Tapio Puolimatka: Ostettiinko sukupuolineutraali avioliittolaki suurella rahalla?

Uusi Suomi
Tapio Puolimatka

Ostettiinko sukupuolineutraali avioliittolaki suurella rahalla?
7.6.2015 03:50 Tapio Puolimatka

   Lapsen oikeudet Sukupuolineutraali avioliittolaki

Vaikka useimmat sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajat mieltävätkin tukevansa sorrettua vähemmistöryhmää, sukupuolineutraalin avioliittolain idea on peräisin upporikkaiden miesten eliittipiireistä Yhdysvalloista ja sitä propagoidaan kaikkialla maailmassa heidän rahoillaan. Upporikkaat, pääasiassa valkoihoiseen eliittiin kuuluvat miehet ovat suurella rahalla palkanneet mainonnan ammattilaisia esittämään itsensä sorrettuna vähemmistönä.

Tämän mainoskampanjan ytimenä on väittää, että nämä rikkaat eliitin miehet ovat viattomia sorron uhreja ja ansaitsevat myötätuntomme. Meille uskotellaan, että heillä on syntymästään saakka ollut tietynlainen seksuaalinen suuntautuminen, joka on muuttumaton ja tekee heille mahdolliseksi löytää onni ainoastaan samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Voimmeko kieltää heiltä tämän onnen pikkumaisuutemme takia?

Tämä viesti vetoaa hyvää tarkoittaviin ihmisiin, jotka kokevat myötätuntoa sorrettuja kohtaan. Viestiä vahvistaa ihmisen luontainen tarve kokea itsensä hyväksi ja kokea kuuluvansa niiden joukkoon, jotka mielletään suvaitseviksi ja ennakkoluulottomiksi.

Tässä kertomuksessa unohtuvat lapset. Miehet, jotka aluksi vaativat oikeutta avioliittoon, vaativat seuraavaksi oikeutta perheen perustamiseen ja lapsen saamiseen. He haluavat perheen ja lapset ilman että heidän täytyisi mennä naimisiin naisen kanssa. Esimerkiksi David Strahin kirjasta Gay Dads: A Celebration of Fatherhood löytyy tämä lausuma: ”Jos ulostulo oli ensimmäinen askel ja liikkeen muodostaminen toinen, niin ehkä kolmas askel kehityksessämme yhteisönä on puolustaa perustavaa oikeuttamme olla vanhempia.” Voidakseen saada lapsen he kuitenkin tarvitsevat naista, mieluiten kaksi sellaista: yhden munasolun luovuttajaksi ja toisen sijaiskohduksi. Molemmat naiset altistuvat tässä prosessissa terveysriskeille ja joutuvat tukahduttamaan äidin tunteensa.

Kalifornian valtionyliopiston englannin kirjallisuuden professori Robert Oscar Lopez kasvoi lesbokodissa. Isänkaipuutaan tyydyttääkseen hän etsi turvaa vanhemmista miehistä, jotka käyttivät häntä seksuaalisesti hyväksi. Hän eli homoseksuaalisissa suhteissa 13-vuotiaasta aina 28 vuoden ikään asti, jolloin hän rakastui naiseen, meni tämän kanssa naimisiin ja on nyt kahden lapsen isä. Hän kommentoi: “Ja nyt käärme syö oman päänsä. Aktivistit julistavat homoseksuaalien miesten olevan sorrettu vähemmistö, joka taistelee ’kansalaisoikeuksiensa’ puolesta kuten vapautetut orjat. Yhtäkkiä he vaativat oikeutta saada lapsia - ilman naisia. He haluavat lasten kutsuvan heitä isäksi ja rakastavan heitä. He haluavat lasten olevan kivoja ja kantavan heidän nimeään. Mutta he eivät halua elää rakkaussuhteessa naiseen.  - - He eivät halua naisen määräilevän itseään kotona, onkivan rahaa heidän pankkitileiltään ja omivan heidän lastensa rakkautta. Tämä ei ole vallankumouksellista. Tämä on hyvin vanha kertomus, jolla on uusi nimi. Sitä kutsutaan naisvihaksi ja patriarkaalisuudeksi. Sillä on myös muita nimiä, mutta emme voi kutsua sitä kansalaisoikeudeksi.” (Lopez 2015: 141-142.)

Sijaiskohtua käytettäessä lapsilta riistetään tavallisesti äidin rakkaus syntymästään saakka. Lähes koko eliitti joukkotiedotusvälineistä ja liikeyrityksistä poliittiseen johtoon ja yliopistomaailmaan on kuitenkin keskittynyt varjelemaan sitä, ettei kukaan vain loukkaisi näiden herkkien miesten tunteita. Lapsen tuskalla ei ole merkitystä, koska lapset eivät pysty tarjoamaan rahaa, yhteiskunnallista asemaa tai hyvää sosiaalista imagoa.

Meidän odotetaan kokonaan pidättyvän kriittisesti arvioimasta näiden rikkaiden miesten toiveita, koska he ovat ”sorrettuja”. Rivka Edelman kuitenkin kiinnittää huomiota tämän mielikuvan ristiriitaisuuteen: ”Olkaamme järkeviä. Omistavatko sorretut ihmiset asuntoja suojatuissa kaupunginosissa, jotka sijoittuvat strategisesti maailman merkittävimpien kaupunkien kaikkein kalleimmille alueille? Onko sorretuilla ihmisillä luksuslomakohteita kokonaan omistettuina tyydyttämään heidän kaikki tarpeensa? - - Useimmat ihmiset tietävät, että valkoiset miehet ovat kaukana sorretuista. Ja on epäilemättä helpompi antaa periksi heidän törkeille vaatimuksilleen kuin myöntää, että saatamme itse asiassa olla tekemässä lasten elämästä kärsimystä. - - Älä erehdy. Maailmanlaaja LGBT-eturyhmä on mieskeskeinen ja rahakas verkosto, joka on taitava käyttämään väitettä omasta sorrostaan poistaakseen maailman kaikkein sorretuimpien ryhmien - naisten ja lasten - oikeudet - - Nyt jo on olemassa miljardiluokan liiketoiminta vastasyntyneiden lasten myymiseksi.”

Sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa lapsen oikeutta isään ja äitiin.  ”Tasa-arvosta” on tullut iskusana, jolle on annettu uusi, kummallinen merkitys: joillakin ihmisillä ei ole ollenkaan oikeuksia, ei edes oikeutta isään ja äitiin.  Seuraavana askeleena on joissakin maissa ollut kohdunvuokrauksen laillistaminen, jotta samaa sukupuolta olevat parit voisivat helpommin hankkia lapsia. Näin sukupuolineutraalin avioliittolainsäädännön hyväksymisellä on taipumus lisätä kansainvälistä lapsikauppaa, jossa rikkaiden maiden pariskunnat käyttävät köyhien maiden asukkaita tuottaakseen itselleen lapsia rahalla. Lapsikauppa on tietysti yhtä suuri houkutus hedelmättömyydestä kärsiville heteroille kuin homoille. Kaikkein kärjistyneimmässä muodossa tämä on silloin, kun köyhä nainen houkutellaan vuokraamaan kohtunsa synnyttääkseen lapsen jollekin lapsettomalle parille.

Kaupallistettu kohdunvuokraus ei ole sallittua Suomessa, mutta se on laillistettu monissa maissa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimissä. Läntisessä Intiassa sijaitsevasta Anandin kaupungista on tullut yksi kohdunvuokrauksen keskuksista. Kohtunsa vuokraavat intialaiset naiset voivat ansaita tällä tavalla enemmän kuin he muuten ansaitsisivat viidessätoista vuodessa. Niinpä köyhän intialaisnaisen on vaikea vastustaa kiusausta suostua sijaisäidiksi. Kuitenkin hänen on vaikea etukäteen arvioida sitä, miltä hänestä lopulta tuntuu joutuessaan luovuttamaan kantamansa lapsen vieraalle parille.

Kohdunvuokraus on kylmää liiketoimintaa. Intiassa kohdunvuokraussopimuksen tehneitä naisia usein vaaditaan viettämään raskautensa aika klinikoilla, jolloin heidän omat lapsensa jäävät vaille äidin hoivaa. Synnytykset toteutetaan usein keisarinleikkauksella, jonka jälkeen lapset toimitetaan välittömästi ostajilleen. Usein sijaisäitien kohtuun asetetaan useampia hedelmöitettyjä munasoluja; näin tilaajalle annettu lupaus lapsesta saadaan varmemmin pidettyä ja ylimääräiset lapset voidaan myydä vapailla markkinoilla. Toimittaja Gianna Toboni tapasi Intiassa ollessaan ravintolassa lapsikauppiaan, joka toi hänelle vastasyntyneen lapsen myytäväksi ja oli valmis antamaan lapsen hänen mukaansa välittömästi sopivaa rahasummaa vastaan.

Sijaisäidin tunteet sivuutetaan kokonaan prosessissa, jossa hän joutuu myymään itseään rahasta ja luovuttamaan lapsensa vieraille ihmisille pysyäkseen itse hengissä. Se, että hänen köyhyytensä pakottaa hänet synnyttämään lapsen luovutettavaksi vieraalle pariskunnalle, ei tarkoita sitä, ettei hänellä olisi äidin tunteita sitä lasta kohtaan, jota hän on kantanut kohdussaan. Harvardin yliopiston professorin Michael Sandelin (2012) mukaan emme voi ilman muuta sanoa köyhän sijaisäidin valintaa vapaaksi, koska hänen on vaikea vastustaa suurta taloudellista houkutusta ja hänen on vaikea etukäteen arvioida tunteitaan joutuessaan luovuttamaan kantamansa lapsen vieraalle parille.

Kaikilta sijaiskohtuina käytetyiltä naisilta tämä äidin tunteiden tukahduttaminen ei kuitenkaan onnistu. Englannin korkein oikeus pakotti äskettäin äidin luovuttamaan 15 kuukauden ikäisen lapsensa miehelle, joka spermalla hänet oli hedelmöitetty ja jonka kanssa hän oli tehnyt kohdunvuokraussopimuksen. Synnytettyään tyttären äiti muutti mielensä ja halusi pitää lapsen. Kyseinen mies ja hänen miespuolinen puolisonsa veivät asian oikeuteen kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Köyhän äidin mahdollisuudet käydä oikeutta rikasta miesparia vastaan olivat heikot ja 15 kuukautta myöhemmin oikeus päätti, että lapsi pitää luovuttaa miesparille, jota lapsi ei tunne. Äidillä on oikeus tavata lastaan vain viranomaisen läsnä ollessa. Tämä merkitsee käytännössä loppua normaalille äiti-lapsi -suhteelle. Tällä tavalla sukupuolineutraali ajattelu on Englannissa heikentänyt moraalista tajua äidin ja lapsen oikeuksista ja johtanut lainsäädäntöön, jossa äidin ja lapsen suhteelle ei enää anneta erityisasemaa.

Moraalifilosofi Elizabeth Andersonin mielestä kohdunvuokraaminen loukkaa naisen ja lapsen ihmisarvoa, koska heitä kohdellaan ikään kuin hyödykkeinä. Naista ja lasta ei tässä tapauksessa kohdella olentoina, joita rakastetaan ja kunnioitetaan heidän omilla ehdoillaan, vaan heitä käytetään voiton ja hyödyn välineinä.

Raskauden luonnollinen tarkoitus on synnyttää tunnesuhde naisen ja lapsen välille. Kohdunvuokrauksessa tämä raskauden luonnollinen tarkoitus estetään maksamalla naiselle siitä, että hän tukahduttaa luonnolliset tunteensa. Naisen ihmisarvoa loukataan käyttämällä hänen ruumistaan tehtaana ja maksamalla hänelle siitä, ettei hän muodosta äiti-lapsisuhdetta synnyttämäänsä lapseen. Edellyttäessään sijaisäidin ”tukahduttavan vanhemman rakkauden, jota hän mahdollisesti lasta kohtaan tuntee” ja pidättyvän luomasta tunnesidettä lapseensa, kohdunvuokraussopimukset muuntavat naiseuden yhden arvokkaimman piirteen tuotantovälineeksi ja ”muuntavat naisten työn vieraantuneen työn muotoon” (Anderson 1990: 79−81). Sandel kiinnittää huomiota siihen, että tämä on rikkaiden harjoittamaa vallankäyttöä köyhiä kohtaan: ”maailmanlaajuisen maksetun raskauden toimialan muodostuminen − vielä nimenomaan köyhiin maihin − voimistaa tunnetta, että sijaisraskaus alentaa naisten arvoa välineellistämällä heidän ruumiinsa ja lisääntymiskykynsä.” (Sandel 2012: 118.)

Kohdunvuokraus loukkaa myös näin tuotetun lapsen ihmisarvoa. Lapsen luontainen tarve tuntea äitinsä sivuutetaan tässä prosessissa, jossa hänen äidilleen maksetaan siitä, että tämä kieltäytyy pitämästä synnyttämäänsä lasta lapsenaan. Yksi lapselle kaikkein raskaimmista ja vaikeimmista kokemuksista, äidin hylkääminen, asetetaan kohdunvuokrauksessa tavoitteeksi. Tällaisen kaupallisen prosessin tuotteena synnytetty lapsi saattaa myöhemmin kärsiä tunteesta, että hänen äitinsä on myynyt hänet rahasta. Tämä voi iskeä lapsen omanarvontunteen ytimeen tavalla, jota on vaikea ymmärtää sellaisen, joka ei ole kokenut tätä äitiyden riistoa. Tällaisten lasten kokemuksista saamme eläviä kuvauksia Alana Newmanin nettisivustolta AnonymousUS.org.

Sukupuolineutraaliin avioliittolakiin sisältyy viesti, ettei lapsi välttämättä tarvitse isää ja äitiä. Tämä viesti on omiaan rohkaisemaan käytäntöihin, joissa lapsen perustavia ihmisoikeuksia loukataan. Ne lapset, joiden perustavia ihmisoikeuksia Suomen valtiokin on nyt murentamassa, tulevat kerran kasvamaan aikuisiksi. He tietävät, minkä hinnan he joutuivat maksamaan eliitin vallanhalusta ja helpon elämän pinnallistamien kansalaisten kollektiivisesta typeryydestä ja moraalittomuudesta.

Allekirjoita kansalaisaloite lasta suojelevan avioliittolain säilyttämiseksi:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175



Kirjallisuus

Anderson, Elizabeth (1990) “Is Women’s Labor a Commodity?” Philosophy and Public Affairs 19: 71−92.

Edelman, Rivka (2015) ”Secular Israel, Gays, and Surrogacy”, teoksessa Robert Oscar Lopez & Rivka Edelman (toim.) Jephtha’s Daughters, ss. 143-150. Los Angeles, CA: International Children’s Rights Institute.

Holbrook, Jon (2015) “The inhumanity of Britain’s surrogacy laws”, Spiked-online 27.5. 2015.

Lopez, Robert Oscar (2015) “The Problem of Women,” teoksessa Robert Oscar Lopez & Rivka Edelman (toim.) Jephtha’s Daughters: Innocent Casualties in the War for Family”Equality”, ss. 131-142.  Los Angeles, CA: International Children’s Rights Institute.

Puolimatka, Tapio (2014) Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin. Helsinki: Uusi Tie.

Sandel, Michael J. (2012) Oikeudenmukaisuus. Suom. Anni Lassila, Janne Luotola, Petja Pelli ja Juha Sainio. Helsinki: HS kirjat.

Kommentoi 50 kommenttia

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196519-ostettiinko-sukupuolineutraali-avioliittolaki-suurella-rahalla

Lue kommentit
/jarrut