Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Mikä yhteys, mikä Jeesus?
Sivu 1 / 1
Mikä yhteys, mikä Jeesus?
Mikä yhteys, mikä Jeesus?
Piispainkokous on kirkolliskokouksen toimeksiannosta selvittänyt kirkkomme ykseyttä ja vetoaa kirkon jäseniin, että he pyrkisivät säilyttämään sen. Olennaista on tällöin, mihin ykseyden edellytetään perustuvan. Tähän asti esitetyissä perusteluissa viitataan siihen, että hajanaisuus olisi jo Uudessa testamentissa. Tässä Heikki Räisäsen asenne on päässyt hallitsemaan kirkollista ajattelua, kuten lehtemme artikkelista ilmenee. Hänen mielestään yhtenäistä kristillistä uskoa ja kirkkoa ei ole koskaan ollut. Kun vertaa sitä vastakohtaista moninaisuutta, joka kirkkomme piirissä nykyään estottomasti esitetyistä kannanotoista ilmenee, siihen, mitä Uusi testamentti sisältää, sen jännitteet ovat vaatimattomia.
Sen sijaan Uusi testamentti Jeesuksesta Paavaliin puhuu selkeästi siitä, että kristillisen seurakunnan sisällä vallitsee ainainen taistelu, aidon ja epäaidon, toden ja epätoden, oikean ja väärän välillä. Jumalalla on aina kilpailijansa, niin kuin jo muut jumalat torjuva ensimmäinen käsky sanoo. Jeesuksen rinnalle on aina työntymässä toinen Jeesus. Kristusta eli Messiasta varjostaa hänen paluuseensa saakka hänet voittamaan pyrkivä Antikristus.
Pyhä Henki kamppailee toista henkeä vastaan. Lain pyrkii peittämään toinen laki, evankeliumin toinen evankeliumi. Valeveljet soluttautuvat veljien joukkoon, apostoleja korvaavat väärät apostolit. Nämä ovat vastakohtia, eikä niitä voi yhdistää toisiinsa. Siinä jännitteessä kristittyjen ja kristillisen seurakunnan on ollut aina elettävä. Meidän aikamme ei ole tästä poikkeus.
Oli aika, jolloin kirkossamme pitäydyttiin ulkonaisesti sen tunnustukseen. Uutta on, että nyt sillä on merkitystä vain niille, joiden oikeus pitäytyä siihen asetetaan kirkossa yhä uudestaan yhä rajummin kyseenalaiseksi. Siksi Uusitestamentti luonnehtii selkeästi, mikä Jeesus on, eikä tyydy vain mainitsemaan hänen erisnimeään, koska se sinänsä ei sano vielä mitään.
Jopa Jeesusta jatkuvasti kiusannut Saatana ja hänen pahat henkensä, joita Jeesus ajoi ihmisistä ulos, sanoivat suoraan: hän on Jumalan, Korkeimman, Poika. Hänen jumaluudelleen kukaan ei mahda mitään. Jokainen joutuu sen tavalla tai toisella tunnustamaan tai torjumaan, vaikka hän onkin tahallisesti peittänyt sen hyvin pitkälle ja nimenomaan vastakohtaansa. Jeesuksen kiusausten ydin oli siinä, voiko hän ihmisenä olla myös Jumala.
Kirkko työsti näitä kysymyksiä Raamatun perusteella alusta asti, eikä se ole täysin päättynyt vieläkään, vaikka tietty kiteytetty ilmaisullinen selvyys on vallinnut jo kauan. Niinpä voimme luonnehtia Raamatun ydinsanomaa Jeesuksesta näin: hän on samanaikaisesti Jumala ja ihminen eli Jumalihminen, ristiinnaulittu ja ylösnoussut, Vapahtaja ja Herra, esikuva ja sijainen, laki ja evankeliumi. Nämä yhteen sopimattomat vastakohtaparit ovat hänessä yksi.
Sitä ei voi mitenkään kiertää, vaikka se meidän todellisuudenkäsitystemme kannalta onkin ainutlaatuista ja siksi vaikeaa. Emme saa mistään näistä pareista valita vain toista, vaan meidän on pitäydyttävä molempiin eli koko Jeesukseen. Sama koskee Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen suhdetta. Nämä kolme itsenäistä henkilöä ovat yhdessä yksi Jumala. Tässsä on toinen kristillisen uskon ja kirkon paradoksi, näennäinen ristiriita. Kirkon ulkopuolella näiden paradoksien torjuminen on toisaalta ymmärrettävää, toisaalta perusteetonta. Kauheinta on, että samaa aina tapahtuu myös kirkon sisäpuolella.
Siksi kirkko ei voi koskaan olla täydellisessä rauhassa. Kun on kysymys kirkon ykseydestä, on aina sanottava, mihin tai kumpaan Jeesukseen, Jumalaan, Henkeen, lakiin, evankeliumiin uskotaan, ketä ja mitä tunnustetaan, ketä rukoillaan. Pelkkä nimi ei riitä. On sanottava selkeästi myös nimen sisältö. Siksi kirkon klassiset rukoukset sisältävät paljon rukouksen kohteen nimi-tyksiä. Juuri niissä nimissään Jumala on läsnä.
•Raimo Mäkelä
https://www.perustalehti.fi/wp-content/uploads/2015/02/perusta_2_2013.pdf
*alleviivaukset ja sanavahvennukse teki arkikalusto
Piispainkokous on kirkolliskokouksen toimeksiannosta selvittänyt kirkkomme ykseyttä ja vetoaa kirkon jäseniin, että he pyrkisivät säilyttämään sen. Olennaista on tällöin, mihin ykseyden edellytetään perustuvan. Tähän asti esitetyissä perusteluissa viitataan siihen, että hajanaisuus olisi jo Uudessa testamentissa. Tässä Heikki Räisäsen asenne on päässyt hallitsemaan kirkollista ajattelua, kuten lehtemme artikkelista ilmenee. Hänen mielestään yhtenäistä kristillistä uskoa ja kirkkoa ei ole koskaan ollut. Kun vertaa sitä vastakohtaista moninaisuutta, joka kirkkomme piirissä nykyään estottomasti esitetyistä kannanotoista ilmenee, siihen, mitä Uusi testamentti sisältää, sen jännitteet ovat vaatimattomia.
Sen sijaan Uusi testamentti Jeesuksesta Paavaliin puhuu selkeästi siitä, että kristillisen seurakunnan sisällä vallitsee ainainen taistelu, aidon ja epäaidon, toden ja epätoden, oikean ja väärän välillä. Jumalalla on aina kilpailijansa, niin kuin jo muut jumalat torjuva ensimmäinen käsky sanoo. Jeesuksen rinnalle on aina työntymässä toinen Jeesus. Kristusta eli Messiasta varjostaa hänen paluuseensa saakka hänet voittamaan pyrkivä Antikristus.
Pyhä Henki kamppailee toista henkeä vastaan. Lain pyrkii peittämään toinen laki, evankeliumin toinen evankeliumi. Valeveljet soluttautuvat veljien joukkoon, apostoleja korvaavat väärät apostolit. Nämä ovat vastakohtia, eikä niitä voi yhdistää toisiinsa. Siinä jännitteessä kristittyjen ja kristillisen seurakunnan on ollut aina elettävä. Meidän aikamme ei ole tästä poikkeus.
Oli aika, jolloin kirkossamme pitäydyttiin ulkonaisesti sen tunnustukseen. Uutta on, että nyt sillä on merkitystä vain niille, joiden oikeus pitäytyä siihen asetetaan kirkossa yhä uudestaan yhä rajummin kyseenalaiseksi. Siksi Uusitestamentti luonnehtii selkeästi, mikä Jeesus on, eikä tyydy vain mainitsemaan hänen erisnimeään, koska se sinänsä ei sano vielä mitään.
Jopa Jeesusta jatkuvasti kiusannut Saatana ja hänen pahat henkensä, joita Jeesus ajoi ihmisistä ulos, sanoivat suoraan: hän on Jumalan, Korkeimman, Poika. Hänen jumaluudelleen kukaan ei mahda mitään. Jokainen joutuu sen tavalla tai toisella tunnustamaan tai torjumaan, vaikka hän onkin tahallisesti peittänyt sen hyvin pitkälle ja nimenomaan vastakohtaansa. Jeesuksen kiusausten ydin oli siinä, voiko hän ihmisenä olla myös Jumala.
Kirkko työsti näitä kysymyksiä Raamatun perusteella alusta asti, eikä se ole täysin päättynyt vieläkään, vaikka tietty kiteytetty ilmaisullinen selvyys on vallinnut jo kauan. Niinpä voimme luonnehtia Raamatun ydinsanomaa Jeesuksesta näin: hän on samanaikaisesti Jumala ja ihminen eli Jumalihminen, ristiinnaulittu ja ylösnoussut, Vapahtaja ja Herra, esikuva ja sijainen, laki ja evankeliumi. Nämä yhteen sopimattomat vastakohtaparit ovat hänessä yksi.
Sitä ei voi mitenkään kiertää, vaikka se meidän todellisuudenkäsitystemme kannalta onkin ainutlaatuista ja siksi vaikeaa. Emme saa mistään näistä pareista valita vain toista, vaan meidän on pitäydyttävä molempiin eli koko Jeesukseen. Sama koskee Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen suhdetta. Nämä kolme itsenäistä henkilöä ovat yhdessä yksi Jumala. Tässsä on toinen kristillisen uskon ja kirkon paradoksi, näennäinen ristiriita. Kirkon ulkopuolella näiden paradoksien torjuminen on toisaalta ymmärrettävää, toisaalta perusteetonta. Kauheinta on, että samaa aina tapahtuu myös kirkon sisäpuolella.
Siksi kirkko ei voi koskaan olla täydellisessä rauhassa. Kun on kysymys kirkon ykseydestä, on aina sanottava, mihin tai kumpaan Jeesukseen, Jumalaan, Henkeen, lakiin, evankeliumiin uskotaan, ketä ja mitä tunnustetaan, ketä rukoillaan. Pelkkä nimi ei riitä. On sanottava selkeästi myös nimen sisältö. Siksi kirkon klassiset rukoukset sisältävät paljon rukouksen kohteen nimi-tyksiä. Juuri niissä nimissään Jumala on läsnä.
•Raimo Mäkelä
https://www.perustalehti.fi/wp-content/uploads/2015/02/perusta_2_2013.pdf
*alleviivaukset ja sanavahvennukse teki arkikalusto
Vierailija- Vierailija
Similar topics
» Puolimatka jatkaa tieteen kaapuun puettujen homofobisten ennakkoluulojen revittelyä
» Mikä on pahan ongelma?
» Mikä ihmeen harhaoppi?
» Bibelfocus // Mikä Israel?
» Mikä ero on Jumalalla ja lääkärillä?
» Mikä on pahan ongelma?
» Mikä ihmeen harhaoppi?
» Bibelfocus // Mikä Israel?
» Mikä ero on Jumalalla ja lääkärillä?
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Eilen kello 9:56 am kirjoittaja Hellevi
» Nätti kuva tai + ajatus
Eilen kello 9:43 am kirjoittaja Hellevi
» Kolossalaiskirje 1
Eilen kello 7:44 am kirjoittaja Hellevi
» Ihmisten sydämet kylmenevät
Ti Marras 19, 2024 9:13 am kirjoittaja vakiokalusto
» Israelin pääministeri Bibi Netanyahu: Hyvis vai pahis?
Ti Marras 19, 2024 9:05 am kirjoittaja vakiokalusto
» Esirippu nousee (The Curtain Is Rising) :: By Daymond Duck
Ti Marras 19, 2024 8:51 am kirjoittaja vakiokalusto
» Rukouspäivätekstien selityksiä.
Su Marras 17, 2024 8:51 am kirjoittaja Hellevi
» Diktatuuriakin vahvempi voima
Su Marras 17, 2024 7:33 am kirjoittaja Hellevi
» Aapeli Saarisalo: Sapatista siunaus
Pe Marras 15, 2024 10:19 am kirjoittaja Hellevi