Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Kärsivällisyys & Pitkämielisyys
Sivu 1 / 1
Kärsivällisyys & Pitkämielisyys
Kärsivällisyys & Pitkämielisyys
Patience & Longsuffering
May 15, 2021, by Simon Desjardins
Elämä on luonteeltaan melko paljastavaa. Sen jatkuva virtaus testaa meitä toistuvasti
valmistelustamme huolimatta. Valmiina tai ei, sen vaatimukset kyntävät syvälle
persoonallisuuteemme harvoin odotetulla nopeudella, vaatien reaktioita, joita joskus ei voi lykätä.
Niinpä elämän koulu on yhä uudelleen onnistunut riisumaan naamion todelliselta minältämme
paljastamalla muun muassa hyveellisyyden tai sen jonkinasteisen puuttumisen. Kaikesta tästä ja
muusta meidän, ihmisten, tulisi olla kiitollisia Jumalalle ja sitäkin enemmän, jos kuulumme uskon
talouteen.
Terveellinen paljastus
Edellä mainittu paljastuminen on aina seurausta. Riippuen sydämen tilasta se joko kehottaa
parantamaan, tai turruttaa omantunnon.
Mitä olemme tehneet seurauksena? Huusimmeko Jumalan puoleen pyytäen armoa ja apua, vai
lakaisimmeko sen pois sillä verukkeella, ettemme ole sen huonompia kuin muutkaan muuttaen
heidän epäonnistumisensa tyynyksi, jonka päällä voimme lepuuttaa omatuntoamme?
Tässä suppeassa postissa määrittelen lyhyesti eron kärsivällisyyden ja pitkämielisyyden välillä,
sillä molemmat hyveet ovat luontaisia Kristuksen elämälle ja näin ollen myös kristilliselle elämälle.
Relevantti kysymys kuuluu: Onko tämä elämä ilmennyt meidän lihassamme? Tiedämme
varmuudella, että se oli ilmeinen apostoli Paavalin lihassa. Tässä hänen sanansa:
Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen
elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Sillä me, jotka elämme, olemme alati
annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa
lihassamme näkyviin. (2.Kor. 4:10,11).
Itseasiassa nämä sanat määrittelevät, mikä kristitty on, eli henkilö, jonka kautta Kristuksen elämä
ilmenee hänen kuolevaisessa lihassaan. Tästä seuraa, että kristillinen elämä on aina havaittavissa,
ellei lihallisuus sitä varjosta.
Toivomme perustus
Kristillinen elämä on kokonaisuudessaan ylhäältä tulevaa lahja ja sellaisena sitä ylläpidetään
ylimaallisen voiman kautta. Luemme esim. Kolossalaiskirjeestä:
“...ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina
olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla” (Kol. 1:11).
Ilman tätä jumalallista vahvistusta ei olisi toivoa menestymisestä. Se olisi turhautumista
turhautumisen päälle ja tappiota tappion päälle. Onneksi se ei kuitenkaan ole niin, sillä Jumala ei
ole lähtenyt lomalle. Hän on läsnä ja valmis ylläpitämään niitä, jotka luottavat Häneen. Näin ollen
kristinusko on - ja tulee aina olemaan - Jumalan vaikutukseen perustuva.
“Sitä varten minä vaivaa näenkin, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka
minussa voimallisesti vaikuttaa” (Col. 1:29).
Niinpä tärkeät kysymykset ovatkin: Ponnistelemmeko Hänen vaikutuksensa mukaan vai omien
parhaiden kykyjemme mukaisesti? Toimiiko Hänen työnsä meissä voimakkaasti kuten apostolien
elämässä? Vaikuttaako Hänen vaikutuksensa meissä voimallisesti, kuten se vaikutti apostolien
elämässä? Yksi asia on varma: meitä voidaan vahvistaa hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan
kaikella voimalla olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla" (Kol. 1:11).
Mitä on kärsivällisyys?
Kärsivällisyys tarkoittaa itsensä ehdotonta hallitsemista odottaessaan. Se voi olla lupauksen tai
bussin odottamista, tai kenties nimityksen tai sateen loppumisen. Mitä olkoonkaan, niin
kärsivällisellä henkilöllä on kyky odottaa hämmentymättä tai ahdistumatta. Siksi kärsivällisyys
merkitsee asennetta, joka ihmisellä on suhteessa tuleviin tapahtumiin. Kreikan sana, jota käytetään
kuvaamaan tätä kykyä, on hypomonē.
Mitä on pitkämielisyys?
Toisin kuin kärsivällisyys, pitkämielisyys ei liity tuleviin tapahtumiin. Ennemminkin se on yhteydessä
nykyiseen. Se voidaan määritellä kyvyksi välttää tilanne, joka yleensä liittyy johonkin ihmiseen.
Pohjimmiltaan se käsittelee muiden kielteisiä toimia ja asenteita. Voisimme sanoa: Se on vaikeiden
tilanteiden tai ongelmallisten henkilöiden kärsimistä turhautumatta tai ärtymättä.
Esimerkiksi kun jokin tai joku - yleensä - käy hermoillemme ja saa meidät pois lempeyden polulta,
niin pitkämielinen rakkaus – joka on ystävällinen - ja johon Paavali viittaa jakeessa 1.Kor. 13:4, saa
meidät pysymään hyväntahtoisina.
Tätä kykyä kuvaileva kreikan sana on makrothymia. Se ei ole sama kuin hypomonē, koska se
koskee nykyisyyttä ja makrothymia tulevaisuutta. Siksi voimme sanoa: Kärsivällisyys on kyky
odottaa jotakin poissaolevaa, kun taas pitkämielisyys on kyky kärsiä jotakin läsnäolevaa.
Kaksi konseptia
Nämä kaksi ajatusta heijastuvat selvästi toisessa Pietarinkirjeessä:
Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä
viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että
kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2.Piet. 3:9).
Lupauksen odottaminen rauhallisesti liittyy kärsivällisyyteen, mutta muiden tekojen ja asenteiden
kestäminen liittyy pitkämielisyyteen. Monilla kielillä sanaa kärsivällisyys käytetään usein
ilmaisemaan molempia käsitteitä, jolloin konteksti määrittelee merkityksen; mutta kreikankielessä
sana hypomonē ilmaisee yhden käsitteen - toinen ilmaistaan sanalla makrothymia.
Johtopäätös
Ennenkuin lopetamme, niin ajatelkaamme, että pitkämielisyys on erottamaton osa Hengen
hedelmää (Gal. 5:22). Tämä on yksi syy siihen, että meitä ei ole vielä tuhottu, sillä Jumala on
täynnä hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä (Room. 2: 4). Sen lisäksi Hän haluaa vahvistaa
meitä kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla olemaan kaikessa kestäviä ja
pitkämielisiä ilolla (Kol. 1:11). Tämä on todellakin aivan ihanaa ja iloitsemisen aihe.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/cuttingedgefinland.kotisivukone.com/Karsivallisyys__Pitkamielisyys.pdf
Vierailija- Vierailija
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Eilen kello 8:10 am kirjoittaja jarrut
» Osmo Tiililä /Kristitty matkalaisena
Eilen kello 8:07 am kirjoittaja jarrut
» Sokeat näkevät, näkevät sokeat 13. sunnuntai helluntaista 18.8. joh. 9:1–7, 38–41
Eilen kello 8:04 am kirjoittaja jarrut
» Mikä ihmeen harhaoppi?
Eilen kello 8:02 am kirjoittaja jarrut
» Harhaoppi: Uskovien synnittömyys
Eilen kello 7:52 am kirjoittaja jarrut
» Kristitty ja rakkaus totuuteen
Eilen kello 7:48 am kirjoittaja jarrut
» ibelfocus // "Varmista, ettei kukaan petä sinua"
Eilen kello 7:39 am kirjoittaja jarrut
» Bibelfocus // Mitä hyvää voisi olla Donald Trumpin voittaessa vuoden 2024 vaalit?
Eilen kello 7:24 am kirjoittaja jarrut
» Julius "Juju" Kivi USA:n vaalien jälkitunnelmissa (VIDEOITA)
Eilen kello 7:14 am kirjoittaja jarrut