Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

kirjoittaja Hellevi Ke Tammi 04, 2023 4:40 am

Teol. tri Petri Hiltunen
Suomen teologinen instituutti 26.9.2007

KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Sisältö

1. Luterilaisen eskatologian vaikeus
2. Dispensationalismi
3. Ylöstempausopin historia
4. Ylöstempausopin raamatullinen perusta
5. Ylöstempaus ja Ilmestyskirja
6. Lopun aikojen aikataulu
7. Ilmestyskirjan runko
8. Lopun ajan tapahtumat ja ylöstempaus

1. LUTERILAISEN ESKATOLOGIAN VAIKEUS

Tunnustuksellisina luterilaisina me olemme hieman hankalassa asemassa eskatologian
suhteen. Meidän eskatologista ymmärrystämme hämärtävät näet vaarat ainakin kolmelta
taholta:
1. Liberaalin eksegetiikan taholta

Olemme varmaankin kaikki istuneet luennoilla, joissa on kerrottu Paavalin erehtyneen
Kristuksen läheisen paluun suhteen. Oikeastaan vielä vaarallisempaa on se kaikkialla
läsnä oleva kiinnittyminen tähän hetkeen ja maalliseen elämään. Tällainen
tämänpuolisuus läpäisee kirkon koko toiminnan, saarnojen sisällön, sielunhoidon, kirkon
julkiset kannanotot jne. Vai koska olet “virallisen kirkon” johdon kuullut puhuneen
Kristuksen paluusta? Vaikuttaako se mihinkään kirkon toiminnassa tai linjauksissa? Sitä
sopii kysyä.

2. Luterilaisuuden sisältä

Myös luterilaisuuden, jopa hyvin tunnustuksellisen luterilaisuuden sisältä, voi tulla
eskatologista ymmärrystä hämärtäviä vaikutteita. Keskittyminen Kristuksen todelliseen
läsnäoloon Sanassa ja sakramenteissa saattaa johtaa Kristuksen tulevan toiminnan
sivuuttamiseen. Varsin usein luterilaisuuden piirissä on myös haluttu minimoida
juutalaisten ja Israelin merkitys pelastushistoriassa ja on kallistuttu nk.
korvausteologiaan.

3. Dispensationalismin taholta

Oman aikamme äänekkäin eskatologinen suuntaus on kuitenkin nk. dispensationalismi
tai sen pohjalta syntyneet suuntaukset. Suuri osa meidän aikamme amerikkalaisista ja
myös kotimaisista lopun ajan julistajista lukeutuu tähän ryhmään. Dispensationalismin
keskeinen ajatus on seurakunnan ylöstempaus tai ylösotto.
Jotta saamme otteen tästä ajattelutavasta, on meidän tarpeen tutustua hieman
dispensationalismin sisältöön ja taustaan.

2. DISPENSATIONALISMI

Dispensationalismin nimi johtuu latinan sanasta dispensatio, jota kreikassa vastaa
oikonomia. Suomen kielessä dispensatiosta on käytetty nimeä armotalouskausi.
Kyseessä on Jumalan suunnittelema ajanjakso, jolla on oma sille ominainen sisältönsä.
Erityisen vaikuttavaksi tämä dispensationalistinen malli tulee siitä, että se rakentuu
seitsemän dispensation kokonaisuudesta. Malli vertautuu siis viikkoon, jossa seitsemän
dispensatio on ikään kuin sapatti, levon aika. Taustallahan on myöhäisjuutalainen
ajattelu maailmanhistorian kuudesta vuosituhannesta, joiden jälkeen tulee seitsemäs eli
messiaan aika.

DISPENSATIOT

1. viattomuuden aika
2. omantunnon aika
3. ihmishallinnan aika
4. lupauksen aika
5. lain aika
6. armon / seurakunnan / Pyhän Hengen aika
7. kuninkuuden aika

Erikoista tässä kaaviossa on se, että peräti kuusi näistä dispensatioista koskee etnisiä
juutalaisia. Vain kuudes kausi koskee kristittyjä. Näin kristinuskon ja seurakunnan aika
on vain ikään kuin sivuharppaus Jumalan varsinaisesta, juutalaisia koskevasta
pelastussuunnitelmasta.
Ihmiskunnan viimeiset aikakaudet, ahdistuksen aika ja tuhatvuotinen valtakunta olisivat
Israelin valtakunnan ennallistamisen aikaa temppeleineen, uhrimenoineen,
liitonarkkuineen jne.

3. YLÖSTEMPAUSOPPI
Dispensationalismin isänä voidaan pitää John Nelson Darbya (1800-1882). Hän alkoi
1830-luvulla puhua Jeesuksen salaisesta tulemisesta ja uskovien ylöstempaamisesta.
Vaikka kirkkohistoriasta on kaikin keinoin yritetty etsiä tätä varhaisempia mainintoja
tästä opista, ei vakuuttavia havaintoja ole pystytty tekemään.
Darby löysi avainjakeeksi Danielin kirjan 9:27: “Hän on tekevä liiton raskaaksi
monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi sitä viikkoa hän lakkauttaa teuras- ja
ruokauhrin. Ja temppelin ylimmällä kohdalla on oleva turmion iljetys aina siihen
saakka kun turmion tuoja vääjäämättä joutuu turmioon”.

Darbyn mukaan tämä on puuttuva vuosiviikko, siis seitsemän vuotta, joka ei toteutunut
vielä Raamatun aikoina. Dispensationalistien mukaan tämä seitsemän vuoden aika on
ahdistuksen aika ennen maailman loppua.

Tätä seitsenvuotista vaivan aikaa pitäisi kuitenkin edeltää seurakunnan ylöstempauksen,
koska ei Jumala voi sallia omilleen tällaista ahdinkoa. Ylöstempaus tapahtuisi yllättäen,
ilman ennakkovaroitusta. Kaikki elävässä uskossa olevat, valvovat kristityt otettaisiin
taivaaseen, jossa alkaisi Karitsan hääjuhla. Sen jälkeen juutalaiset kääntyisivät
Messiaansa puoleen ja alkaisivat evankelioida maailman kansoja. Antikristus nousisi
valtaan ja alkaisivat ihmiskunnan viimeiset kuolinkouristukset, joista varsinkin
Ilmestyskirja kertoo. Uskoon tulleetkin voisivat pelastua vain marttyyrikuoleman kautta.
Seitsemän vuoden jälkeen Jeesus tulisi näkyvällä tavalla ja alkaisi 1000-vuotinen
valtakunta maan päällä. Siellä juutalaiset hallitsisivat.

Tätä 1800-luvun puolivälissä muotoutunutta mallia on sitten varioitu loppumattomiin
eskatologisessa kirjallisuudessa.
Väistämätön seuraus dispensationalistisesta mallista on ylöstempaamisen nouseminen
eskatologian tärkeimmäksi tapahtumaksi. Kristuksen näkyvä paluu ei ole vedenjakaja
viimeisessä dispensaatiossa vaan tempaus.

Siksi julistuskin painottuu opettamaan tempauksen läheisyyttä ja pelottavuutta:
“Ajattele, jos Herra tänä yönä tempaa omansa pois. Oletko sinä siinä joukossa”
Voidaan myös kuvitella, millaisia hirveyksiä tapahtuu, kun suuri määrä ihmisiä katoaa
yhtäkkiä (Tim LaHaye, Jerry B. Jenkins, Ihmiskunnan kohtalon hetket 2002, 95).
Vaikka tällaiset tarinat kuulostavat tuulesta temmatuilta, Lindseyn kirjoja on myyty yli
30 miljoonaa ja LaHaye & Jenkinsin Left Behind (Viimeisten päivien vaellus) yli 50
miljoonaa. Voi vain arvailla, millainen vaikutus dispensationalismilla on
amerikkalaiseen ajatteluun ja jopa Yhdysvaltain politiikkaan esim. Lähi-idässä. Onko
tämä George Bushin eskatologiaa?

4. YLÖSTEMPAUSOPIN RAAMATULLINEN PERUSTA

Olen kirjassani Kuin salaman leimahdus käsitellyt nimenomaan ylöstempausopin
raamatullisia perusteita. Voitte sieltä lukea asiasta tarkemmin.
Sen verran voin sanoa, että termi harpadzoo “tempaaminen” esiintyy Raamatussa vain
yhden kerran, 1. Tess. 4:16-17 “Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin
käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa ja ensin nousevat ylös ne,
jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja
täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin
Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa”

Tämän jakeen vuoksi dispensationalistien on pitänyt sisällyttää myös uskossa kuolleiden
ylösnousemus salaiseen ylöstempaamiseen. Kovin salaiselta tämä homma ei enää näytä:
Herra laskeutuu taivaasta, ylienkeli huutaa, pasuuna soi, haudat aukeavat, kuolleet
nousevat, uskovat temmataan.

Itse asiassa tässä ei sanota mitään sellaista, mikä EI sopisi Kristuksen NÄKYVÄÄN
paluuseen. Kuitenkin dispensationalistit haluavat ajatella, että Kristus tulee vain pilviin,
ei lainkaan näkyviin, puhumattakaan maan kamaralle astumisesta.
****

Toinen kohta mistä ylöstempausoppi on muka löydetty, on Jeesuksen puhe toisen
ottamisesta ja toisen jättämisestä (esim. Matt. 24).
On kuitenkin syytä huomata, että tässäkään ei kuitenkaan puhuta mistään salaisesta
tempaamisesta, sillä tapahtuma kerrotaan näin: “Mutta kohta noiden päivien ahdingon
jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta ja
taivaiden voimat järkkyvät. Silloin taivaalle ilmestyy Ihmisen Pojan merkki.
Kaikki maan sukukunnat puhkeavat valituksiin, kun näkevät Ihmisen Pojan
tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Suuren
torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan
kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut” (Matt. 24:30-31)

Mahdollisimman julkinen ja näkyvä paluu! Ja taatusti sama paluu, josta 1. Tess. kertoo.
Ihmisen Poika tulee, enkelit mainitaan, samoin torvi tai pasuuna, uskovat kootaan maan
päältä.

Jos tässä olisi kysymys myöhemmästä, julkisesta tulemisesta ahdistuksen ajan jälkeen,
miksi puhuttaisiin kaikkien niiden kokoamisesta, jotka Jumala on valinnut.
Dispensationalistien mukaanhan käytännössä kaikki uskovat kuolevat Antikristuksen
aikana.

Paavali ja Jeesus itse eivät siis opeta mitään salaista ylöstempaamista tai erillistä
tempaamista ennen Kristuksen näkyvää paluuta.
Mutta entä Ilmestyskirja, jota tämä luentosarja käsittelee?

kirjoittaja Hellevi Ke Tammi 04, 2023 4:44 am

5. YLÖSTEMPAUS JA ILMESTYSKIRJA

Ylöstempaamisesta ei suoraan kerrota Ilmestyskirjassa mitään, mutta se on haluttu
löytää sieltä. On mm. väitetty, että Ilmestyskirjan alussa puhutaan seurakunnista, mutta
loppupuolella ei. Seurakunta on siis temmattu ylös! Ilmestyskirjan lukeminen kuitenkin
paljastaa, että seurakunnasta kerrotaan paljonkin Ilmestyskirjan luvuissa 6-19, jolloin
sitä ei muka pitäisi enää olla. Vaikkapa 13. luvussa puhutaan pedosta, joka käy taisteluun
pyhiä vastaan. Tietenkin voi väittää, että nämä ovat uskoon tulleita juutalaisia tai näiden
evankelioimia pakanoita.

Tärkein dispensationalistien perustelu ylöstempaamiselle Ilmestyskirjassa on Ilm. 4:1,
jossa Johannes sanoo: “Sitten näin tämän: taivaan ovi oli auki, ja kuului sama ääni,
jonka olin edellisellä kerralla kuullut - kuin olisi torveen puhallettu. Se sanoi
minulle: ‘Nouse tänne! Minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva’”
- Tässä on Lidsayn ja LaHayen mukaan kerrottu seurakunnan salainen ylöstempaus.
Onko näin?

Seurakunnasta ei nimenomaan TÄSSÄ kohdassa puhuta yhtään mitään. Jumalan sanat
on kohdistettu yksinomaan Johannekselle. Torven törähdys tosin mainitaan, niin kuin
Jeesuksen apokalypsissä ja 1. Tess. 4:ssä. Kyseessä oli kuitenkin vain Johanneksen
nostaminen näköalapaikalle, josta hänelle voitiin esittää lopun ajan tapahtumia. Kyse oli
siis ilmestyksestä ei tempaamisesta.

Kolmas Ilmestyskirjan kohta, jolla ylöstempaamisoppia on perusteltu, on Ilm. 3:10. Se
liittyy Filadelfian seurakunnalle osoitettuun kirjeeseen, jossa sanotaan: “… minä
puolestani tarkoin varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka
kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat”

Dispensationalistien mukaan tämä pelastaminen koetuksen hetkestä tarkoittaa
ylöstempaamista. Tässä kuitenkin käytetään samaa ilmausta kuin Isä meidän -
rukouksessa. Emmehän me siinäkään ajattele, että “päästä meidät pahasta” merkitsee
ylöstempaamista.

6. LOPUN AIKOJEN AIKATAULU

Dispensationalistit ovat siis kehittäneet houkuttelevan kaavion lopun aikojen
tapahtumista. Erot kirjoittajien välillä ovat sen suhteen aika pieniä. Radio Deitä
kuunnellessakin tuo aikajärjestys tulee vastaan tavan takaa.
Liberaaliteologia sen sijaan sanoo vaikkapa Wille Riekkisen suulla näin: “Raamattu on
täynnä toivoa, mutta se ei merkitse, että sitä voisi käyttää ennustamaan tulevaisuutta …
Varmaa tietoa yksilön lopullisesta osasta, (saatikka maailman lopullisesta kohtalosta) ei
ole kellään ihmisellä” (Pieni kirja toivosta 1996, 75)

Meillä on siis toisella puolellamme liberaali minimalismi, joka ei sano oikein mitään, ja
toisella puolellamme dispensationalismi, jolla on hyvin tarkka, mutta harhainen käsitys
lopun ajoista.

Mikä olisi meidän tunnustuksellinen luterilainen kaaviomme lopun aikojen tapahtumista
ja ylöstempaamisesta sen osana?

Selvimmän rungon lopun ajan tapahtumille me saamme Jeesuksen Öljymäki-puheesta
(esim. Matt. 24–25) sekä Ilmestyskirjasta, kun osaamme lukea se syklisenä teoksena.
Ks. KAAVIO 1: Lopun ajat: kronologia

7. ILMESTYSKIRJAN RUNKO

Dispensationalistit ymmärtävät Ilmestyskirjan etenevän kronologisesti siis
aikajärjestyksessä, niin kuin yleensä kirjat. Siksi he myös tulevat sen suhteen vääriin
johtopäätöksiin. Ilmestyskirja on pikemminkin kuin hyökyaalto, joka ottaa kierroksia.
Samat asiat kerrotaan uudelleen ja uudelleen hieman eri näkökulmasta ja edellistä
selvemmin. Tällaisia syklejä on Ilmestyskirjassa kuusi tai seitsemän. Tarkemmin niistä
voi lukea Antti Laaton kirjasta Kun nämä alkavat tapahtua (1991, 92) tai Matti Väisäsen
kirjasta Milloin Messias tulee (1995, 176).

Ks. KAAVIO 2: Ilmestyskirjan runko
Ilmestyskirjassa siis toistuvat samat vaiheet useaan kertaan. Edellinen jakso saa uusia
sävyjä ja uutta syvyyttä. Kaikissa sykleissä on suunnilleen sama rakenne. Olennaista
niissä ovat lopun ajan hirveyksien kuvaukset, jotka sisältyvät kaikkiin seitsemään
sykliin. Kaikki seitsemän sisältävät myös näköalan viimeiseen päivään, Kristuksen
paluuseen, viimeiseen tuomioon, perillepääsevien riemuun tai taivaaseen. Kaikissa
sykleissä vedetään linja siis loppuun asti.

Näin ymmärrettynä ajatus 1000-vuotisesta, maanpäällisestä valtakunnasta muuttuu
mahdottomaksi. Tuo aikakausi toteutuu syklin mukaan jo ENNEN ratkaisutaistelua
aikojen lopulla, ennen Kristuksen paluuta.

8. LOPUN AJAN TAPAHTUMAT JA YLÖSTEMPAUS

Mitä meille jää kaikesta tästä käteen? Kuinka voisimme hahmottaa lopun aikoja
yksinkertaisella, mutta Raamatulle uskollisella tavalla?
Kun Jeesukselta kysytään, mikä on merkkinä hänen tulostaan ja tämän maailman
lopusta, hän luettelee asioita. Niistä käy ilmi tihenevä ahdistus, joka edeltää Kristuksen
näkyvää paluuta. On ehkä vaikea erottaa mitään erityisiä jaksoja, jotain “vaivan aikaa”
tai “ahdistuksen aikaa”. Maailmassa vain tapahtuu luomistyön vähittäinen tuhoaminen ja
tuhoutuminen. Jumalan luoma järjestys väistyy kaaoksen tieltä. Lopulta on sellainen
ahdistus, jota ei ole ollut maailman luomisesta asti. Koko elämä maapallolla on vaarassa.
Ehkä turmion iljetys temppelissä ja Antikristuksen tuleminen ovat jonkinlaisia
virstanpylväitä tällä matkalla.

Viimeisinä merkkeinä tulemisestaan Jeesus mainitsee evankeliumin leviämisen kaikille
kansoille. Sitten tulee loppu.

Kristuksen paluu iskee ahdistuksen keskelle kuin salama. Se on se suuri majakka, jota
kohti me kuljemme. Jeesus ei puhu mistään salaisesta paluusta tai salaisesta
ylöstempaamisesta. Hän puhuu tulemisestaan omiensa luo julkisella tavalla.
Morsiusneidot menevät Ylkää vastaan, joka tulee sitten pyhiensä kanssa maan päälle.
Tiituksen kirjeessä osoitetaan, mitä me kristittyinä pohjimmiltaan odotamme.
Dispensationalistit vastaisivat: seurakunnan ylösottoa. Paavali vastaa: “…odotamme
autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen
Kristuksen kirkkauden ilmestymistä” (Tit. 2:13).

Oikeastaan vain tämä on merkityksellistä, kun ajattelemme tulevaisuutta. Meidän
toivomme kohdistuu Jeesuksen kirkkauden näkyvään ilmestymiseen, eli Hänen toiseen
ja ainoaan tulemiseensa. Muu on haihattelua!

On täysin turhaa ja tarpeetonta koettaa Raamatusta löytää vuosimääriä esim. ahdistuksen
kestolle. Ilmestyskirjasta ja Danielin kirjasta löytyvät päivien määrät ja ajat saattavat
olla vain symbolisia lukuja. Olennaista eskatologiassa on se vanha ravintolan ilmaus:
vähän, mutta hyvää.

KAAVIO 1
LOPUN AJAT: kronologia
Öljymäen apokalypsi (Matt. 24–25)

1. SYNNYTYSTUSKIEN ALKU (Matt. 24:3–
- väärät messiaat
- sanomat sodista (vrt. Ilm. 6)
- nälänhätä
- maanjäristykset

2. AHDINKO (Matt. 24:9-13)
- vainot
- luopumus, keskinäinen viha
- laittomuus
- rakkaus kylmenee

3. SUURI AHDISTUS (Matt. 24:15–26 ja 14)
- turmion iljetys
- kaikkien aikojen suurin ahdinko (vrt. Ilm.)
- väärät messiaat (peto)
- evankeliumin julistaminen kaikillekansoille (jae 14)

4. KRISTUKSEN NÄKYVÄ PALUU (Matt. 24:27-44)
- uskovien kokoaminen maailmasta (myös Matt. 25:1-13)’
- kuolleiden ylösnousemus = YLÖSTEMPAUS!

5. VIIMEINEN TUOMIO (Matt. 25:31-46)
“Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa,
hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen
eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan …” (Matt. 25:31)
- Ei siis mitään 1000-vuotista valtakuntaa !!! Viimeinen tuomio
alkaa
HETI Kristuksen paluun jälkeen.

6. TAIVAS JA HELVETTI (Matt. 25:34, 41, 46)
KAAVIO 2
ILMESTYSKIRJAN RUNKO
JOHDANTO (1:1-20)

1. SYKLI: 7 kirjettä seurakunnille (2:1–3:22)
Seurakunnan tila srk:n ahdinko tuleva palkinto
(iankaikk. elämä)
TAIVAS JA KIRJAKÄÄRÖ (4:1-5:14)

2. SYKLI: 7 sinettiä (6:1–8:1)
Evankeliumi sota, nälkä, kuolema, perillepäässeet
vaino, viim. ahdistus taivas

3. SYKLI: 7 pasuunaa (8:2–11:14)
Rukous katastrofit, marttyyrius viim. tuomio

4. SYKLI: lohikäärme ja pedot (12:1–14:20)
Poikalapsi, todistus, vainot, pedon merkki perillepäässeet
Saatanan sitominen viim. tuomio

5. SYKLI: 7 vihan maljaa (15:1–16:21)
Ylistys suuret katastrofit perillepäässeet
uskovien kestettävä (15)

6. SYKLI: Babylonin ja pedon kukistuminen (17:1–19:21)
Karitsa viim. taistelu Kristuksen paluu
pahan tuho Karitsan häät

7. SYKLI: Tuomio ja taivaallinen Jerusalem (20:1–22:5)
Saatanan sitominen viim. taistelu, tuomio taivas

https://sti.fi/luennot/files/PHi260907.pdf

kirjoittaja Hellevi Ke Tammi 04, 2023 4:55 am

Jesaja:

26:1 Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tämä laulu:
"Meillä on vahva kaupunki, pelastuksen hän asettaa
muuriksi ja varustukseksi.

26:2 Avatkaa portit vanhurskaan kansan käydä sisälle,
joka uskollisena pysyy.

26:3 Vakaamieliselle sinä talletat rauhan,
rauhan, sillä hän turvaa sinuun.
26:4 Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra,
Herra on iankaikkinen kallio.
26:5 Sillä hän on kukistanut korkealla asuvaiset,
ylhäisen kaupungin, hän painoi sen alas,
painoi maan tasalle, syöksi sen tomuun asti.
26:6 Sitä tallaa jalka, kurjan jalat, vaivaisten askeleet.

26:7 Vanhurskaan polku on suora,
sinä teet vanhurskaan tien tasaiseksi.
26:8 Niin, sinun tuomioittesi tiellä
me odotamme sinua, Herra; sinun
nimeäsi ja sinun muistoasi sielu ikävöitsee.

26:9 Minun sieluni ikävöitsee sinua yöllä,
minun henkeni sisimmässäni etsii sinua
varhain; sillä kun sinun tuomiosi kohtaavat maata,
oppivat maanpiirin asukkaat vanhurskautta.
26:10 Jos jumalaton saa armon, ei hän opi
vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee
vääryyttä eikä näe Herran korkeutta.

26:11 Herra, sinun kätesi on kohotettu,
mutta he eivät sitä näe. He saakoot häpeäksensä
nähdä sinun kiivautesi kansan puolesta;
kuluttakoon heidät tuli, joka sinun vihollisesi kuluttaa.

26:12 Herra, sinä saatat meille rauhan,
sillä myös kaikki meidän tekomme olet sinä tehnyt.
26:13 Herra, meidän Jumalamme, meitä ovat
vallinneet muut herrat, et sinä;
sinua yksin me ylistämme, sinun nimeäsi.

26:14 Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse:
niin sinä olet heille kostanut, tuhonnut heidät ja
hävittänyt kaiken heidän muistonsa.
26:15 Sinä olet lisännyt kansan, Herra,
olet lisännyt kansan, olet kunniasi näyttänyt,
olet laajentanut kaikki maan rajat.

26:16 Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua,
vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit.
26:17 Niinkuin raskas vaimo, joka on synnyttämäisillään,
vääntelehtii ja huutaa kivuissansa,
niin me olimme sinun edessäsi, Herra.

26:18 Me olimme raskaina, vääntelehdimme,
mutta oli niinkuin olisimme synnyttäneet tuulta:
emme saaneet aikaan pelastusta maalle,
maanpiirin asukkaat eivät ilmoille päässeet.

26:19 Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon,
minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa,
te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on
valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.
26:20 Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet
jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt.

26:21 Sillä katso,
Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan
asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa
paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä."

Aamen!

kirjoittaja Hellevi To Tammi 05, 2023 3:30 am

Haluan kuitenkin tuosta Hellevin peukuttamasta Jesajan kohdasta sanoa, että kristitty lukee Vanhaa Testamenttia Uuden Testamentin läpi ja Kristityille Vanha Testamentti ajaa aina Kristusta tulkinnassa.
Tämä kohta tarvitsee teologin, minulle käy kyllä Junkkaala E. , mutta muitakin on.

Laitan tähän Jukka Norvannon selityksen Jesajan 26 luvusta:

Jes. 25:10b-16:19

Kuolleet nousevat ylös!

Jes. 26:20-27:13

Avoimat ja suljetut ovet

https://sansa.fi/rkk/kuuntele/?fwp_raamatun_kirjat=23&fwp_paged=3#rukoukset

kirjoittaja Morosus Ma Tammi 09, 2023 9:09 pm

Vain morsian odottaa....

Omaan uskonnollisuuteen luottava:
On Jumalan kaiken kattava armo, pappien toimittamat sakramentit, oma ja opin puhtaus sydämen aarteena.
Vaan onko Jeesus sydämen Herrana?
Vaiko vain huulillasi?

Laodikean seurakunnalle Herra Jeesus sanoi; "Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän".

Kun Jeesus saa tulla uskonnollisuuden sijasta sydämen Herraksi.
Pyhän Hengen sinetin mukana tulee kaipaus Yljän lupauksen mukaan.
Minä tulen pian!

Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon: että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät! Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään ja odottaa, että hän vastaa minulle.Kun vaara uhkaa, hän ottaa minut majaansa. Hän antaa minulle suojan teltassaan, nostaa minut turvaan kalliolle.
Nyt minä kohotan pääni, en pelkää vihollisiani, vaikka he saartavat minut. Minä uhraan Herralle hänen pyhäkössään, uhraan ja huudan ilosta, minä laulan ja soitan ylistystä Herralle.

kirjoittaja Jossu Ke Tammi 11, 2023 4:48 am

Haggai:
1:9 Te odotatte paljoa, mutta se menee vähiin. Te tuotte kotiin, mutta minä puhallan sen pois. Minkätähden? sanoo Herra Sebaot. Minun huoneeni tähden, kun se on rauniona ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi.

kirjoittaja Vierailija Ke Tammi 11, 2023 11:09 am

Mikään kirkko tai sen jäsenyys ei siis sinällään pelasta, sillä oikeaoppinen kirkko on aina kätkeytyneenä ulkonaisiin kirkkoihin.

Moni luulee että kirkko pelastaa, ja siksipä mennään ainakin jouluna kirkkoon. Jos ei muuta kontaktia ole, babyt viedään kastettavaksi, ehkäpä vain omasta helvettiin menon pelosta -.

Vain Jeesus Kristus pelastaa, äidin ja isän ja lapset.

kirjoittaja Morosus La Tammi 14, 2023 8:27 pm

Jeesus sanoo tulevansa, kuin varas yöllä.
Hän ei ole kuitenkaan varas.
Joten älä pelkää...Hän hakee vain omansa, morsiamen pois.

kirjoittaja Sponsored content

Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Jesaja: 26:1 Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tämä laulu:

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?

Vs: Teol. tri Petri Hiltunen // KOSKA MEIDÄT TEMMATAAN?