Herran kuritus, Jumalan rakkautta?

Herran kuritus, Jumalan rakkautta?

Hebrealaiskirje 12: 4.-13 puhuu kurituksesta, joka liittyy pyhitykseemme. Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta äläkä menetä toivoasi, kun hän nuhtelee sinua. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa.  Tämähän merkitsee sitä, jos kuulumme hänelle ja olemme hänen lapsiaan, on meidän alistuttava hänen kuritukseensa ja nuhteluunsa. Mutta miksi?

Teidän kärsimyksenne on kasvatusta. Jumala kohtelee teitä kuin lapsia. Kuka näet on lapsi, jota isä ei kurita?
Meissä on paljon poispantavaa: Ylpeyttä, omahyväisyyttä, itsensä korostusta,  omavanhurskautta, epäaitoutta, vihaa, kateutta, maailmanrakkautta, toisten halveksuntaa, - tai kunnioituksen puutetta ja riidanhalua. Jopa epäjumalanpalvelusta.  Tässä vain muutamia aiheita kuritukseen. Valitettavasti emme läheskään aina
tiedosta niitä itsessämme. Eikä myöskään ulkoinen olemuksemme aina kerro lähimmäiselle niistä, koska olemme
pukeutuneet taitavasti naamareihimme.

On tosin joitakin, joilla on lahja tiedostaa tilamme, ja saamme heiltä tukea. Mutta kaikista synneistä joudumme tekemään tiliä Herramme edessä ja rukoilemaan hänen armoaan avuksi.  Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa tunnu olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden rauhan niille, joita siten on harjoitettu. Sen tähden:”Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne”.

Mitä menetelmiä Taivaan Isä käyttää tässä kaikessa on hänen asiansa, mutta aika usein saa nähdä ja kokea erilaisia sairauksia, vaivoja, epäonnistumisia, Taloudellisia tappioita, onnettomuuksia, erilaista riisumista, ja jopa lankeemuksiakin, jotka erityisesti nöyryyttävät Jumalan lasta. Itse asiassa Hän sallii näitä meille, että  turvautuisimme Kristukseen pyytämällä häntä avuksemme. Tässä on asian ydin. Tämä tie on ristin tie, jota ei ole hyväksytty kaikissa kristillisissä seurakunnissa.  

Nöyrtykää Jumalan väkevän käden alle, että Hän ajallaan teidät korottaisi. 1.Pt.5:6 *

Martti Ruuska
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ruotsinkl.palvelee.fi/tiedostot/ystavalehti/0311.pdf

* Alleviivaukset ja sanavärjäykset teki Hellevi

Stiina " Minä pidän pahana, että täällä ei ole näytetty väriä, joten en sittenkään tiedä millä Foorumilla olen. Lainaukset ovat enimmäkseen todella hyviä ja rakentavia, mutta niistä ei keskustella mitenkään, vaan välillä tulee manipuloinnin vainoharha päälle ja saa minut hyökkäämään. Pidän sitä vaitioloa siis ahdistavana epärehellisyytenä, sorry"


Ensiksikin, ei täällä ole montaa kirjoittajaa ja minä joka perustin tämän ( kai neljännen foorumin )
En kaikista asioista jaksa uudelleen kirjoittaa, mutta varmasti vanhoista ketjuista löytyy mielipide moniin aiheisiin!

Mistä pitäisi aloittaa? Homoudesta: Ei ole Raamatun mukaista!
Naispappeus: Ei ole Raamatun mukaista!

Täytyy myöntää, että ahdistavaa on täällä pitää tätä "yksinpuhelua", kun ei kukaan sano mitään.
Mietin missä on vika, kun yli 200 sisäänkirjautunutta on ja vain  harva  kirjoittaa.
Sekin on tullut mieleen,  olisiko paras lopettaa koko foorumi, kun lukijakunta on mykkänä,
ja onhan täältä moni lähtenyt.

Reakin oli pitkään poissa, lukijana kuitenkin. Haukkujia ja riidanhaastajiakin oli, mutta hekin ovat
harvinaisia nykyisin. En minä tiedä mitä pitäisi tehdä, foorumi on foorumi, eikä edes
mikään uskovien yhteisö, joten varmaan niitten samanmielisten ja henkistenkin osuus on
niin ja näin. Syvällisempää keskustelua todella kaipaisi, mutta ei sekään tällaisella
foorumilla taida oikein onnistua.

Ei saisi arvostella mitään niinkuin täällä tehdään, sanovat, pitäisi olla rakkaudellisempaa
kirjoittelua ja iloisia asioita, lohdutusta, on tuomio henkeä, ynnä muuta ynnä muuta.
Kaikki eivät parin henkilön kirjoituksista ehkä saa mitään, pitäsi olla enempi kirjoittajia, että olisi
valinnan varaa ja jokainen saisi jotakin, jos ei yhden kirjoitukset ole mieleen, niin ehkä toisen,
jos  kirjoittajia olisi.  

Olisiko Teillä lukijat ehdotuksia, mitä pitäisi/voisi tehdä, että muutosta saataisiin aikaan?

Tuo, että tekstit katoaa, johtuu foorumin jostain " jutusta".
On kadonnut minultakin monta kertaa.Pitkät kirjoitukset kirjoitin aikoinaan
wordissa ja sitten kopioin tänne.
Nyt en jaksa pitkiä kirjoituksia kirjoittaa.

Naispappeudesta ei varmaan tule riitaa.En nim muuta sitä
näkemystä, koska Raamattu ei missään kohden anna ymmärtää
että olisi asettanut naisen sellaiseen paikkaan.
Miksi ei ollut yhtään naista apostolien joukossa, kun naiset kuitenkin
tekivät vaikka mitä siihenkin aikaan?

Stiina

Vitsinä minäkin sen ymmärsin! Tässä kirjoittamisen ja puhumisen erossa on se paha puoli, että kirjoittaessa ei niitä äänen painotuksia ole, joten paljon tulee väärinkäsityksiä

Tuohon naispappeuteen vielä palaan:

Itse ajattelen niistä naisista jotka sille papin paikalle pyrkivät, ovat sisimmässään Jumalan vastaan kapinassa!
Tai sitten niin etteivät ole koskaan edes uudestisyntyneet, ja sillä tavoin ei sisin ole koskaan Jumalan
ääntä kuunnelleet, sillä tarkoitan, että Jumalan kirjoitettua Sanaa eivät ole totelleet.

Mieleeni tulee eräs nainen vuosikymmenten takaa.Hän oli naimisissa ja neljän lapsen äiti.Kuului ensin helluntaiseurakuntaan, erosi sieltä ja lähti opiskelemaan papiksi erääseen yliopistoon.

Myöhemmin sain kuulla, että hän oli eronnut ja hänestä oli tullut lesbo!
Toimi lesbona ollessaan monta vuotta pappina Suomessa.

Eli sydämessään oli koko ajan ollut kapina Jumalaa vastaan!

Näin minä sen näen!