Elämää uskonnon varjossa

Elämää uskonnon varjossa
Laura Vähäraja

Hengellinen väkivalta on kuin perhehelvetti, toteaa Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Aki Härkönen.


Vuodet Jehovan todistajana ovat vantaalaiselle rautatieinsinöörille Aki Härköselle menneisyyttä. Irtautumisesta on jo monta vuotta, mutta liikkeen jäljet ulottuvat yhä hänen elämäänsä,.

— Kun on kerran purtu, niin sitä varoo. Kun on tullut uskonnon varjolla petetyksi ja huijatuksi, sitä on paljon vaikeampi lähteä enää terveenkään uskonnollisuuden vietäväksi, sanoo Uskontojen uhrien tuen hallituksen puheenjohtajana viidettä vuotta toimiva Härkönen.

35-vuotias Härkönen ei kovan kokemuksensa jälkeen kuulu kirkkoon tai mihinkään muuhunkaan uskonnolliseen yhteisöön. Usko on hänen elämässään ajettu nurkkaan, vaikka ei kokonaan kadonnut.

— Se on sellaista kuin monilla muillakin suomalaisilla. Ehkä jouluna uskonnollisuus voi tulla esiin.

Vapauttavinta kahlitsevasta uskonnollisuudesta irtautumisessa oli, että nyt Härkönen voi elää tätä hetkeä. Hänen ei tarvitse enää odottaa maailmanloppua tai panostaa tuonpuoleiseen elämään.

Uskonnoilla ei ole oikotietä onneen

Härkösen mielestä kenestä tahansa, joka antaa uskonnolle liikaa valtaa elämässään, voi tulla uskonnon uhri. Kukaan ei tietoisesti liity uskonlahkoon, mutta moni huomaa joutuneensa sellaiseen.

— Kun ihminen antaa lahkolle liian ison osan elämästään, se saa hänestä otteen. Yhteisö käyttää häntä hyväkseen saavuttaakseen omat päämääränsä. Ihmiseltä viedään oikeus yksilölliseen ja vapaaseen elämään.

Erilaiset elämän taitekohdat ja kriisit, kuten lapsuudenkodista irtautuminen, muutto, läheisen kuolema ja työttömyys altistavat hengelliselle hyväksikäytölle. Ihminen tarttuu paremman elämän toivossa valmiiseen pakettiin, jota "uskonnon kauppamies" tarjoaa. Härkönen itse liittyi Jehovan todistajiin 90-luvulla menetettyään syöpää sairastaneen äitinsä ja etsiessään nuorena miehenä omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

— Suurin syy siihen, että tiukat uskonnolliset yhteisöt houkuttelevat ihmisiä on se, että ihmiset luulevat, että onni ja tasapaino ovat jossain helposti saatavissa.

— Monet uskovat, että onni on hankittavissa joko kauppakeskuksesta ostamalla tai uskonnollista tuotetta nauttimalla. Lahko löytää nämä ihmiset.

Härkösen mukaan lahkot käyttävät hyväkseen heikkoja, yksinäisiä, vanhuksia sekä niitä, joilla on heikentynyt puolustautumiskyky. Kaupungeissa luonnolliset yhteisöt, kuten kylä ja suku ovat hajonneet. Siksi ihmiset lankeavat helpommin yhteisöllisyyden kaipuussaan lahkojen rakkauspommitukseen.
"Kun on kerran purtu, niin sitä varoo."

Irti vääristyneestä uskonnollisesta toiminnasta

Härkösen mukaan hengellistä hyväksikäyttöä voi verrata perheväkivaltaan. Kuinka paljon syytä on hänessä, joka jää väkivaltaiseen suhteeseen, ja kuinka paljon pahoinpitelijässä, on vaikea kysymys. Härkönen peräänkuuluttaa kuitenkin tekijän vastuuta ja ajaa uskonnollisen kuluttajansuojan asiaa ennaltaehkäistäkseen ongelmia.

— Uskonnoissa, kuten millä tahansa elämänalueilla on pääsääntöisesti hyviä, oikeilla normeilla toimivia liikkeitä, mutta on myös manipulatiivisia huijareita. Uskontomarkkinoillakin on roistoja. Jos he saavat vapaasti toimia, he polkevat yksilön edun jalkoihinsa. Siksi tarvitaan uskonnollista kuluttajansuojaa.

Uskontojen uhrien tuki toimii vastavoimana hengellisesti vääristyneelle toiminnalle valistamalla, nostamalla asioita julkiseen keskusteluun ja järjestämällä vertaistukea. Järjestöön otetaan yhteyttä kahdenlaisissa tilanteissa: Omainen soittaa silloin, kun on huolissaan läheisestään, joka on liittymässä tai liittynyt johonkin lahkoon. Tai sitten järjestön puoleen kääntyvät ihmiset, jotka ovat jo osittain irtautuneet uskonyhteisöstään ja kaipaavat tukea elämänsä uudelleen järjestämiseen.

Uskonnon uhreja löytyy kaikenlaisista ihmisistä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Korostuneen ryhmän muodostavat aikuistujat. He ovat joko syntyneet lahkoperheeseen tai liittyneet liikkeeseen nuorina, mutta kasvavat siitä iän myötä ulos. Puheenjohtaja kuitenkin kieltää sen, että Uskontojen uhrien tuki painostaisi ihmisiä eroamaan uskonyhteisöstään.

— Me voimme ainoastaan antaa tienviittoja, mutta se, minkä suunnan ihminen ottaa ja kulkee, jää lopulta hänelle itselleen, Härkönen sanoo.

Internetin rooli avunannossa on kasvanut viime vuosina ja vähentänyt palvelevaa puhelintyötä. Vertaistukitapaamisia pyritään yhä järjestämään Helsingissä, Turussa ja Tampereella, vaikka järjestö onkin taloudellisesti tiukoilla. Se tekee työtään muutamien vapaaehtoisten voimin sekä jäsenmaksujen ja Raha-automaattiyhdistyksen ajoittaisen tuen varassa.
"Monet uskovat, että onni on hankittavissa uskonnollista tuotetta nauttimalla."

Kirkonkin takapihalla kitkettävää

Aki Härkönen ei suostu luomaan uskontojen pahan akselia, sillä hengellistä väkivaltaa esiintyy monenlaisissa liikkeissä. Liikkeen kokoon nähden paljon avunhuutoja kantautuu kuitenkin mormonien, Jehovan todistajien, skientologien, Nokia Mission ja helluntailaisten parista.

Härkönen ei säästä kirkkoakaan kritiikiltä. Hänen mukaansa luterilainen kirkko on ollut löysä pitämään kurissa omat häirikkönsä — uskontojen uhreja löytyy myös kirkon herätysliikkeistä ja karismaattisuudesta.

Tavallisista luterilaisista seurakunnista Härkönen ei kuitenkaan saa yhteydenottoja.

Enemmistö Uskontojen uhrien tukeen yhteyttä ottavista ihmisistä on kristillisperäisistä yhteisöistä. Härkösen mielestä suomalaiset eivät tunne kristillisyyttä. Siksi monet liikkeet voivat naamioitua kristillisyyden kaapuun, ja niihin tietysti myös retkahdetaan kristityssä maassa vierasperäisempiä uskontoja helpommin.
"Hengellinen väkivalta on marginaalista, mutta kun sitä on, ongelmat ovat isoja."

Enemmistö uskonnon kohtuukäyttäjiä

Uskontojen uhrien tuki ei ole uskonnonvastainen, vaan järjestö tekisi mielellään yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jos niillä vain olisi halukkuutta. Härkösen mukaan yhteiskunnassa mennään äärimmäisyyksiin, jos pyritään riisumaan yhteiskunnallinen elämä kaikista uskonnollisista symboleista ja juhlaperinteistä.

Härkösen mukaan Suomessa on paljon hyvää uskonnollisuutta, joka sallii ihmisille hengellistä ja henkistä vapautta. Terve uskonnollisuus ei kaipaa manipulointia vaan tukee ihmisen kasvua ja itsenäisyyttä.

— Enemmistö ihmisistä pystyy käyttämään uskontoa ja nauttimaan sen hyvistä puolista ongelmitta. Hengellinen väkivalta on marginaalista, mutta kun sitä on, ongelmat ovat isoja, Härkönen kiteyttää.

Vaarallinen uskonnollisuus

   Ottaa tulokkaan yhteisöön ylenpalttisen ystävällisyyden ja lupausten saattelemana.
   Esittelee uuden opin vähitellen. Suuremmat salaisuudet paljastetaan vasta asiaan vihkiytyneille.
   Tarjoaa valmiiksi mietityt vastaukset kaikkiin elämänkysymyksiin.
   Asettaa uskonyhteisön edun aina yksilön edelle.
   Painostaa kääntymiseen.
   Kieltää käytännössä johtajien ja oppien arvostelun.
   Vaatii ehdotonta antautumista johtajalle.
   Vaatii kohtuutonta ajallista ja rahallista panostusta liikkeen toimintaan.
   Esittää muun yhteiskunnan vihamielisenä.
   Etsii syyt ongelmiin joko liikkeen ulkopuolelta tai jäsenten heikosta uskosta.
   Kontrolloi tarkasti jäsenten yksityisasioita rahankäytöstä seksuaalisuuteen.
   Syyllistää tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.
   Pelottelee Jumalan rangaistuksella tai saatanalla.
   Eristää muusta yhteiskunnasta, sillä vain yhteisön sisällä voi pelastua.
   Ohjaa jäseniä omaksumaan uusia käsitteitä, puhetapaa, vaatetusta, ajatus- ja reagointimalleja.
   Vaatii hylkäämään entisen elämänkokemuksen ja –tavan ja tarjoaa tilalle uutta identiteettiä, "ohjelmoi" jäsenet uudelleen.

- See more at: http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/elamaa_uskonnon_varjossa#sthash.fyJVDzzo.dpuf
http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/elamaa_uskonnon_varjossa