Janne Saarela //´Miten paljon Paavali tiesi Jeesuksesta?

kirjoittaja jarrut Ke Tammi 10, 2024 4:32 am

Miten paljon Paavali tiesi Jeesuksesta?
Janne Saarela

2016

Uuden testamentin tutkimuksessa ollaan jo pitkään väännetty kättä kysymyksestä “miten paljon Paavali tiesi Jeesuksesta” ja välittikö hän eteenpäin Jeesus-traditioita seurakunnilleen. Birger Gerhardsson (1979, 33) tiivistää tutkimusta todeten, että “monien tuktkijoiden mukaan Paavali ei tiennyt mitään Jeesuksen historiallisesta toiminnasta, eikä hän edes halunnut tietää.” [1] Vaikka tämä on ollut varsin yleinen näkemys, Gerhardson pitää sitä perustellusti hyvin kummallisena näkemyksenä (I find this as amazing position.) Aiheeseen liittyvä perusjae kuuluu seuraavasti:

Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan (κατὰ σάρκα); jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan (κατὰ σάρκα), emme kuitenkaan nyt enää tunne. (2. Kor. 5:16)

Tämä jae on ollut 1900-luvulla merkittävässä roolissa, kun puhutaan siitä, paljonko Paavali tiesi (tai ylipäätään halusi tietää) historiallisen Jeesuksen elämästä. Saksalainen teologi Rudolf Bultmann (1884-1976) tulkitsi sanat ”lihan mukaan” viittaavan sanaan ”Kristus”. Näin ollen Paavali sanoisi: ”Vaikka joku olisikin tuntenut Jeesuksen ennen hänen ylösnousemustaan, ei tällä tuntemisella ole enää mitään merkitystä.” Tämä tukinta sopi Bultmannin agendaan, koska hänen mukaansa historiallisen Jeesuksen elämällä ei ollut edes alkukristityille suurtakaan merkitystä. Tärkeintä oli se, että ylösnoussut Jeesus asuu uskovan sydämessä.

Bultmannin tulkinta on tutkimuksessa kuitenkin jo kauan ollut menneen talven lumia. Maininta ”lihan mukaan” tulkitaan nykyään yleisesti liittyvän sanaan ”tuntea”. Paavali siis sanoo: ”Jeesuksen tunteminen ei voi olla pelkästään inhimillistä tuntemista. Oikeaan Jeesuksen tuntemiseen tarvitaan Pyhän Hengen antama ymmärrys.” (Auvinen 2011, 92-93.) Tai kuten Larry Hurtado (2005, 166) toteaa, jakeen kontekstin (5:11-21) olisi pitänyt olla aina kaikille selvä: Paavali asettaa vastakkain sen näkemyksen, joka hänellä oli Jeesuksesta ennen kääntymistään ja näkemyksen, joka hänellä oli hänestä kääntymyksen jälkeen.

Paavali vastusti Jeesuksen seuraajia kaikilla mahdollisilla tavoilla, koska hän ei ymmärtänyt hänen olevan Israelin messias. Matkalla Damaskoon tämä kuitenkin muuttui, kun Paavali ymmärsi kuka Jeesus todella oli. Hän ei enää nähnyt/ymmärtänyt Jeesusta “lihan mukaan”, vaan hän todella käsitti kuka hän on.

Asialla ei siten ole mitään tekemistä sen kanssa, tiesikö tai halusiko Paavali tietää Jeesuksen sanoista ja toiminnasta historiassa. Tai kuten N. T. Wright (2004, 408) asian ilmaisee, Jeesus ei ollut messiaana lainkaan sitä mitä juutalaiset odottivat eli hän ei ollut miekan kanssa saapunut Mannerheim, vaan messias, joka kuoli häpeällisesti ristillä, jotta hän voisi nousta ruumiillisesti kuolleista.

2. Korinttilaiskirjeen jae 5:16 ei siten ole mikään viite siihen, että Paavali ei kiinnostanut Jeesuksen historiallinen elämä, vaan päinvastoin: se oli äärimmäisen tärkeä osa koko pakettia, koska vain sen kautta Jeesuksen messiaanisuuden merkitys avautuu oikealla tavalla. (Samantapaisesti Longenecker 1997, 20-21.) Tämä sopii siihen, että jakeissa 1:17; 10:2-3 ja 11:18 Paavali käyttää samaa termiä “lihan mukaan” ja painotus on nimenomaan siinä miten joku toimii inhimillisen luonnon mukaan, eikä Hengen mukaan. Paavali siis puhuu tässä siitä mikä oli hänen virheellinen näkemyksensä Jeesuksesta ennen kääntymystään. (Guthrie 2015, 307.)

Tämä ylläkuvattu tulkinta (joka on kommentaattoreiden keskuudessa yleinen!) on ylivoimaisesti parempi näkemys kuin Bultmannin painotus. Mikään ei itse asiassa tue Bultmannin näkemystä, vaan päinvastoin. Kaikki esimerkiksi viittaa siihen, että Jeesuksen 12 opetuslapsella oli merkittävä rooli alkuseurakuntien elämässä juuri siitä syystä, että he olivat tärkeimmät silminnäkijät Jeesuksen elämälle (ks. Bauckham 2006, 93-113).

Tästä syystä heidän nimensä talletettiin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeihin sekä Apostolien tekoihin virallisina listoina. Tällä on myös suora yhteys Jeesuksen historialliseen elämään. Jeesuksen maallisella elämällä oli suuri merkitys alkuseurakunnille ja 12 opetuslapsen suuri rooli on tästä päivänselvä todiste. Lisäksi Paavali tiesi hyvin paljon Jeesuksen elämästä, ja aina kun mahdollista/tarpeellista, hän vetosi Jeesuksen elämän pääkohtiin ja opetuksiin. Seuraavassa on esitetty tiivistettynä lista, jonka mukaan Paavali todella tiesi melko paljon Jeesuksen elämän kohokohdista ja opetuksista:

Jeesus syntyi normaaliin tapaan naisesta juutalaiseksi. (Gal. 4:4; Room. 9:5; 2. Tim. 2:8

Jeesus oli Daavidin jälkeläinen (Room. 1:3-4; Gal. 3:16; Ap.t. 13:23)
Paavali tiesi, että Johannes Kastaja oli toiminut Jeesuksen edelläjuoksijana (Ap.t. 13:24)
Jeesuksen tehtävä keskittyi erityisesti juutalaisiin. (Room. 15:8
Jeesuksella oli veljiä, joista yksi oli Jaakob. (1. Kor. 9:5; Gal. 1:18-19)
Paavali tunsi hyvin Jeesuksen lähimmän opetuslapsen Pietarin. Hän tiesi hänen olevan naimissakin. (Gal. 1; 1. Kor. 9:5)
Jeesus oli opettaja ja Paavali vetosi silloin tällöin näihin opetuksiin. (1. Kor. 7:10-11 = Mark. 10:1-12; 1. Kor. 9:14 = Matt. 10:9-10 & Luuk. 10:7; 1. Tess. 5:2-4 = Matt. 24:43 & Luuk. 12.39) Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää jakeisiin 1. Kor. 7:10-11, koska Paavali tekee nimenomaan selvän eron siinä, mikä on Jeesuksen opetusta ja mikä Paavalin omaa opetusta: ”En minä, vaan Herra”. Samalla tavalla Paavali toteaa ”Minä, ei Herra” tilanteessa, jossa Jeesuksen opetusta ei ollut tiedossa (1. Kor. 7:12).

Nämä jakeet ovat vankka osoitus siitä, että Paavali ei ainakaan keksinyt sanoja Jeesuksen suuhun. Paavali ei koskaan vedonnut Jeesuksen opetukseen tilanteissa, jotka nousivat erityisiksi ongelmiksi ja joihin Jeesus ei ollut ottanut kantaa. Näitä ovat mm. naisen asema, kielilläpuhuminen, hengellisten lahjojen oikenlainen käyttö ja epäjumalille uhratun lihan syöminen. Seurakunta ei tiennyt Jeesuksen opetuksia näistä aiheista, eivätkä he keksineet niitä Jeesuksen suuhun. (Paavalille Jeesuksen sanoilla oli erityinen arvo. Tästä kertoo jae 1. Tim. 5:18: Paavali lainaa rinnakkain sekä Tooraa (5. Moos. 25:4) että Jeesuksen opetusta (Luuk. 10:7) todeten lainaavansa Kirjoituksia.

Roomalaiskirjeen luvuissa 12-16 Paavali antaa useita eettisiä ohjeita seurakunnalle. Monet näistä ohjeista heijastelevat selvästi Jeesuksen opetuksia. (12:14 = Luuk. 6:27-28; 12:17 = Matt. 5:39; 13:7 = Mark. 12:17; 13:8-9 = Mark. 12:31; 14:10 = Matt. 7:1-2; 14:14 = Luuk. 11:41; Mark. 7:19; 16:19 = Matt. 10:16)

Paavali tiesi, että Jeesus vietti viimeisen ehtoollisen opetuslastensa kanssa. Maininta ”yö, jona hänet kavallettiin”, viittaa siihen, että Paavali tiesi tarkemminkin Jeesuksen kavaltamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Sanoessaan “olen saanut [nämä sanat] Herralta” viittaa eritoten siihen, että Paavali tiesi Jeesuksen sanoneen ne henkilökohtaisesti (mm. Gerhadsson 1979, 35-37) (1. Kor. 11:17-22).

Juutalaiset tappoivat Jeesuksen. (1. Tess. 2:14-16 = Matt. 23:29-38; Ap.t. 13:27-29)
Jeesus tuomitsi opetuksessaan kovin sanoin aikansa juutalaisten johtohenkilöt. (1. Tess. 2:15-16 = Matt. 23:32-36)
Jeesus kuoli ristiinnaulitsemalla. (1. Kor. 2:2; 15:3-4; Gal. 3:1; Ef. 2:16)

Jeesus haudattiin ja Jumala herätti hänet kuolleista kolmantena päivänä ja hän ilmestyi seuraajilleen useasti. (Room. 4:24-25; 1. Kor. 6:14; 15:3-8; 2. Kor. 4:14; Gal. 1:1)

Paavali tiesi Jeesuksen opettaneen takaisinpaluustaan. (1. Tess. 4:15-17; 5:2-6 = Matt. 24-25)
Jeesuksen elämä kokonaisuutena oli niin merkittävä ja hyvä, että Paavali saattoi painottaa uskovien velvollisuutta elää kuten hän. (1. Kor. 11:1; 2. Kor. 8:9; Room. 15:2-3; Fil. 2:5-7)

Jeesuksen elämää kuvasivat sanat ”itsensä uhraaminen”, ”ystävällisyys” ja ”nöyryys”. (2. Kor. 10:1; Fil. 2:5-7)
Paavalin elämä sopii kaikella tavalla Jeesuksen elämän ”jatkeeksi”. On selvää, että Paavali jatkoi Jeesuksen opetuksen ja esimerkin omaisesti. Paavali paransi sairaita, vei evankeliumin (syntisille)pakanoille ja toimi kaiken puolin itsensäuhraavasti ja nöyrästi.

Näyttää vahvasti siltä, että Paavali tiesi Jeesuksen olleen ihmeidentekijä. Näin siitä huolimatta, että monet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Paavalin kirjeissä ei ole juuri mitään tästä asiasta. Kuitenkin, Paavali itse teki ihmeitä ja hän näki olevansa Jeesuksen edustaja, asiamies (Room. 15:18-19; 1. Kor. 2:4; 2. Kor. 12:12; Gal. 3:5; 1. Tess. 1:5). Tämä osoittaa siihen suuntaan, että Paavali tiesi Jeesuksen tehneen ihmeitä. Roomalaiskirjeen jakeet 15:18-19 viittaavat vahvasti tällaiseen tulkintaan: “En näet rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus on minun kauttani tehnyt saattaakseen maailman kansat kuuliaisiksi, puheiden ja tekojen, tunnustöiden ja ihmeiden avulla, Jumalan Hengen voimalla.

Näin olen vienyt päätökseen Kristuksen evankeliumin julistamisen kiertäen kaikkialla Jerusalemista aina Illyriaan saakka.” Paavali selkeästi näkee, että hänen työnsä heijastelee Jeesuksen työtä ja on sille jonkinlainen jatko. Lisäksi Paavali sanoo, että Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa (1. Kor. 4:20). Tämä on yhteensopiva sen kanssa, että Jeesuksella ihmeet liittyivät vahvasti Jumalan valtakunnan tulemiseen. Paavali myös toteaa, että ”Vääryyden ihminen tulee Saatanan vaikutuksesta suurella voimalla, tehden petollisia tunnustekoja ja ihmeitä” (2. Tess. 2:9). On syytä ajatella, että Paavalin mukaan Jeesuksella oli samanlainen kyky tehdä ihmeitä. (Twelftree 1999, 255-56.)

Lopuksi voidaan todeta, että Paavalilla oli hyvin korkea kristologinen näkemys Jeesuksesta. Jeesus on ”Herra”, jota palvotaan kuin Jumalaa (Fil. 2:9-11), joka näkyy useissa rukouksissa, jotka osoitettiin Jeesukselle (1. Kor. 1:2; 2. Kor. 12:8-10). Muutamassa kohdassa Paavali rinnastaa Jeesuksen suoranaisesti Jumalaan (Room. 9:5; Tiit. 2:13).
Paavali siis tiesi melko paljon Jeesuksen elämästä ja opetuksista.

Bart Ehrman monen muun tutkijan ohella pitää todennäköisenä, että Paavali vastaanotti Jeesus-traditioita tavatessaan Pietarin Jerusalemissa joskus vuosina 35/36, kuten Gal. 1:18 kertoo. (Ehrman 2012, luku 4.) C. H. Dodd (1952, 135) kirjoittaa: “Paavali nimenomaan perusti teologiansa saarnaan (eng. kerygma) kuten Vanhan testamentin profetiat olivat sen valaisseet; tai toisinsanoen, historiallisten faktojen varaan, jotka hän oli vastaanottanut (ὃ καὶ παρέλαβον) asiaankuuluvilta todistajilta.”

Kaiken edellä sanotun jälkeen on pidettävä mielessä muutama perusasia, kun pohdimme Paavalin viittauksia Jeesuksen elämään kirjeissään.

Kirjeet ovat kakkostason opetusta siinä mielessä, että Paavali on seurakuntien perustamishetkellä opettanut heille kaiken olennaisen ja antanut Jeesus-traditiot opettajien haltuun.
Paavali kirjoitti kirjeet vastauksena seurakunnassa esiintyviin ongelmiin. Kirjeet ovat siis aina tilanneteologiaa, koska niissä puututaan esiinnousseisiin ongelmiin. Niiden tarkoitus ei koskaan ollut käydä uudelleen läpi kaikkia perusasioita. Hyvänä esimerkkinä tästä on 1. Johanneksen kirje, jonka on todennäköisesti kirjoittanut sama henkilö kuin Johanneksen evankelimin. Kirjeessä ei ole juuri lainkaan mainintoja Jeesuksen elämän pääkohdista tai opetuksista, vaikka kirjoittaja on kirjoittanut niistä kokonaisen teoksen. Paavali tiesi Jeesuksesta paljon enemmän kuin mitä hänen kirjeensä antavat olettaa. (Blomberg 2007, 283; 2011, 441).
(Auvinen 2011, 93-113; Ehrman 2012, luku 4; Boyd & Eddy 2007, 48-49; Blomberg 2007, 283-92; 2011, 441-43.)

Ajattelemisen arvoista

Yksi asia pitäisi olla melko selvä kenelle tahansa Uuden testamentin lukijalle: kaikessa on kyse Jeesuksesta. Tämä kaikki tulee aivan uuteen valoon, kun asiaa verrataan siihen miten juutalaisuudessa oppilaat kunnioittivat opettajiaan ja säilyttivät heidän opetuksiaan. Juutalaisten Talmudissa viitataan nimeltä noin 2000 eri rabbiin! Heidän opetuslapsensa ovat säilyttäneet suullista opetusta tarkasti, kunnes niitä lopulta kirjoitettiin ylös tähän teokseen.

Voimme vain kysyä miten paljon enemmän tämä soveltuukaan Jeesukseen ja hänen seuraajiinsa, koska erityisesti evankeliumeissa hän on kaiken keskipisteessä saaden jakamattoman auktoriteetin opettajana. Näin ollen kun tarkastelemme asiaa ajan juutalaista kulttuuria vasten, meillä on kaikki syyt olettaa, että Jeesuksen sanomat ja teot talletettiin opetuslasten muistiin tarkasti ja niillä oli varhaisessa kristillisyydessä olennaisen iso merkitys. Näin myös Paavalin kohdalla. (Gerhadsson 1979, luku 9.)

Viitteet

1 Longenecker (1997, 19-20) tiivistää tutkimusta seuraavasti. Mm. seuraavat tutkijat liputtivat sen ajatuksen puolesta, että Paavali ei edes välittänyt historiallisesta Jeesuksesta: F. C. Bauer, Karl von Weizsäcker, Hans Hinrich Wendt, Wilhelm Wrede, Wilhelm Heitmüller, Rudolf Bultmann ja Gunther Bornkamm. Monet muut tutkijat taas painottivat päinvastaista osoittaen, että (1) Paavalin julistus olettaa monia Jeesuksen opetuksia niitä aina suoraan mainitsematta, (2) monet viittaukset Jeesuksen opetuksiin hänen kirjeissäänn osoittaa, että hän todella oli kiinnostunut siitä mitä Jeesus opetti, (3) Paavalin kirjeet ovat tilannekohtaista opetusta, eikä Paavalin tarvitse kerrata ns. “aakkosia”, jotka seurakunta on tiennyt alusta saakka koskien Jeesusta ja (4) 2. Kor. 5:16 on ymmärretty irrallaan kontekstista. Näitä tutkijoita olivat mm. Heinrich Paret, George Matheson, Adolf Hilgenfelfm, Adold Harnack, Paul Feine, James Moffatt, W. D. Davies ja C. F. D. Moule.

LÄHTEET

Auvinen, Ville. 2011. Jeesus. Tätä on kristinusko -sarja. Kauniainen: PerusSanoma.

Bauckham, Richard. 2006. Jesus and the Eyewitnesses. The Gospels as Eyewitness Testimony. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company.

Blomberg, Craig.

2007. The Historical Reliability of the Gospels. Second Edition. Downers Grove: Apollos / IVP Academic.
2011. Jesus of Nazareth. How Historians Can Know Him and Why It Matters. Teoksessa Groothuis, Douglas. Christian Apologetics. A Comperehensive Case for Biblical Faith. Downers Grove, IL: IVP Academic / Nottingham England: Apollos. (438-74.)
Boyd, Gregory. A & Eddy, Paul. R. 2007. Lord or Legend? Wrestling with Jesus Dilemma. Eugene, Oregon: WIPF & STOCK.

Dodd, C. H. 1952. According to the Scriptures: the Sub-structure of New Testament Theology. Lontoo: Nisbet & Co.

Ehrman, Bart. 2012. Did Jesus Exist? The Historical Argument for Jesus of Nazareth. Harper One. (Luettu E-kirjana.)

Gerhardsson, Birger. 1979. [1977.] The Origins of the Gospel Traditions. Lontoo: SCM Press.

Guthrie, George. H. 2015. 2 Corinthians. Baker Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic.

Longenecker, Richard. N. 1997. “A Relized Hope, a New Commitment, and a Developed Proclamation: Paul and Jesus.” Teoksessa The Road from Damascus: The Impact of Paul’s Conversion on His Life, Thought, and Ministry. Ed. Richard Longenecker. Grand Rapids: William B. Eerdmans Publishing Company. Sivut 18-42.

Twelftree, Graham. H. 1999. Jesus The Miracle Worker. Downers Grove: Inter Varsity Press.

Wright, N. T. 2004. [1992.] The New Testament and the People of God. Christian Origins and the Question of God, Volyme 1. Lontoo: SPCK

https://jurvanbaptistiseurakunta.fi/opetuksia/apologetiikka/miten-paljon-paavali-tiesi-jeesuksesta/

kirjoittaja jarrut Ti Tammi 16, 2024 9:16 am

Ajattelemisen arvoista

Yksi asia pitäisi olla melko selvä kenelle tahansa Uuden testamentin lukijalle: kaikessa on kyse Jeesuksesta. Tämä kaikki tulee aivan uuteen valoon, kun asiaa verrataan siihen miten juutalaisuudessa oppilaat kunnioittivat opettajiaan ja säilyttivät heidän opetuksiaan. Juutalaisten Talmudissa viitataan nimeltä noin 2000 eri rabbiin! Heidän opetuslapsensa ovat säilyttäneet suullista opetusta tarkasti, kunnes niitä lopulta kirjoitettiin ylös tähän teokseen.

Voimme vain kysyä miten paljon enemmän tämä soveltuukaan Jeesukseen ja hänen seuraajiinsa, koska erityisesti evankeliumeissa hän on kaiken keskipisteessä saaden jakamattoman auktoriteetin opettajana. Näin ollen kun tarkastelemme asiaa ajan juutalaista kulttuuria vasten, meillä on kaikki syyt olettaa, että Jeesuksen sanomat ja teot talletettiin opetuslasten muistiin tarkasti ja niillä oli varhaisessa kristillisyydessä olennaisen iso merkitys. Näin myös Paavalin kohdalla. (Gerhadsson 1979, luku 9.)

kirjoittaja jarrut To Toukokuu 09, 2024 11:13 am

kirjoittaja Sponsored content

Janne Saarela //´Miten paljon Paavali tiesi Jeesuksesta?