton vieraslisä — olisi omiaan selittämään palvelijain asenteen heidän huomatessaan viinin loppuvan, ja se myös tekisi ymmärrettäväksi Marian vetoamisen Jeesukseen.
Tämän ihmeen tekemällä Jeesus tuotti äidilleen iloa, säästi nuorikoilta suuren mielipahan, ipoisti opetuslastensa huolet ja lisäsi häävierasten juhlariemua. Evankeliumin kirjoittajan selitys kuitenkin vasta valaisee sen merkityksen täydelleen: se oli Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko, jolla hän ilmaisi kirkkautensa, ja »hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.»
Marian huolena muitten muassa oli tarjoilusta ja muusta juhlan järjestelystä huolehtiminen. Jeesuksen oppilasten mielissä asui vielä ensi innostus ja ilo äsken löytämästään Messiaasta. Erämaan profeetta oli heidät kastanut parannuksen kasteella ja opettanut heille omaa askeettisuuttaan. Heidät oli kokonaan vallannut tuo siveellisen uudistuksen henki. Monet muut vieraat olivat myös Jeesuksen omaisia tai ystäviä, monet ainakin niitä maan hiljaisia, jotka odottivat Israelin lohdutusta. Useimmat olivat siis sopivia todistamaan Jeesuksen, kunnian ilmoitusta, tuskin kukaan valmis kevytmieliseen juopötteluremuun.
Nähtävästi kuusi oppilasta seurasi Jeesusta hänen poistuessaan Jordanilta '-- Andreas ja Simon, Jaakob ja Johannes, Filippus ja Natanael. Ruukkujen lukumäärästä voisi päätellä Jeesuksen antaneen ruukun 'kunkin oppilaansa puolesta. Jos näitä oli kutsuttu mukaan vasta viime tingassa ja yksinomaan Jeesuksen tähden, he olivat kovin hämillään sekä saapumisensa aiheuttamasta tarjoilupulasta että siitä, ettei heillä ollut mitään annettavaa häälahjaksi. Jeesus poistaa heidän hämmennyksensä>.
Hän myös samalla ilmaisee olevansa suurempi kuin Johannes, jonka oppilaita he olivat olleet pari päivää sitten. Johannes oli syntymästään saakka nasiiri (Luuk. 1: 15) eikä nauttinut viiniä. Multa vaikka Johanneksen ja Jeesuksen mielipiteillä olikin eroa (Luuk. 7: 33 s.), vastoin edeltäjänsä askeettisuutta Jeesus otti osaa tavalliseen ihmiselämään, ei saa liioitella tätä eroa; voi harjoittaa kieltäytymistä olematta silti askeetti.
Jeesus oli tullut erämaasta, kiusausvuorelta, paastottuaan 40 päivää ja kestettyään niin ankaria sieluntaisteluja kuin myöhemmin (ietsemanessa, että enkelien piti tulla hoivaamaan häntä (Matt. 4: 11). Hän oli palannut Jordanille kalpeana, mutta voittoisana, muodoltaan riutuneena, mutta hengessään ylentyneenä. Katsellessaan kuoleman varjoa hänen kuninkaallisella otsallaan Johannes Kastaja huudahti: «Katso, Jumalan karksa, joka ottaa pois maailman synnin! Jeesusko siis kärsimysten vihkimys ja ristin varjo paaston painostamalla otsallaan ■■— olisi ollut vieraana mukana ja hankkinut lisää juovuttavaa viiniä sellaiselle joukolle, jota edeskäypä olisi voinut sanoa jo hvyin juopuneeksi?
Millä tavoin olisivat sellaisen teon jälkeen, häneen suhtautuneet hänen opetuslapsensa, joitten korvissa vielä kaikuivat Johannes Kastajan opetukset, jotka olivat valmistuneet Messiaan tuloon noudattamalla puhtautta, harjoittamalla katumusta ja paastoten ja joita Jeesuksen ilmestyminen oli sisäisesti vahvistanut? Jos Jeesus olisi valmistanut suuren määrän juovuttavaa viinniä,oli se oout heille isku vasten silmiä, heidän tähänastisten pyhimpien ja rakkaimpien käsitystensä säälimätön jumittaminen, mikä ei olisi vastustuksetta tapahtunut ja olisi myös saanut evankeliumeissa osaksen ilmeistä huomiota.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/832710?page=32&ocr=true
Kaanan häitten ihmetekoa ovat raamatun lukiijat koettaneet monella tavoin selittää siten, että Jeesus ei jäisi alkoholisen viinin suosittajaksi, vaikka tekikin vedestä viiniä. Mutta katsokaamme, onko evankeliumin mukaan välttämätöntä olettaa, että tämä ihmeviini oli samanlaista käynyttä ja alkoholipitoista, jota näissä häissä oli muuten juotu.
Johanneksen evankeliumi, jossa Kaanan häistä on kerrottu (Joh. 2), on, kuten tunnettua, muihin evankeliumeihin verrattuna äärimmäisen pidättyväinen ihmeitten luettelemisessa. Tässä neljännessä evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen elämästä vain viisi ihmettä ja ne kukin vain erikoisesti Jumalan valtakunnan näkökulmasta. Tämän evankeliumin alussa on yksi tarkasti päivittäin kerrottu viikko. Sen lopussa tarkataan toista viikkoa samaten päivä päivältä. Alkuviikon kuudentena 'päivänä tapahtui veden muutto viiniksi. Loppuviikon, kärsimysviikon kuudentena pärvänä vietettiin ensimmäistä pyhää ehtoollista.
Kukaties oli Jeesuksen läheinen sukulainen, joka tapauksessa hänen ystävänsä se, 'joka oli kutsunut hänet sukulaisineen ja tuttavineen häihinsä Nasaretin läheiseen Kaanan kylään. On luultavaa, että monet opetuslapsista saivat kutsun vain Jeesukselle osoitettuna kohteliaisuutena. Tämä seikka — odottamaton vieraslisä — olisi omiaan selittämään palvelijain asenteen heidän huomatessaan viinin loppuvan, ja se myös tekisi ymmärrettäväksi Marian vetoamisen Jeesukseen.
Tämän ihmeen tekemällä Jeesus tuotti äidilleen iloa, säästi nuorikoilta suuren mielipahan, ipoisti opetuslastensa huolet ja lisäsi häävierasten juhlariemua. Evankeliumin kirjoittajan selitys kuitenkin vasta valaisee sen merkityksen täydelleen: se oli Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko, jolla hän ilmaisi kirkkautensa, ja »hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.»
Marian huolena muitten muassa oli tarjoilusta ja muusta juhlan järjestelystä huolehtiminen. Jeesuksen oppilasten mielissä asui vielä ensi innostus ja ilo äsken löytämästään Messiaasta. Erämaan profeetta oli heidät kastanut parannuksen kasteella ja opettanut heille omaa askeettisuuttaan. Heidät oli kokonaan vallannut tuo siveellisen uudistuksen henki. Monet muut vieraat olivat myös Jeesuksen omaisia tai ystäviä, monet ainakin niitä maan hiljaisia, jotka odottivat Israelin lohdutusta. Useimmat olivat siis sopivia todistamaan Jeesuksen, kunnian ilmoitusta, tuskin kukaan valmis kevytmieliseen juopötteluremuun.
Nähtävästi kuusi oppilasta seurasi Jeesusta hänen poistuessaan Jordanilta '-- Andreas ja Simon, Jaakob ja Johannes, Filippus ja Natanael. Ruukkujen lukumäärästä voisi päätellä Jeesuksen antaneen ruukun 'kunkin oppilaansa puolesta. Jos näitä oli kutsuttu mukaan vasta viime tingassa ja yksinomaan Jeesuksen tähden, he olivat kovin hämillään sekä saapumisensa aiheuttamasta tarjoilupulasta että siitä, ettei heillä ollut mitään annettavaa häälahjaksi. Jeesus poistaa heidän hämmennyksensä>.
Hän myös samalla ilmaisee olevansa suurempi kuin Johannes, jonka oppilaita he olivat olleet pari päivää sitten. Johannes oli syntymästään saakka nasiiri (Luuk. 1: 15) eikä nauttinut viiniä. Multa vaikka Johanneksen ja Jeesuksen mielipiteillä olikin eroa (Luuk. 7: 33 s.), vastoin edeltäjänsä askeettisuutta Jeesus otti osaa tavalliseen ihmiselämään, ei saa liioitella tätä eroa; voi harjoittaa kieltäytymistä olematta silti askeetti.
Jeesus oli tullut erämaasta, kiusausvuorelta, paastottuaan 40 päivää ja kestettyään niin ankaria sieluntaisteluja kuin myöhemmin (ietsemanessa, että enkelien piti tulla hoivaamaan häntä (Matt. 4: 11). Hän oli palannut Jordanille kalpeana, mutta voittoisana, muodoltaan riutuneena, mutta hengessään ylentyneenä. Katsellessaan kuoleman varjoa hänen kuninkaallisella otsallaan Johannes Kastaja huudahti: «Katso, Jumalan karksa, joka ottaa pois maailman synnin! Jeesusko siis kärsimysten vihkimys ja ristin varjo paaston painostamalla otsallaan ■■— olisi ollut vieraana mukana ja hankkinut lisää juovuttavaa viiniä sellaiselle joukolle, jota edeskäypä olisi voinut sanoa jo hvyin juopuneeksi?
Millä tavoin olisivat sellaisen teon jälkeen, häneen suhtautuneet hänen opetuslapsensa, joitten korvissa vielä kaikuivat Johannes Kastajan opetukset, jotka olivat valmistuneet Messiaan tuloon noudattamalla puhtautta, harjoittamalla katumusta ja paastoten ja joita Jeesuksen ilmestyminen oli sisäisesti vahvistanut? Jos Jeesus olisi valmistanut suuren määrän juovuttavaa viinniä,oli se oout heille isku vasten silmiä, heidän tähänastisten pyhimpien ja rakkaimpien käsitystensä säälimätön jumittaminen, mikä ei olisi vastustuksetta tapahtunut ja olisi myös saanut evankeliumeissa osaksen ilmeistä huomiota.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/832710?page=32&ocr=true
Hellevi- Viestien lukumäärä : 2256
Join date : 13.11.2017
Rea Aalto likes this post
Similar topics» Saarisalo Aapeli // Jeesuksen Usko
» Aapeli Saarisalo: Sapatista siunaus
» Nettikirja// AAPELI SAARISALO //MESSIASKUNINGAS
» Aapeli Saarisalo :: Raamattu ja ruumis.
» Professori Aapeli Saarisalo, :: Maailman valkeus.
» Aapeli Saarisalo: Sapatista siunaus
» Nettikirja// AAPELI SAARISALO //MESSIASKUNINGAS
» Aapeli Saarisalo :: Raamattu ja ruumis.
» Professori Aapeli Saarisalo, :: Maailman valkeus.
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa|
|
|
» Israel on aiheuttanut aikainmerkkiräjähdyksen (Israel Has Caused an Explosion of Signs) :: By Daymond Duck
» Nato lähestyy sotaa Venäjän kanssa (VIDEO)
» Professori Eino Sormunen, Helsinki :: Maailmanrakkaus.
» Rovasti E. W. Pakkala, :: Johannes Kastaja — erämaan mies.
» Antti Laaton aliokirjoitus: Kärsimyksen pimeydessä ja hiljaisuudessa Jumala on läsnä
» Aapeli Saarisalo, professori, Job kärsimysten keskellä.
» Ilman totuuden varmuutta ihmisillä ei ole vakaata pohjaa kestää petosta
» Persian ruhtinaan lykkäys?